Pakkoidentiteetin tuputtajat
Lähetetty: 05.10.2013 22:44
Pakkoidentiteetin tuputtajat:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... tuputtajat
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... tuputtajat
Vapaa Kielivalinta ry
https://vapaakielivalinta.fi/forum/
https://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=13&t=1473
@}--`--,----1. Valtion identiteetti ja yksilön identiteetti ovat eri asioita.
2. Kukaan ei voi ulkoapäin määrätä yksilön identiteettiä.
3. Pakkoruotsia ei voi perustella identiteetillä, koska identiteetti on yksilön oma asia: jos yksilön identiteettiin kuuluu ruotsin kielen tärkeys, hän opiskelee ruotsia vapaaehtoisesti. Jos ei kuulu, sitä ei voi hänen identiteettiinsä pakottaa.
Kyse ei ole kieli-identiteetistä vaan kansallisesta identiteetistä, jonka jokainen kohdallaan rakentaa itse, tosin samanlaisia palasia on meidän useimpien identiteettimosaiikissa.Jan-Erik Andelin kirjoitti:En ymmärrä milloin minun kieli-identiteettiäni loukattaisiin.
Kirjoitukseni pointti oli se, miksi poliittiset vaikuttajamme haluavat pakottaa meidän yksilölliseen identiteettiimme ruotsin kielen ja pohjoismaisuuden. Miksei riitä, että nämä asiat kuuluvat valtion identiteettiin?Jan-Erik Andelin kirjoitti:Tämä on kyllä minulle niin vierasta sielunmaisemaa ja sameata vesistöä, etten ymmärrä siitä keskustelusta yhtään mitään. En ymmärrä milloin minun kieli-identiteettiäni loukattaisiin. Spontaanisti vastaisin, että ei koskaan. Muodollisesti voisin vastata, että joka kerta kun ruotsintaitoinen ihminen puhuu minulle tahallaan suomea, minun identiteettiä loukattaisiin. Mutta sekin onkin pikkusieluista, enkä minä siitä järky. Joka kerta kun valtio tekee päätöksiä korkean teknologian ja tietotaidon nimissä, tuputetaanko silloin minuun jotain identiteettiä? Joka kerta kun valtio on mukana EU:n nimissä tekemässä jotain suurta, tuputetaanko silloin minuun jotain identiteettiä? Jag förstår ingenting.
Eihän opettaminen tässä kenenkään identiteettiä loukkaa, vaan se, että väitetään kaksikielisyyden, ruotsin kielen ja pohjoismaisuuden kuuluvan suomalaisten identiteettiin, vaikka ne kuuluvat vain Suomen valtion identiteettiin eivätkä ne kuulu tulosten mukaan suomenkielisten enemmistön identiteettiin millään lailla.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Jos vaikka Nokian hyvinä vuosina lapsellani olisi ollut peruskoulun 7. luokalta yliopistoon asti pakollinen tietotekniikka 2 vt - en olisi vastustanut sitä, enkä olisi väittänyt, että se loukkaa hänen identiteettiään.
Jos vaikka EU:n kriittisinä aikoina lapsellani olisi ollut peruskoulun 7. luokalta yliopistoon asti pakollinen Eurooppatieto 2 vt - en olisi vastustanut sitä, enkä olisi väittänyt, että se loukkaa hänen identiteettiään.
Jos valtavassa muslimien maahanmuutossa lapsellani olisi ollut peruskoulun 7. luokalta yliopistoon asti pakollinen islamistiikka 2 vt - olisin kenties vastustanut sitä, mutta en olisi väittänyt, että se loukkaa hänen identiteettiään.
Jos Perussuomalaiset ja Suomen Sisu olisivat olleet vallassa ja lapseltani olisi ollut peruskoulun 7. luokalta vaihdettu 2 vt äidinkieltä pakolliseen suomen kirjallisuuteen yliopistoon asti - olisin kenties vastustanut sitä, mutta en olisi väittänyt, että se loukkaa hänen identiteettiään.
En edelleenkään ymmärrä. Onkohan tässä nyt joku kulttuuriero kyseessä, miten identiteetti-käsitettä koetaan?
Mielestäni tämä ei ole kovin hyvä vertailukohta. Oman lapsen identiteetti tulee osaksi omaa identiteettiä lähes väistämättä. Kaksikielisissä perheissä voi suomalainen ja suomenruotsalainen identiteetti lomittua monin tavoin. Samoin mitä enemmän kielen puhujiin on siteitä, sitä helpommin tuntee myös näiden identiteetin osana omaansa, ainakin jonkilaisena ulkojäsenyytenä.Jaska kirjoitti: En osaa tätä enää selvemmin ilmaista - toivon että yrität ymmärtää, mikä on pointti. Olisi sama jos sinulle sanottaisiin, että jokaisen Suomen kansalaisen identiteettiin täytyy kuulua uralilainen yhteys ja uralilaisten kielten tuntemus, vaikket itse kokisi niiden kuuluvan identiteettiisi. Sitten sinulle vielä perusteltaisiin pakkoviroa, -saamea tai -unkaria tällä uralilaisella identiteetillä, jota ilman et ole oikea suomalainen.
Näin palataan taas keskustelussa ihan aloitusruutuihin.Minusta pakollisen ruotsin vastustajat taas pimeimpinä hetkinään tuputtavat tätä hyvin loukkaantuneen kansan identiteettiä.
En osaa kuvitella, että omaan kansalliseen/etniseen identiteettiini olisi mitään vaikutusta puolisoni etnisellä identiteetillä tai vieraan asuinmaani identiteetillä - minulla kansalaisuus, kansallisuus ja muiden identiteetit menevät eri lokeroihin.NRR kirjoitti:Mielestäni tämä ei ole kovin hyvä vertailukohta. Oman lapsen identiteetti tulee osaksi omaa identiteettiä lähes väistämättä. Kaksikielisissä perheissä voi suomalainen ja suomenruotsalainen identiteetti lomittua monin tavoin. Samoin mitä enemmän kielen puhujiin on siteitä, sitä helpommin tuntee myös näiden identiteetin osana omaansa, ainakin jonkilaisena ulkojäsenyytenä.Jaska kirjoitti: En osaa tätä enää selvemmin ilmaista - toivon että yrität ymmärtää, mikä on pointti. Olisi sama jos sinulle sanottaisiin, että jokaisen Suomen kansalaisen identiteettiin täytyy kuulua uralilainen yhteys ja uralilaisten kielten tuntemus, vaikket itse kokisi niiden kuuluvan identiteettiisi. Sitten sinulle vielä perusteltaisiin pakkoviroa, -saamea tai -unkaria tällä uralilaisella identiteetillä, jota ilman et ole oikea suomalainen.
Kansallinen identiteetti on siis monitahoinen mosaiikki, joka täydentyy tai uudistuu läpi elämän ja johon tulee palasia erityisesti omien lasten mutta myös puolison ja suvun jopa ystävien identiteeteistä. Jos elää vähemmistönä jossain maassa tai maahanmuuttajana, maan pääkieli ja sen kulttuuri ottavat oman paikkansa identiteetissä - ellei elä täysin eristäytyneenä.
Esimerkiksi ystäväni, joka naimisissa sveitsiläisen kanssa ja jonka lapsilla on "kaksoisidentiteetti", kokee myös olevansa osin sveitsiläinen vaikka toisaalta valittaa, miten vaikeaa on sopeutua moniin tapoihin ja asenteisiin puolisonsa kotimaassa. Myös tuollainen identiteettien jatkuva hioutuminen uuden kulttuuriympäristön kanssa lisää sveitsinpaloja hänen identiteettimosaiikkiinsa. Aina ei identiteettimosaiikin palasten tarvitsekaan kertoa sopeutumasta vaan siitä, että joutuu painimaan toisen kulttuurin piirteiden kanssa.
Tämä ei ole symmetrinen vertaus, koska venäläisyys ei ole olennainen osa identiteettiä suomenkielisille suomalaisille, kun taas jonkinlainen heimotietoisuus, itämerensuomalaisuus tai uralilaisuus on.NRR kirjoitti: Itse taas vertaisin sitä äimistystä, mitä nämä identiteettivaatimukset suomenkielisille tuottavat, siihen että meiltä vaadittaisiin venäläistä identiteettiä.
Entä oman lapsen identiteetti?Jaska kirjoitti: En osaa kuvitella, että omaan kansalliseen/etniseen identiteettiini olisi mitään vaikutusta puolisoni etnisellä identiteetillä tai vieraan asuinmaani identiteetillä - minulla kansalaisuus, kansallisuus ja muiden identiteetit menevät eri lokeroihin.
Halusinkin esittää vertailukohdan suomenkielisen äimistykselle ruotsi-identiteetin kohdalla.Jaska kirjoitti:Tämä ei ole symmetrinen vertaus, koska venäläisyys ei ole olennainen osa identiteettiä suomenkielisille suomalaisille, kun taas jonkinlainen heimotietoisuus, itämerensuomalaisuus tai uralilaisuus on.NRR kirjoitti: Itse taas vertaisin sitä äimistystä, mitä nämä identiteettivaatimukset suomenkielisille tuottavat, siihen että meiltä vaadittaisiin venäläistä identiteettiä.
Tässä ei voi olla symmetriaa kuin korkeintaan Ahvenanmaalla ja niissä muutamissa ruotsinkielisissä kunnissa, sillä ruotsinkieliset ovat vähemmistönä suomenkielisten keskuudessa ja monin tavoin linkittyneinä suomenkielisiin, useimmilla on jopa suomenkielinen vanhempi tai kaksikielisiä lapsia. Suomenkieliset taas eivät asu ruotsinkielisten keskuudessa samaan tapaan linkittyneinä kuin korkeintaan Ahvenanmaalla ja niissä muutamissa ruotsinkielisissä kunnissa - siellä he luultavasti kokevatkin Norden-identiteetin ruotsineen läheiseksi.Jaska kirjoitti:Tämä ei ole symmetrinen vertaus, koska venäläisyys ei ole olennainen osa identiteettiä suomenkielisille suomalaisille, kun taas jonkinlainen heimotietoisuus, itämerensuomalaisuus tai uralilaisuus on.NRR kirjoitti: Itse taas vertaisin sitä äimistystä, mitä nämä identiteettivaatimukset suomenkielisille tuottavat, siihen että meiltä vaadittaisiin venäläistä identiteettiä.
Eli miten ruotsinkielinen, jonka oma identiteetti vetää kielellisen yhteenkuuluvuuden vuoksi Skandinaviaan, kokisi sen, että hänelle pakotettaisiin uralilainen identiteetti vain siksi, että suomenkieliset katsoisivat omaavansa monopolin "suomilaisten" identiteetin määrittelyyn ja he kokevat kielensä vuoksi identiteettivetoa uralilaiseen yhteyteen?
Tämä olisi symmetrinen tilanne.
No siihen venäjä-esimerkki kyllä sopii hyvin.NRR kirjoitti:Halusinkin esittää vertailukohdan suomenkielisen äimistykselle ruotsi-identiteetin kohdalla.
Symmetriaa voi olla monella tasolla. Tuossa uralilais-esimerkissäni symmetria on kansalliskielten välistä, ei lukumääräistä. Lukumääräistä symmetriaa olisi Ahvenanmaa-esimerkissä, ja hämmästyksellistä symmetriaa venäjä-esimerkissä.NRR kirjoitti:Tässä ei voi olla symmetriaa kuin korkeintaan Ahvenanmaalla ja niissä muutamissa ruotsinkielisissä kunnissa, sillä ruotsinkieliset ovat vähemmistönä suomenkielisten keskuudessa ja monin tavoin linkittyneinä suomenkielisiin, useimmilla on jopa suomenkielinen vanhempi tai kaksikielisiä lapsia. Suomenkieliset taas eivät asu ruotsinkielisten keskuudessa samaan tapaan linkittyneinä kuin korkeintaan Ahvenanmaalla ja niissä muutamissa ruotsinkielisissä kunnissa - siellä he luultavasti kokevatkin Norden-identiteetin ruotsineen läheiseksi.Jaska kirjoitti: Tämä olisi symmetrinen tilanne.
Kuinka tärkeä tämä symmetriavaatimus on ajatustesi kehittelyssä? Voisitko käsityksistäsi luopumatta lieventää sitä?
Nimittäin aitoa symmetriaa on vain Ruotsin ruotsinkielisten ja Suomen suomenkielisten välillä. Molemmat ovat enemmistöjä monikielisessä maassa ja rakentavat identiteettiään tältä pohjalta.