vapaakielivalinta.fi

Juttelin jokin aika sitten sitten tutun sveitsiläisen opiskelijan kanssa korkeakoulujen kieliopinnoista. Hän oli todella yllättynyt siitä, että meillä on pakollisia ruotsinopintoja vielä korkeakouluvaiheessa. Sveitsissä heillä ei ole mitään pakollista "virkamieskieltä" vaikka monikielisessä valtiossa elävätkin.

Onko pakkovirkaruotsia vastaavaa jokaista oman maan korkeakouluopiskelijaa sitovaa käytäntöä missään maailmassa?

Mistä malli tuli meille? Tiedän, että RKP:n opetusministeri Gestrin toi sen osaksi korkeakoulu-uudistusta 1970-luvun lopulla. Mutta kuka suunnitteli ja mistä malli?

Tiuskea rakki kirjoitti blogissaan jo viisi vuotta sitten:

Yliopistojen virkamiesruotsi on vasta 30 vuotta sitten yliopistoihin tuotu kielipoliittinen kummajainen, johon verrattavia oppiaineita on muista länsimaisista yliopistoista vaikea löytää. Väite, että jokaisen akateemisen opiskelijan on jo kandidaatin tasolta osattava ruotsia valtion virkamieheltä vaadittava määrä alasta riippumatta, on kestämätön. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisellä alalla virkamiesruotsin vaatiminen osana opintoja on luonteeltaan räikeän poliittista. Jos et osaa ruotsia, et tämän periaatteen mukaan saa valmistua vaikkapa matemaatikoksi.

Ihmisoikeusnäkökulmasta katsoen suomenkielisen todellinen oikeus äidinkieleensä ja siihen liittyvään identiteettiin ei toteudu, jos käytännössä yhteiskuntaan on viritetty joka elämänvaiheeseen kielipoliittisia ansoja, jotka kohdistavat erilaisia syrjintätoimia niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät mukaudu poliittisella päätöksellä tarkoituksenmukaiseksi päätettyyn kieli-identiteettiin. Tämä antaakin sitten hyvät perustelut "auttaa" ihmisiä välttämään nämä ansat kasvattamalla kaikki suomenruotsalaisiksi jo kielikylpypäiväkodeista lähtien, jotta "tasa-arvo" toteutuisi.

Jos tällainen toisiaan tukevista osasista kootulle kehäpäätelmälle ja käsitteitä kaikin keinoin positiivissävytteisiksi väänteleville kielipeleille perustuva kielipolitiikka siirrettäisiin mihin tahansa muuhun valtioon, sitä voitaisiinkin ehkä helpommin tarkastella objektiivisesti sellaisena assimilaatiojärjestelmänä, kuin mikä se tosiasiallisesti on. Suomessa historiallisista syistä tällaista pohdintaa pidetään kuitenkin jostain syystä suorana hyökkäyksenä ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan.

Koska missään ei ole samanlaista pakollista vähemmistökieltä koulussa kaikille kuten meillä, ei ilmeisesti ole myöskään pakollista virkakieltä yliopistoilla.

Ulkomaisten yliopistojen sivuja ja koulutusohjelmien vaatimuksia lukiessa ei ole missään tullut vastaan mainintaa pakollisesta kielestä - ellei se ole opetuskieli. Ei edes pakollisista sivukieliopinnoista, elleivät ne ole oleellisia opetusalan kannalta.

Kanadassa ainakin näyttää voivan opiskella mainiosti ilman toista kotimaista. Sveitsissä ei siis pakkovirkakieltä ollut korkeakouluissa.

Esimerkiksi Islannissa tanska on pakollinen kouluissa (koska se avaa ovet kohtuullisen edullisiin opintoihin aloilla, joiden koulutukseen pienellä maalla ei itsellään ole resursseja), mutta oman yliopiston englanninkielisillä sivuilla ei mainita, että se kuuluisi kaikkien yliopistotutkinoon - mutta islantiahan en pysty lukemaan. Kuuluko tanska islantilaisten korkeakoulututkintoon tai onko se kuulunut? Sieltäkö malli olisi tullut?

Miten kannattaisi lähteä selvittämään sitä, kenen idea tämä suomalainen pakkovirkakieli oli, mihin tarpeeseen se luotiin ja mistä otettiin mallia?

Muistelen, että 60-luvulla ainakin Verstaalla (universitas Hki) oli filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla pakollinen latinan exercitio-koe. Jos koulussa oli lukenut latinaa, se riitti ja koetta ei tarvinnut suoritaa. Lafkalla (vanha TKK Hietalahadessa) ei tietenkään mitään sellaista ollut. Virkamiesruotsi on täysin järjenvastaista simputusta, selkeän rasistista suomenkieliset kyykkyyn käytäntöä. Tietääkseni ulkomaalaisilta opiskelijoilta ei sitä vaadita.

Uolevi kirjoitti:Muistelen, että 60-luvulla ainakin Verstaalla (universitas Hki) oli filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla pakollinen latinan exercitio-koe. Jos koulussa oli lukenut latinaa, se riitti ja koetta ei tarvinnut suoritaa. Lafkalla (vanha TKK Hietalahadessa) ei tietenkään mitään sellaista ollut. Virkamiesruotsi on täysin järjenvastaista simputusta, selkeän rasistista suomenkieliset kyykkyyn käytäntöä. Tietääkseni ulkomaalaisilta opiskelijoilta ei sitä vaadita.

Hienoa, että joku muistaa. Alkujaan kieliopinnot olivatkin erilaisia eri tiedekunnissa, humanisteilla saattoi olla latinaakin.

Nyt luetuani sälää 70-luvulta olen ollut ymmärtävinäni, että tuo oli melkoista poliittista taistelua akselilla oikeisto-vasemmisto(stallarit) ja tutkinnonuudistuksen taustallakin nähtiin DDR:n varjo. Tutkinnonuudistuksessa tuotiin opintoihin opintoviikot ja laajat yleisopinnot, joita sitten jouduttiin keventämään 80-luvulla. Noihin opintoihin oli liitetty pakollinen virkaruotsi ja sitä ei sitten kevennetty.