Hesarin Liiten referoi pari vuotta sitteen yliopisto-opiskelijoita koskevaa pakkovirkaruotsikartoitusta:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ylio ... 5263217306
Kuulemma 45% yliopisto-opiskelijoista uskoo ruotsista olevan hyötyä. Onkohan uskoa perusteltu tulevaisuudella virkamiehenä maassa, jossa se virkamiesruotsi on pakko olla vai mahdollisella stipendillä ruotsalaiseen yliopistoon?
Silti "vain alle kolmannes olisi ottanut yliopiston ruotsin kurssin, mikäli se olisi ollut vapaaehtoinen", mutta "yli 70 prosenttia sanoi kuitenkin ymmärtävänsä, että ruotsi on osa yliopisto-opintoja"
Siis sanoiko 70% ymmärtävänsä ruotsin pakollisuuden, vaikka vain alle kolmannes olisi ottanut ruotsin kurssin vapaaehtoisesti? Tätä se liturgia teettää. Oma ajattelu täytyy pistään syrjään, ettei tule liian suuria kognitiivisia ristiriitoja. Pakon hyväksyminen on muka "sivistynyttä".
Nyt pukkaa vain kartoitusta opiskelemaan tulevien heikosta ruotsintasosta, joka on siis valtakunnan tason ongelma. Missä on huoli opiskelijoitten työn järkevöittämisestä ja suomenkielisen tieteellisen tekstin tasosta?
PS. Jos yliopiston humanistipainotteisuudessa kolmasosa olisi valinnut ruotsin, mikä olisi mahtanut olla virkaruotsin suosio ammattikorkeissa?
Kolmasosa yliopistolla olisi suorittanut virkaruotsin 2011
Re: Kolmasosa yliopistolla olisi suorittanut virkaruotsin 20
Hyvä pointti: pakosta on tehty lähes tarpeellinen kielitaitovaatimuksilla. Siihen tosin liittyy se, ettei kukaan ole tajunnut miettiä vaihtoehtoja. Asia pitäisi pukea jotakuinkin näin:NRR kirjoitti:Kuulemma 45% yliopisto-opiskelijoista uskoo ruotsista olevan hyötyä. Onkohan uskoa perusteltu tulevaisuudella virkamiehenä maassa, jossa se virkamiesruotsi on pakko olla vai mahdollisella stipendillä ruotsalaiseen yliopistoon?
Jos mietitään ruotsinkielisten viranomaispalvelujen turvaamista, niin kumpi tapa olisi tehokkaampi, järkevämpi ja oikeudenmukaisempi?
1. Kielikoulutettaisiin suoraan niitä viranomaisia, joita kielitaitovaatimus koskee
2. Nykyinen valtakunnallinen pakkoruotsi, jossa miljoonille opetetaan ruotsia, vaikka taitotaso ei riitä palvelemaan ruotsiksi ja vaikka vain pieni murto-osa suomalaisista milloinkaan päätyy viranomaistehtäviin.