Missä maailmalla korkeakouluissa kaikilla pakkovirkakieli?
Lähetetty: 08.10.2013 07:03
Juttelin jokin aika sitten sitten tutun sveitsiläisen opiskelijan kanssa korkeakoulujen kieliopinnoista. Hän oli todella yllättynyt siitä, että meillä on pakollisia ruotsinopintoja vielä korkeakouluvaiheessa. Sveitsissä heillä ei ole mitään pakollista "virkamieskieltä" vaikka monikielisessä valtiossa elävätkin.
Onko pakkovirkaruotsia vastaavaa jokaista oman maan korkeakouluopiskelijaa sitovaa käytäntöä missään maailmassa?
Mistä malli tuli meille? Tiedän, että RKP:n opetusministeri Gestrin toi sen osaksi korkeakoulu-uudistusta 1970-luvun lopulla. Mutta kuka suunnitteli ja mistä malli?
Tiuskea rakki kirjoitti blogissaan jo viisi vuotta sitten:
Yliopistojen virkamiesruotsi on vasta 30 vuotta sitten yliopistoihin tuotu kielipoliittinen kummajainen, johon verrattavia oppiaineita on muista länsimaisista yliopistoista vaikea löytää. Väite, että jokaisen akateemisen opiskelijan on jo kandidaatin tasolta osattava ruotsia valtion virkamieheltä vaadittava määrä alasta riippumatta, on kestämätön. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisellä alalla virkamiesruotsin vaatiminen osana opintoja on luonteeltaan räikeän poliittista. Jos et osaa ruotsia, et tämän periaatteen mukaan saa valmistua vaikkapa matemaatikoksi.
Ihmisoikeusnäkökulmasta katsoen suomenkielisen todellinen oikeus äidinkieleensä ja siihen liittyvään identiteettiin ei toteudu, jos käytännössä yhteiskuntaan on viritetty joka elämänvaiheeseen kielipoliittisia ansoja, jotka kohdistavat erilaisia syrjintätoimia niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät mukaudu poliittisella päätöksellä tarkoituksenmukaiseksi päätettyyn kieli-identiteettiin. Tämä antaakin sitten hyvät perustelut "auttaa" ihmisiä välttämään nämä ansat kasvattamalla kaikki suomenruotsalaisiksi jo kielikylpypäiväkodeista lähtien, jotta "tasa-arvo" toteutuisi.
Jos tällainen toisiaan tukevista osasista kootulle kehäpäätelmälle ja käsitteitä kaikin keinoin positiivissävytteisiksi väänteleville kielipeleille perustuva kielipolitiikka siirrettäisiin mihin tahansa muuhun valtioon, sitä voitaisiinkin ehkä helpommin tarkastella objektiivisesti sellaisena assimilaatiojärjestelmänä, kuin mikä se tosiasiallisesti on. Suomessa historiallisista syistä tällaista pohdintaa pidetään kuitenkin jostain syystä suorana hyökkäyksenä ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan.
Onko pakkovirkaruotsia vastaavaa jokaista oman maan korkeakouluopiskelijaa sitovaa käytäntöä missään maailmassa?
Mistä malli tuli meille? Tiedän, että RKP:n opetusministeri Gestrin toi sen osaksi korkeakoulu-uudistusta 1970-luvun lopulla. Mutta kuka suunnitteli ja mistä malli?
Tiuskea rakki kirjoitti blogissaan jo viisi vuotta sitten:
Yliopistojen virkamiesruotsi on vasta 30 vuotta sitten yliopistoihin tuotu kielipoliittinen kummajainen, johon verrattavia oppiaineita on muista länsimaisista yliopistoista vaikea löytää. Väite, että jokaisen akateemisen opiskelijan on jo kandidaatin tasolta osattava ruotsia valtion virkamieheltä vaadittava määrä alasta riippumatta, on kestämätön. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisellä alalla virkamiesruotsin vaatiminen osana opintoja on luonteeltaan räikeän poliittista. Jos et osaa ruotsia, et tämän periaatteen mukaan saa valmistua vaikkapa matemaatikoksi.
Ihmisoikeusnäkökulmasta katsoen suomenkielisen todellinen oikeus äidinkieleensä ja siihen liittyvään identiteettiin ei toteudu, jos käytännössä yhteiskuntaan on viritetty joka elämänvaiheeseen kielipoliittisia ansoja, jotka kohdistavat erilaisia syrjintätoimia niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät mukaudu poliittisella päätöksellä tarkoituksenmukaiseksi päätettyyn kieli-identiteettiin. Tämä antaakin sitten hyvät perustelut "auttaa" ihmisiä välttämään nämä ansat kasvattamalla kaikki suomenruotsalaisiksi jo kielikylpypäiväkodeista lähtien, jotta "tasa-arvo" toteutuisi.
Jos tällainen toisiaan tukevista osasista kootulle kehäpäätelmälle ja käsitteitä kaikin keinoin positiivissävytteisiksi väänteleville kielipeleille perustuva kielipolitiikka siirrettäisiin mihin tahansa muuhun valtioon, sitä voitaisiinkin ehkä helpommin tarkastella objektiivisesti sellaisena assimilaatiojärjestelmänä, kuin mikä se tosiasiallisesti on. Suomessa historiallisista syistä tällaista pohdintaa pidetään kuitenkin jostain syystä suorana hyökkäyksenä ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan.