Kieltenopetuksen kehittäminen näkyy taviksille vain puheena ruotsin kielen opetuksen kehittämisestä. Englanti sujuu niin hyvin, että jopa pojat peittoavat tytöt - ollaankin siirrytty vähättelemään tätä luonnossa opittavaa kieltä ja varoittelemaan sen uhista. Muuten on keskitytty moittimaan suomalaisten motivaation puutetta ja laiskuutta kieltenopiskelussa, vaikka todellisuudessa meillä luetaan kieliä kansainvälisestikin katsoen paljon - kovin niukka vaan tuo valikoima.
Kieltenopiskelussa tietokoneavusteinen etäopetus ja tietokoneavusteinen itseopiskelu ovat jo merkittäviä vaihtoehtoja. Syrjäseutujen lukioiden harvinaisia kieliä toteutetaan tällaisina etäopetuspaketteina, jossa opettaja ja oppilaat (pieni luokallinen) kokoontuvat yhtä aikaa koneittensa ääreen, näkevät toisensa vaihtelevissa näytöissä (esim. open livekuvaa ja "liitutaulu", opiskelijoiden pienkuvista muodostunut luokka, keskustelutuokiot kahden tai kolmen opiskelijan livekuvin) ja vaihtelevin kuuluvuuksiin (joskus vain open ääni kuuluu, joskus ope antaa opiskeljoiden puhua vuroin tai "viittaamall", joskus muutama opiskelija kuulee vain toisensa jne. Hyvin "normaalia" opetusta, mutta tietokoneen välityksellä ja tietysti digitaalisten oppimateriaalien äärellä.
Kyse on varsin kehittyneistä ja monimuotoisista ympäristöistä, jotka periaatteessa ovat asennettavissa kenen tahansa kotikoneelle ja varsinkin koulujen koneille. Opettajien palkan maksaminen on tietysti ongelma, sitouttaminen voi olla ongelma, mutta tämä olisi kuitenkin se tie, joka luultavasti jatkossa siivittää kieltenopetusta intensiivikurssien ohella.
Helsingissä asuva virolainen pohti oman maansa maastamuutto-ongelmaa ja kirjoitti mm. "me Virosta tulleet taas ihmettelemme, miksi Viron valtio tukee niin vähän Suomeen muuttaneita virolaisuutensa säilyttämisessä. Olemmehan me edelleen enimmäkseen Viron kansalaisia. Ennen kaikkea Viron valtio voisi järjestää virolaisille lapsille Suomessa paljon kattavampaa viron kielen opetusta kuin nyt, myös verkon kautta."
Jos virolaisista monet säilyttävätkin Viron kansalaisuuden ja siten odottavat mm. kielenopetusta Virolta, suuri osa maahanmuuttajista kuitenkin on hakeutumassa Suomen kansalaisiksi. Siksi esimerkiksi kotikielten opetus tulee olemaan asia, jota vaaditaan nimenomaan Suomelta. Tässä opetus verkon kautta olisi erinomainen kehityskohde. Erinomainen ajatus olisi juuri viron kielen opetuksen toteuttamisesta yhdessä virolaisten kanssa. Luulisi löytyvät niin kielitaitoa kuin teknistä taitoa molemmilta osapuolilta.
Ruotsinsuomalaisessa lehdessä oli vastaava aloite Ruotsille: "Kansanpuolueen Nina Lundström istuu toista kauttaan valtiopäivillä. Joka vuosi hän on tehnyt aloitteita ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksien parantamiseksi, ajanut muun muassa uudistusta äidinkielen opetuksen antamisesta myös niille koululaisille, joilla ei ole suomen kielen perustaitoja. Tänä vuonna aloite käsittelee äidinkielen opetuksen vahvistamista etäopetuksen avulla. Monessa kunnassa äidinkielen opetusta ei saa, koska kunta vetoaa lasten vähyyteen ja siihen, ettei päteviä opettajia ole saatavailla. Etäopetus poistaisi nämä ongelmat. Lundström uskoo myös, että tietokoneohjattu opetus alentaisi lasten ja nuorten kynnystä ruveta opiskelemaan suomea. Euroopan neuvosto on useassa raportissa arvostellut kirpeästi Ruotsia äidinkielen opetuksen puutteista. Nina Lundström uskoo saavansa tukea hallituspuolueiden valtiopäiväedustajilta aloitteelleen."
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/aidin ... tuksella-1
Subjektiivinen oikeus ruotsiin pakon poistuessa voisi sisältää mahdollisuuden etäopetukseen sen sijaan, että vähemmäismäärä opiskelijoita on saatava kasaan liveryhmään.
Saamen kielten opetus tuntuisi luontevalta toteuttaa ympäri maata etäopetuksena - ja asettaa tarjolle kaikkialle.
Nyt on ehdotettu myös erilaisia kielikimara-opintojen järjestämistä, jossa tutustuttaisiin lähialueen kieliin. Myös tällaisen kokonaisuuden järjestäminen netissä sujuisi hyvin. Sen voisi laatia myös peruskouluikäisille, koska tavoitteet olisivat tutustumisessa.
Entä missä on suomen kielen opetus maahanmuuttajille, ulkosuomalaisille?
Kouluopetus tulisi laatia siten, että siinä on keskeinen paikka näille kotikielille ja niiden uusille opetusmuodoille. Kieltenopetus on jatkossa koko fennobaltiaskandinavia-alueella hyvin suurelta osin kotikielten ylläpitoa tai väistyneen kotikielen opetusta lähes alusta pitäen. Tähän ihmisillä on tarve ja oikeus. Kehitetäänkö tätä niin kuin olisi tarpeen?
Missä keskustelu kielten opetuksen kehittämiskohteista?
Re: Missä keskustelu kielten opetuksen kehittämiskohteista?
Miten varovaisia muitten kielten opettajien ja kielikoulutuksen kehittäjienkin on oltava puhuessaan pakkoruotsista.
Tämän hienovaraisemmin pakkoruotsin vastustusta ei voi ilmaista - eikä tämän avoimemmin: [Kielten opetusneuvos] Mustaparta näkee tulevaisuudessa paljon parannettavaa kielikoulutuksen osalta. ”Toivoisin, ettei olla ainakaan jumituttu ihan samoihin asemiin kuin nyt”, Mustaparta sanoo. Uudessa tuntijakoesityksessä on hänen mielestään asioita, jotka ovat edelleen ratkaisemattomia. ”Mun mielestä on kaksi kysymystä, joita pitäisi miettiä tosissaan ja etsiä nykyistä parempia ratkaisuja.” Toinen näistä on avoin ja vilpitön keskustelu siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut, toinen on maahanmuuttajien äidinkielten opetus. Mustaparta sanoo surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja.
http://www.kieliverkosto.fi/article/per ... astattelu/
Milloin kieltenopettajat rohkaistuvat puhumaan tästä!
Tämän hienovaraisemmin pakkoruotsin vastustusta ei voi ilmaista - eikä tämän avoimemmin: [Kielten opetusneuvos] Mustaparta näkee tulevaisuudessa paljon parannettavaa kielikoulutuksen osalta. ”Toivoisin, ettei olla ainakaan jumituttu ihan samoihin asemiin kuin nyt”, Mustaparta sanoo. Uudessa tuntijakoesityksessä on hänen mielestään asioita, jotka ovat edelleen ratkaisemattomia. ”Mun mielestä on kaksi kysymystä, joita pitäisi miettiä tosissaan ja etsiä nykyistä parempia ratkaisuja.” Toinen näistä on avoin ja vilpitön keskustelu siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut, toinen on maahanmuuttajien äidinkielten opetus. Mustaparta sanoo surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja.
http://www.kieliverkosto.fi/article/per ... astattelu/
Milloin kieltenopettajat rohkaistuvat puhumaan tästä!