Tässä on taas esimerkki tästä että tämä retoriikka elää omaa elämäänsä ja menee omalla painollaan uusille kierroksille... Lipposen sanomisista huomaa ettei häntä edes kiinnosta paneutua siihen mitä tästä asiasta oikeasti argumentoidaan, on kivempaa elää ihan omassa maailmassaan.
Ruotsin pakollista opiskelua puoltava Paavo Lipponen uskoo, että hyväosaisimmat valitsisivat toisen kotimaisen pänttäämisen.
Tarkoitushakuinen olettama, jossa takaoven kautta yhdistetään hyväosaisuus ja ruotsin lukeminen.
Millä perusteella? Meillä on hyväosaisia Suomessa joille pakkoruotsi on ollut ihan yhtälailla vaan rutiini kuin kaikille muillekin. Miksi ruotsin lukijat olisivat hyväosaisia ja miksi hyväosaiset lukisivat ruotsia? Tässä on kyse pikemminkin ruotsin kielen statustarpeesta -- pitää
kuvitella, että näin on.
– Kävisi niin, että paremmin koulutettujen perheiden lapset valitsisivat, ja sosiaalinen kuilu levenisi. Toisissa perheissä taas ajateltaisiin, että eipä sitä tarvitakaan, Lipponen sanoo.
Mistä se oletettu sosiaalinen kuilu syntyy? Tottakai ruotsin puhujista varmaan tuntuu kivalta ajatella että suomenkieliset kuuluvat sinne huonompaan sosiaaliluokkaan lähtökohtaisesti ja nousu tapahtuu puhumalla ruotsia... ehkä me yritetään luoda sitä huono-osaisuutta kielivaatimuksilla?
– Kielten osaaminen vähenisi ja osaaminen keskittyisi. Me tarvitsemme koko kansan osaamista, että selviämme globalisaatiosta.
Siis anteeksi mitä? Täysin perustelematon, kaiken lisäksi vielä ihan nurinkurinen väittämä.
– Tällaisissa teollisuustyöntekijäammateissa työskentelevät eivät ehkä näe ruotsin kielessä sellaista hyötyä, mitä korkeammin koulutetut näkevät, huomautti tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen elokuussa.
Toisaalta korkeasti koulutetuissakaan enemmistö ei halunnut pakollista ruotsia.
Sitä hyötyähän vain tekemällä tehdään. Toisaalta ymmärrän kyllä että pakkoruotsin kannattajille kaikkein vaarallisinta on nimenomaan suomenkielinen sivistyneistö, koska se jo omalla olemassaolollaan murtaa ruotsin asemaa ja statusta.
Paavo Lipponen on huojentunut kyselyn tuloksesta. Hän arvioi kantojen muuttuneen, kun kansanedustajat ovat perehtyneet asiaan.
Samanlaista perehtymistä kuin millä saadaan aikaan "itsenäisesti ajattelevia tyttöjä", ts. ideologiset teesit otetaan kriitikittä vastaan.
– Pitää kohdata kansalaisten mielipiteet ja olla niistä valmiita keskustelemaan.
Sitä odotellessa.
Entinen pääministeri järkeilee, että valinnaisuus johtaa väistämättä ruotsin opiskelun vähenemiseen. Jo nyt kielten opettajat ovat olleet huolissaan siitä, että kieliaineiden opiskelu on valinnaisuuden takia vähentynyt.
Ovelasti
ruotsi = kielet. Mihin ihmeeseen tässä aina hautautuu se kahden pakollisen mutta vapaavalintaisen kielen malli?
– Venäjää pitäisi tarjota kaikkialla Suomessa. Mitä kieleen tulee, Suomi on aika pieni maa. Pitää tähdätä, että kaikki nuoret saavat samat edellytykset pärjätä.
"Samat"? Pakkomatematiikka-argumenttia käyttääkseni, kyllähän nytkin joku lukee vaikka lyhyen matematiikan eikä hänestä tule insinööriä. Hänellä ei siis ole "samoja" mahdollisuuksia. Jos olisin jättänyt ranskan lukematta, minulla ei olisi ranskan pohjaa jos sattuisin joskus päätymään Ranskaan. Ja niin pois päin.
Ruotsin puolestapuhujat puhuvat kielen hyödyistä, tasa-arvosta ja kulttuurimerkityksestä. Lipponen nostaa keskustelussa korkealle ruotsalaisten menestyksen monella rintamalla Abba-yhtyeestä urheilijoihin kuten Björn Borgiin ja Carolina Klüftiin. Urheilun ystävä Lipponen lohkaisee, että Suomessa leimahtanut palloilumenestys heijastelee ruotsalaisen näköistä periksiantamattomuutta.
Nyt sitten mennään tähän itsetunnolla pelaamiseen ja siihen että "katsokaa kun ruotsalaiset ovat parempia kuin me". Jotenkin tuo koko itsetunnon määritelmä mikä Lipposella on käytössä kuulostaa minusta todella oudolta. Onhan se kiva että ruotsalaiset ovat pärjänneet joissain asioissa, mutta ei se aiheuta minulle tällaisia fiiliksiä lainkaan. Minulle on muuten pari kertaa sitten ihmetelty pari kertaa päin naamaa että "miksi ei", eli he tosiaan uskovat tuollaiseen "ruotsalaiset ovat parempia, sinun pitää puhua ruotsia, jos et tykkää tästä väittämästä niin paljastat huonon itsetunnon" argumenttiin.
– Tällainen itsetunto on hienoa. Siihen kuuluu ymmärrys, että ruotsalaisuus on osa meidän identiteettiämme. Ei ole mitään puhdassuomalaisuutta, Lipponen lataa.
Tässä on se villakoiran ydin ja kaikki muu on tarkoituksellisesti tekemällä tehtyä. Ei tarvitse argumentoida "puhdassuomalaisuuden" puolesta vastustaakseen pakkoruotsia, mutta pakkoruotsin kannattajatkin tuntuvat kuitenkin käsittävän sen, että tässä halutaan nimenomaan sanella kieli-identifikaatiota ja sen takia pitää myös sanoa, että suomenkielisillä ei ole oikeutta omaansa. Ikävä kyllä nämä asiat pitäisi katsoa sen kautta, mikä on todellisuutta ja miten ihmiset itse asian kokevat, eikä siltä pohjalta että suomenkieliset ovat vain lähtökohtaisesti vääränlaisia.
