Lapin kansa: Pakkoruotsilla Norjaan töihin

[NRR]

Propakkoruotsi-pääkirjoitusten sarja jatkuu, nyt Lapin kansassa:

http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194 ... toita.html

"--- Loppukesästä arvioitiin, että koko Pohjois-Norjassa työvoiman tarve kohoaa noin 15 000 työpaikkaan.--- Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite, jossa vaaditaan Suomea luopumaan ”pakkoruotsista”. Liekö taustalla pelko, että joku joutuu kohta töihin?"

Kommenteissa on tullut aika reipasta vastinetta, mutta niitähän eivät printtilehden lukijat näe:

"Vai pitäisi Suomessa edelleen jatkaa peruskoulussa ja lukioissa PAKKOruotsi- kieliorjuutta 96 %:n enemmistölle sen takia, että muuten muka eivät Lapin ja muun Suomen ihmiset saisi Norjasta töitä. Totuushan on, että Norjassa lähes kaikki sinne tulleet siirtolaiset aluksi puhuvat joko englantia (tai jotkut saksaa tai ranskaa) norjalaisten kanssa, ja sitten pikkuhiljaa oppivat norjan kieltä. Lisäksi Norjaan on tullut mm. kaukoidästä työperäisiöä siirtolaisia, jotka eivät osaa edes englantia. Kuitenkin hekin ovat päässeet hyvin työhön kiinni siellä. Kannattaisi Lapin Kansan toimittajien edes yrittää ajatella tätä Norjan asiaa muutenkin kuin jonkinlaisten RKP:n lahjoittamien sinikeltaisten silmälasien läpi."

[Jaska]

Kyllä ne osaavat! Milloinkohan kuullaan, että Saksaan haluavien kannattaisi osata ruotsia...

[NRR]

Muutama päivä sitten rovaniemeläinen professori kirjoitti Lapin kansassa pakon puolesta näin:

"Kun olin teini 70-luvulla --- Onneksi meille rannikkoiiläisille kuului myös Sveriges radio --- Äidin tilaama Femina-lehti toi Tukholman katumuodin suoraan syliin. Kaksi kesää töissä Tukholmassa 80-luvun alussa viimeistelivät kulttuurikylvyn: minusta tuli svennofiili. Toinen kotimaiseni on riikinruotsi. Ensimmäisen kerran törmäsin suomenruotsalaisiin opiskelijavuosinani Pohjoismaisen kesäakatemian kesäleireillä. He osoittautuivat yhtä eksoottisiksi ja hauskoiksi kuin tanskalaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja islantilaisetkin – paitsi että heidän kanssaan saattoi kätevästi puhua välillä suomea. Pikkuveljen sparrasin ylioppilaskirjoituksiin Ulf Lundellin lauluilla. Jag trivs bäst i öppna landskap, nära havet vill jag bo. Hän päätyi asumaan ruotsinkieliselle rannikolle. Siskon houkuttelin Tukholmaan kesätöihin, romanttisin seurauksin. Niinpä minulla on Ruotsissa rakasta sukuakin. --- Ruotsissa asuu jo yli 700 000 ruosua eli suomalaistaustaista jo kolmannessa sukupolvessa. --- Harmittaa siis joidenkin suomalaisten haluttomuus oppia ruotsia. Meillä olisi paljon puhuttavaa keskenämme, eikä kaikki taivu englanniksi. Toki ymmärrämme toisiamme usein sanoittakin. Pohjolan kesäyöt huumaavat samalla lailla Aavasaksalla ja Pajalan Erkheikkibackenilla. Kun Lapin kaivokset on louhittu tyhjiin, saattaa aika moni sitä paitsi löytää itsensä töistä Norjasta. Vähänkö helpottaa, jos on kouluruotsi maistunut. --- Eiköhän siis juhlita överinteraktiivisesti ruotsalaisuuden päivää 6.11. Se sattuu olemaan myös kansainvälinen vastuullisen matkailun päivä. En gång i drömmarnas land!"

Tässä on jo sellaista "vaihda identiteettisi" -henkeä, vaikka lähtökohta voisi olla myös pelkästään monikulttuurisuuden ilojen esittely, joka soisi muille toiset valinnat.