Tässä lukiolaisen pitkää ruotsia lukevan tytön tuore blogipostaus::
"Ensimmäinen pitkän ruotsin tunti yli vuoteen tuntui tänään tosi hämmeltävältä ja masentavalta - "ollaanksme muka käyty tää" oli koko tunnin mun mielessä. Onneksi en taida olla ainoa jolla on tällaset fiilikset. Tuntuu vähän, että kaikki mun koululaiset sanoo olevansa huonoi ruotsissa. Ehkä meille on vaan laitettu vähän liian korkeet odotukset? Mulle ruotsi on ollu pakkopullaa siitä asti kun sen nelosella alotin, enkä ikinä ole kokenut oppivani paljoa. Osaksi se on varmaan omasta motivaatiosta kiinni. Kuitenkin ala-asteella olin ihan yhtä huono enkussa, mutta yläasteella enkku yhtäkkiä alkoi tuntumaan helpolta, kun taas ruotsi vaikeni entisestään. Mietin vaan että mistä tää johtuu, onko se sitten se "pakkoruotsi" nimitys vai ihan nuorten laiskuus, että monilla ruotsin kielen opiskelu ei vaan suju. Nyt pitää vaan yrittää parhaansa, äsken onnittelin itseäni kun suomensin lyhyen ruotsin kappaleen 40 minuutissa. Tästä se lähtee se opiskelu!"
Siis hän moittii itseään, kertoo ettei ruotsi ole koskaan napannut (vaikka vanhemmat ovat viisaasti valinneet hänelle neloselta alkavan ruotsin) ja että nytkin on käyttänyt 40 minuuttia lyhyen kotiläksyn kääntämiseen.
Tämä on siis realismia.
---
Olen kuunnellut sivusta lukiolaisten ajatuksia pakkoruotsista. Monia kalvaa ajatus, että ne ovat laiskoja, jotka eivät ruotsista selviydy. Näin on saatu kansakunta syyllistettyä. Tämän vuoksi moni arastelee omien ongelmiensa esiinnostamista - ja moni tuomitsee ne, jotka ongelmista puhuvat.
Osa on avoimesti pakkoa vastaan ja perustelee sitä usein joko vanhempiensa kokemuksella, "isä on monikansallisen yrityksen leivissä eikä ole ikinä ruotsia tarvinnut", tai sitten yleisemmällä filosofisella kysymyksellä "miksi juuri ruotsi?". Heillä nimenomaan on minusta terve itsetunto, ei mikään asenneongelmia.
Pakon puolustajat taas kertovat, että heillä on suomenruotsalaisia ystäviä ja että Suomi nyt vain on kaksikielinen. Tässä siis kaksikielisyys on nostettu pakon perusteeksi vastoin lakien tulkintaa ja muiden maiden käytäntöä ja nähdään pakkoruotsi jonain, mitä suomenruotsalaisilla on oikeus odottaa ikään kuin vastavuoroisuuutena.
Moni siirtyy pikkuhiljaa pakon kannalta kritisoimaan sitä muttei suoraan. Ensin tulee vaihe, jolloin pakkoruotsille on vaihtoehtona jokin muu pakko - pakkovenäjä tai pakollisia kieliopintoja useista eri kielistä. Tuntuu, että nuoret (kuten monet isommatkin) ovat niin tottuneet ajattelemaan, että tässä asiassa on oltava jotain pakkoa. Lisäksi omien käsitysten muuttaminen kerralla on aika kova juttu, välivaiheiden kautta tehtynä se ei tunnu takinkäännöltä.
Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Kielitaidon saavuttaminen on ongelma kielessä, jota ei tarvitse.
- Jos käy lyhyellä aikavälillä intensiivikurssin, vuoden päästä ei muista enää paljonkaan.
- Jos oppiminen venytetään monivuotiseksi kahden viikkotunnin kieleksi kuten koululaitoksessamme, menee osa ajasta aina sen kertaamiseen, mitä edellisviikolla käsiteltiin. Kieli ei missään vaiheessa "jää päälle".
Valitsi niin tai näin, niin kieli ei jää päähän, jos sitä ei koskaan käytä oppituntien ulkopuolella.
- Jos käy lyhyellä aikavälillä intensiivikurssin, vuoden päästä ei muista enää paljonkaan.
- Jos oppiminen venytetään monivuotiseksi kahden viikkotunnin kieleksi kuten koululaitoksessamme, menee osa ajasta aina sen kertaamiseen, mitä edellisviikolla käsiteltiin. Kieli ei missään vaiheessa "jää päälle".
Valitsi niin tai näin, niin kieli ei jää päähän, jos sitä ei koskaan käytä oppituntien ulkopuolella.
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Siksi onkin niin tärkeää ajoittaa kieltenopiskelu oikeaan kohtaan ja saada opiskella kieliä, joista on henkilökohtaisesti kiinnostunut tavalla, joka saa käyttämään kieltä myös koulun ulkopuolella ja jälkeen (kielialueen tv-kanavien ja elokuvien seuraaminen, musiikin kuuntelu, kirjallisuuden tai lehtien lukeminen, nettifoorumeiden ja sivustojen käyttö, turismi...).Jaska kirjoitti:kieli ei jää päähän, jos sitä ei koskaan käytä oppituntien ulkopuolella.
Siksi pahoitan mieleni aina kun väitetään, ettei suomalainen oppisi muitakaan kieliä, jos ei kerran ruotsi nappaa.
Meillä vääristetään oppilaiden suhdetta omaan kielenoppimiseensa väittämällä, että normaalin, omaan kiinnostukseen ja valintaan perustuvan kielenoppimistilanteen haluaminen kouluille on pelkkä asenneongelma.
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Mainittakoon tässä, että "sivistymätön juntti" -argumentoinnilla ei ole pohjaa: Folktingetin kirjasessa Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa kerrotaan mm. seuraavia tuloksia suomenkielisiltä (neljä vaihtoehtoa, jokseenkin ja täysin samaa mieltä laskettu yhteen):
Ruotsin kielen häviäminen Suomesta olisi ikävää:
korkeakoulutetut 92 % / perus- ja keskik. 62 %
Suomessa tarvittaisiin enemmän ruotsin taitoa:
52 % / 52 %
Ruotsin tulisi jatkossakin olla pakollista suomenkielisissä kouluissa:
38 % / 56 %
Toisin sanoen korkeakoulutetut vastustavat (jo vuonna 1997) enemmän pakkoruotsia, vaikka he suhtautuvat sympaattisemmin ruotsin kieleen. Tämä kumoaa ainakin seuraavia pakkoruotsittajien propagandaväitteitä:
1. Sen, että pakkoruotsia vastustavat vastustaisivat yleensä ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä.
2. Sen, että pakkoruotsia vastustetaan vain tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä.
Ruotsin kielen häviäminen Suomesta olisi ikävää:
korkeakoulutetut 92 % / perus- ja keskik. 62 %
Suomessa tarvittaisiin enemmän ruotsin taitoa:
52 % / 52 %
Ruotsin tulisi jatkossakin olla pakollista suomenkielisissä kouluissa:
38 % / 56 %
Toisin sanoen korkeakoulutetut vastustavat (jo vuonna 1997) enemmän pakkoruotsia, vaikka he suhtautuvat sympaattisemmin ruotsin kieleen. Tämä kumoaa ainakin seuraavia pakkoruotsittajien propagandaväitteitä:
1. Sen, että pakkoruotsia vastustavat vastustaisivat yleensä ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä.
2. Sen, että pakkoruotsia vastustetaan vain tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä.
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Nuo galluptilastot ovat olleet kaiken aikaa tarjolla niille, jotka kielipolitiikkaa työkseen tutkivat ja tekevät ja tuottavat edelleen tällaista "asenneongelmia" ja "ruotsinvastaisuutta" -argumentointia.Jaska kirjoitti:Mainittakoon tässä, että "sivistymätön juntti" -argumentoinnilla ei ole pohjaa
Voisiko tekemiesi huomioiden ja johtopäätösten ohittaminen johtua siitä, että näiltä tahoilta yksinkertaisesti puuttuuu riittävä käsitteellinen ja matemaattinen ymmärrys vai onko tarkoitushakuinen vääristely todennäköisempää?
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
En osaa sanoa... Kumpikin vaihtoehto on pelottava: johtavatko maatamme aivottomat zombit vai häikäilemättömät rikolliset?NRR kirjoitti:Nuo galluptilastot ovat olleet kaiken aikaa tarjolla niille, jotka kielipolitiikkaa työkseen tutkivat ja tekevät ja tuottavat edelleen tällaista "asenneongelmia" ja "ruotsinvastaisuutta" -argumentointia.Jaska kirjoitti:Mainittakoon tässä, että "sivistymätön juntti" -argumentoinnilla ei ole pohjaa
Voisiko tekemiesi huomioiden ja johtopäätösten ohittaminen johtua siitä, että näiltä tahoilta yksinkertaisesti puuttuuu riittävä käsitteellinen ja matemaattinen ymmärrys vai onko tarkoitushakuinen vääristely todennäköisempää?
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Oma veikkaukseni on, että molemmat kansanryhmät osallistuvat johtamiseen.Jaska kirjoitti: En osaa sanoa... Kumpikin vaihtoehto on pelottava: johtavatko maatamme aivottomat zombit vai häikäilemättömät rikolliset?
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Olkaamme siis varovaisia, ettemme syyllisty kiihotukseen kansanryhmää vastaan...jlo kirjoitti:Oma veikkaukseni on, että molemmat kansanryhmät osallistuvat johtamiseen.Jaska kirjoitti: En osaa sanoa... Kumpikin vaihtoehto on pelottava: johtavatko maatamme aivottomat zombit vai häikäilemättömät rikolliset?
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Toki on kolmaskin vaihtoehto: se että tietoisuus Suomen kaksikielisyyden vastaansanomattomasta asemasta on niin vahva, ettei minkäänlaista kritiikkiä päästetä edes pieneen mieleen. Näin kyse ei olisi taitamattomuudesta tai vääristelystä vaan yksinkertaisesti sitoutumisesta ilman ehtoja.
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Sokea aivopesu menisi kai tuohon zombi-kategoriaan...NRR kirjoitti:Toki on kolmaskin vaihtoehto: se että tietoisuus Suomen kaksikielisyyden vastaansanomattomasta asemasta on niin vahva, ettei minkäänlaista kritiikkiä päästetä edes pieneen mieleen. Näin kyse ei olisi taitamattomuudesta tai vääristelystä vaan yksinkertaisesti sitoutumisesta ilman ehtoja.
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Mihin kategoriaan olisit aikanaan sijoittanut suomettumisen?Jaska kirjoitti:Sokea aivopesu menisi kai tuohon zombi-kategoriaan...NRR kirjoitti:Toki on kolmaskin vaihtoehto: se että tietoisuus Suomen kaksikielisyyden vastaansanomattomasta asemasta on niin vahva, ettei minkäänlaista kritiikkiä päästetä edes pieneen mieleen. Näin kyse ei olisi taitamattomuudesta tai vääristelystä vaan yksinkertaisesti sitoutumisesta ilman ehtoja.
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Se on historiaa ja sellaisena liian nuorta minun kiinnostuksekselleni, joten en osaa ottaa kantaa asiaan... Ehkä sellainen mielistely vaatii uuden kategorian?NRR kirjoitti:Mihin kategoriaan olisit aikanaan sijoittanut suomettumisen?Jaska kirjoitti:Sokea aivopesu menisi kai tuohon zombi-kategoriaan...NRR kirjoitti:Toki on kolmaskin vaihtoehto: se että tietoisuus Suomen kaksikielisyyden vastaansanomattomasta asemasta on niin vahva, ettei minkäänlaista kritiikkiä päästetä edes pieneen mieleen. Näin kyse ei olisi taitamattomuudesta tai vääristelystä vaan yksinkertaisesti sitoutumisesta ilman ehtoja.
Re: Miten nuoret puhuvat pakkoruotsista
Mielistely voi olla täysin tiedostamatonta. Ihmisen on vaikea hyväksyä irrationaalisia asioita. Jos sellaisia on pakko hyväksyä, niihin kehitetään jokin itselle järjellinen selitys. Sitten vain varotaan ottamasta edes huomioon todisteita, jotka eivät tue tätä rakennelmaa. Lienee tieteessäkin usein kohdattu juttu.Jaska kirjoitti:Se on historiaa ja sellaisena liian nuorta minun kiinnostuksekselleni, joten en osaa ottaa kantaa asiaan... Ehkä sellainen mielistely vaatii uuden kategorian?NRR kirjoitti:Mihin kategoriaan olisit aikanaan sijoittanut suomettumisen?Jaska kirjoitti:Sokea aivopesu menisi kai tuohon zombi-kategoriaan...NRR kirjoitti:Toki on kolmaskin vaihtoehto: se että tietoisuus Suomen kaksikielisyyden vastaansanomattomasta asemasta on niin vahva, ettei minkäänlaista kritiikkiä päästetä edes pieneen mieleen. Näin kyse ei olisi taitamattomuudesta tai vääristelystä vaan yksinkertaisesti sitoutumisesta ilman ehtoja.