NRR kirjoitti:En toisella lukemallakaan löytänyt logiikkaa, joka olisi johdatellut tähän.
Etpä tietenkään. Koko ajatusketju on sinulle täysin vieras.
Ajattelin kuitenkin palata tähän milloin oma identiteetti järkkyy. Ehkä minulla on sitten toisenlainen sietokyky, sillä minä pidän edelleen tätä identiteettikeskustelua huuhaa-myrskynä vesilasissa, niin kauan kuin puhutaan noin 2 viikkotunnin oppimäärästä peruskoulun viimeisimmiltä luokilta yliopiston ns. pieneen kielikokeeseen asti.
Jaska kirjoitti:Eli miten ruotsinkielinen, jonka oma identiteetti vetää kielellisen yhteenkuuluvuuden vuoksi Skandinaviaan, kokisi sen, että hänelle pakotettaisiin uralilainen identiteetti vain siksi, että suomenkieliset katsoisivat omaavansa monopolin "suomilaisten" identiteetin määrittelyyn ja he kokevat kielensä vuoksi identiteettivetoa uralilaiseen yhteyteen?
Jos tämä ajatus tulisi B1-kielen muodossa, pakollisten lukiokurssien ja yliopiston kielikokeen muodossa, olkaa hyvät vaan. En ottaisi siitä "muokkauksesta" itseeni, vaan pitäisin yleissivistävänä, että suomitietouttani olisi näin kasvatettu. Toisaalta suomi on minulle, ja monelle suomenruotsalaiselle, identiteettiimme kuuluva kieli, ja jos demokraattisessa järjestyksessä tällaisesta päätettäisiin, niin ei se ainakaan kollektiivista tai yksilöllistä identiteettiä loukkaisi.
Eikä mielestäni pakkoviro olisi tuntunut pahalta, ainakaan 1990 jälkeen - neuvostoaikana sellainen pakko olisi kenties tuntunut "poliittiselta" ja käytännössä turhalta. Pakkounkari ... no se ehkä alkaisi tuntumaan jotenkin väkinäiseltä identiteetintuputtamiselta, kyllä. Mutta kai siitäkin olisi voinut ottaa hyödyn irti matkustamalla Unkariin enemmän, tai opiskelemalla siellä.
Hannu Jussi kirjoitti:Unohdit kuitenkin sen, että olisit voinut laittaa lapsesi suomenkieliseen kouluun ja sitten Sinä, suku, kaverit pihalla jne. olisivat voineet opettaa lapsellesi ruotsia . . . ja tietenkin koulussa. Lapsestasi olisi tullut myös tällä vaihtoehdolla kaksikielinen. Olisit samalla kunnioittanut vaimoasi ja hänen suomalaista identiteettiänsä.
Varmasti silloin kun ryhdytään säätämään minkälaisia kielivalintoja ihmisen tulee tehdä omassa kodissaan tallataan jo muiden istutuksia siinä määrin, että voisi sanoa, että identiteettiä tietoisesti loukataan. (En nyt tarkoita Hannua, koska oletan, että tässä keskustellaan kuitenkin asia- eikä henkilötasolla).
Ainoa identiteetinmuokkaus, jota pidän todellisena tapahtuu mielestäni silloin kun puhutaan enemmästä kuin näistä 228 tunnista - eli kun puhutaan koulukielestä kokonaisuutena, ja peruskoulun yli 3 000 oppitunnista. Jos käy yhdeksän vuotta kouluaan samalla kielellä, mielestäni sillä on vaikutusta identiteettiin (ymmärrettynä sillä millaiseen ystäväpiiriin hakeutuu, mitä instuutioita suosii).
Kaksikielisistä kodeista tulevat, jotka menevät ruotsinkieliseen kouluun => ruotsinkielinen identiteetti vahvistuu, suomi on lähes äidinkielenomainen
Yksikielisistä kodeista tulevat, jotka menevät ruotsinkieliseen kielikylpykouluun => suomenkielinen identiteetti jää, suomi on vahvempi kieli, ruotsi on hyvä, mutta ei virheetön