Missä järkevät ruotsinkieliset nyt?

[NRR]

Ketju viiden vuoden takaa kertoo siitä, että tuolloin ruotsinkielisellä puolella oli ajastaan edellä olevia yksilöitä, jotka pyrkivät herättelemään omiaan:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... p?f=1&t=15

Esimerkiksi

Gösta Wahlströmin Debatt-kannanotto HBL 22.11.2008 (näin tuolloin ketjussa kirjoittaneen mukaan, hän on myös kääntänyt tekstin)

"Koska voidaan lähteä siitä, että useimmat korkeammassa tehtävässä olevat julkisella ja yksityisella sektorilla ovat lukeneet ruotsia koulussa ja kirjoittaneet ruotsin ylioppilaskokeissa, kaiken kai pitäisi olla järjestyksessä. Mutta huonommaksi tilanne tuskin voi tulla päätellen kaikista niistä tyytymättömyyden ilmauksista. joita on esitetty koskien puuttellista palvelua ruotsiksi. Kuitenkin väitetään, että pakollisen ruotsin poisto ylioppilaskokeista olisi kohtalokas takaisku ruotsin kielelle Suomessa. Missä on logiikka? ---
[Joku] on huolissaan siitä, että lapsena ei voi tietää mitä kieliä voi tarvita tulevaisuudessa ammattia valittaessa. Tämä saattoi pitää paikkansa kymmenisen vuotta sitten, mutta nykyään opiskelu- ja työmarkkinat eivät ole yhtä lukkiutuneita kuin ennen, vaan aikaisemmat väärät valinnat voi korjata kypsemmässä iässä. ---
Suomenruotsalaisella taholla pyritään jonkilaiseen "toiminnaliseen autonomiaan". Varmasti kaukonäköistä! Silloin pitäisi kaiken järjen nimessä suoda suomenkieliselle enemmistölle sama "autonomia", esimerkisi se, että lapset yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa annetuissa kehyksissä voivat valita ne kielet, jotka he katsovat itselleen hyödyllisimmiksi. ---
Liberalismi ei ota huomioon vain vähemmistöjä, vaan myös enemmistöt. RKP-liberalisimi, joka yksipuolisesti ajaa ruotsinkielisten etuja valtakunnan tasolla ymmärretään suomenkielisellä taholla ahneudeksi, jonka juuret ovat siinä ajassa, jolloin ruotsi hallitsi yhteiskuntaelämää. Jos RKP voisi vähentää ruotsalaisuusmissiotaan, puolueelel jäisi enemmän tilaa profiloitua muissa asiakysymyksissä, esimerkiksi eri alueiden ja yhteiskunnalsiten ryhmien etujen ajamisessa ja yhteen sovittamisessa. ---
[Joku] katsooo, että Ruotsin ajan perintö on unohdettu. Siihen sanoisin, että ei ole RKP:n tai Folktingetin asia opettaa, kuinka suomenkielisen enemmistön pitää kokea historiansa ja kansallinen identiteettinsä."

Michel Ekman HBL 24.10.2009 (taas ajankohta, välitekstit ja käännös tuolloisen kirjoittajan)

Michel Ekman viittasi HBL:n kannaotossaan ensin ruotsinkielisellä taholla yleiseen käsitykseen, että ruotsinkielisten hankalan tilanteen pääsyinä ovat suomenkielisten tietämättömyys heistä ja verkossa esiiyntyvä massiivinen "vihapropaganda". Hän epäilee onko tässä koko totuus. Hän jatkaa:

"Melkein kaikilla suomalaisilla on ainakin yksi kokemus ruotsista: koulujen pakkoruotsi. Sillä ei ole mitään vaikutusta käytännön ruotsin kielen taitoon. kuten helposti voidaan todeta liikkumalla tämän päivän Suomessa. Sen sosioekonominen merkitys on vain murto-osa siitä mitä se oli esim. 50 vuotta sitten. Pakkoruotsi on vaativaa sille, jolla ei ole siihen kiinnostusta eikä näe ympäristössään motivaatiota oppia sitä, mikä pätee suomalaisten enemmistöön. Tähän pakkoruotsiin suomenruotsalainen poliittinen establishmet on sitoutunut tiukasti ---
Tämä takertuminen pakkoruotsiin on mielestäni oire jostain muusta. Pieni suomenruotsalainen establishment näyttää elävän kuplassa, jossa heidän käsityksensä siitä mikä tapahtuu yhteiskunnassa on vääristynyt. Suuri osa energiasta menee vaivalloiseen taisteluun omasta statuksesta.Selvin oire tästä on epätoivoinen kiinnipitäminen ajatuksesta, että Suomessa on kaksi teoreettisesti ja käytännöllisesti tasa-arvoista kansanryhmää ja kaksi kansalliskieltä. Miksi suomalaiset (finnarna) pitemmän päälle suostuisivat tähän, jos se merkitsee heille haittoja, kun he omin silmin näkevät, että ruotsin rooli sekä omassa maassa että kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa koko ajan vähenee? ---
Ajatus kahdesta tasa-arvoisesta kieliryhmästä, joista toinen on hyvin suuri ja toinen hyvin pieni, on tullut tiensä päähän. Tarvitsemme identiteettimme uudelleen määrittelyn vähemmistöidentiteetiksi ja suomenruotsalaisen politiikan sopeuttamisen vähemmistöpolitiikaksi, jolla - tarvittaessa kompromissittomasti - puolustamme sellaista joka on välttämätöntä kulttuuriselle ja kielelliselle henkiinjäämisellemme. Vanhoista tottumuksista ja abstrakteista ihanteista, jotka syntyivät silloin kun suomenruotsalaisten rahat hallitsivat suurta osaa maan taloutta, meillä on tuskin mitään apua saatavissa. Sen sijaan on kansainvälisesti käypiä periaatteita vähemmistöjen suojelusta, joista ehkä saamme tukea. itse meidän ei pidä puuttua suomenkielisten kielipoliittisiin päätöksiin niin kaúan kuin ne eivät johda vähemmistön sortoon. ---
Ongelma on se, että koko suomenruotsalainen poliittinen establishment vaikuttaa olevan lukkiutunut vanhaan malliin, joka tekee ruotsinkielisistä päättäjistä yhtä tärkeitä ja arvostettuja kuin suomenkielisistä kollegoista - niin kauan kuin he pitävät suunsa kiinni suomenruotsalaisille elintärkeistä kysymyksistä. Taloudellisia resursseja, joita suomenruotsalaisilla on, pitäisi käyttää radikaalisti uusien poliittisten vähemmistöstrategioiden työstämiseen. Mutta kuka sen tekee? Se edellyttäisi, että tänään tärkeillä paikoilla istuvat kiireesti päivittävät kivettyneet vakaumuksensa."

[jlo]

Kärsimässä vihapuhetuomiota Rikosseuraamusviraston majoitustiloissa?

[Jaska]

Hallitusohjelma sitoo pakkoruotsin vastustajat hiljaisiksi seuraaviin vaaleihin asti, joten ainoastaan opposition ruotsinkieliset uskaltaisivat räksyttää. Persuissa heitä ei taida olla moniakaan, ja Packalén on ympäripyöreästi pakkoruotsin kannalla. Onko keskustassa ruotsinkielisiä vaikuttajia?

Vastaus: on, ja sieltä taitaa jotain olla tulossakin:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nt-2311513

Toivon mahdollisimman monen suomenruotsalaisen siirtyvän pois pakkopullaansa tukehtuneen RKP:n takaa - ongelma nimittäin helpottuisi suuresti, jos RKP menettäisi kolmasosan äänestäjistään ja jäisi alle valtakunnallisen äänikynnyksen (3 %) eikä siis pääsisi nykysysteemissä eduskuntaan.

[NRR]

Hallitusohjelma sitoo pakkoruotsin vastustajat hiljaisiksi seuraaviin vaaleihin asti, joten ainoastaan opposition ruotsinkieliset uskaltaisivat räksyttää. Persuissa heitä ei taida olla moniakaan, ja Packalén on ympäripyöreästi pakkoruotsin kannalla. Onko keskustassa ruotsinkielisiä vaikuttajia?

Vastaus: on, ja sieltä taitaa jotain olla tulossakin:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nt-2311513

Toivon mahdollisimman monen suomenruotsalaisen siirtyvän pois pakkopullaansa tukehtuneen RKP:n takaa - ongelma nimittäin helpottuisi suuresti, jos RKP menettäisi kolmasosan äänestäjistään ja jäisi alle valtakunnallisen äänikynnyksen (3 %) eikä siis pääsisi nykysysteemissä eduskuntaan.

Hieno homma Jaska, sinun analyysisi antaa pohjaa Keskustan tulevalle ehdotukselle.

Keskustan nykyisen ehdotuksen ongelma on sama kuin Saukkosella - kaksikielinen alue on määritelty siten, että se pitää sisällään väkirikkaimmat ja monikielisimmät alueet, joissa vapaampaa kielivalintaa, kotikielten nostamista B-kieliksi ja erityisopetuksen erillisratkaisuja erityisesti kaivataan.

Keskustan ehdotuksessa ei liioin oteta huomioon pakkoruotsin jo nyt aiheuttamia ongelmia: opintojen vaikeutuminen monen kohdalla, jatko-opintohaaveiden madaltuminen, opintojen pitkittyminen tai täydellinen keskeytyminen erityisesti lukiossa ja korkeakouluissa. Kun virallinen käytäntö pakkoruotsin suhteen on tällä hetkellä armoton, pakon laajentaminen kolmen miljoonan asukkaan rannikkoseuduilla olisi raskas takaisku.

Eikä pidä unohtaa, että "pakkoruotsin ystävät" haluavat myös palauttaa ruotsin pakollisen ylioppilaskokeen. Kun ruotsia on laajennettu englannin rinnalle, on luonnollista, että vaaditaan sen kirjoittamista. Lukioihin tulee myös aloittava ruotsi. Virkapakkoruotsista ei ikinä päästä eroon.

Niin kauan kun ei tunnusteta yksilöiden oikeutta pyrkiä rakentamaan koulujen tarjonnasta itselleen mielekkäin opetuskokonaisuus kielissä, pyöritään aina samojen ongelmien parissa.

Pidin yllä lainaamieni kirjoittajien asenteesta:

"Suomenruotsalaisella taholla pyritään jonkilaiseen "toiminnaliseen autonomiaan". Varmasti kaukonäköistä! Silloin pitäisi kaiken järjen nimessä suoda suomenkieliselle enemmistölle sama "autonomia", esimerkisi se, että lapset yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa annetuissa kehyksissä voivat valita ne kielet, jotka he katsovat itselleen hyödyllisimmiksi. --- "

"Melkein kaikilla suomalaisilla on ainakin yksi kokemus ruotsista: koulujen pakkoruotsi. Sillä ei ole mitään vaikutusta käytännön ruotsin kielen taitoon --- Itse meidän ei pidä puuttua suomenkielisten kielipoliittisiin päätöksiin niin kaúan kuin ne eivät johda vähemmistön sortoon."

[Jan-Erik Andelin]

Hallitusohjelma sitoo pakkoruotsin vastustajat hiljaisiksi seuraaviin vaaleihin asti [...] ongelma nimittäin helpottuisi suuresti, jos RKP menettäisi kolmasosan äänestäjistään ja jäisi alle valtakunnallisen äänikynnyksen (3 %) eikä siis pääsisi nykysysteemissä eduskuntaan.

RKP on pian tilanteessa, jossa se, tekisi se mitä tahansa, voi menettää kolmanneksen äänestäjistään, Jos se myöntyy muutokseen se menettää ydinjoukkoaan, jos se on myöntymättä se antaa kuvan itsestään uusiin tilanteisiin huonosti sopeutuvana puolueena. Ja itse äänikynnyksen se on itse typeryyksissään ollut mukana asettamassa.

Omasta mielestäni RKP:n tulisi harkita kompromissia, jossa on

- valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia
- ruotsia kansalliskielenä tarjottuna koko maan kouluissa valinnaisena A- ja B-kielenä
- oikeus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin koko maassa, opetusryhmien minimien puitteissa
- kaksikielisillä alueilla virkamiesruotsin tiukempi valvonta, etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus.
- lisätty viranomaisten ruotsin kielikoulutus
- parannettu ruotsinkielisten palveluomavaraisuus
- vieraan ruotsinkielisen työvoiman palkkaaminen kaksikielisten alueiden julkiselle sektorille helpotettu, mm. keventämällä suomen kielen tasovaatimuksia.

[NRR]

Omasta mielestäni RKP:n tulisi harkita kompromissia, jossa on
- valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia
- ruotsia kansalliskielenä tarjottuna koko maan kouluissa valinnaisena A- ja B-kielenä
- oikeus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin koko maassa, opetusryhmien minimien puitteissa
- kaksikielisillä alueilla virkamiesruotsin tiukempi valvonta, etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus.
- lisätty viranomaisten ruotsin kielikoulutus
- parannettu ruotsinkielisten palveluomavaraisuus
- vieraan ruotsinkielisen työvoiman palkkaaminen kaksikielisten alueiden julkiselle sektorille helpotettu, mm. keventämällä suomen kielen tasovaatimuksia.

Andelin, ensin pistät meidät napit vastakkain ja sitten teet noin tervejärkisen ehdotuksen!

Jos tuohon pakettiin vielä kuuluu virkaruotsin suorittaminen vain niille, jotka tällaista virkaruotsitodistusta tarvitsevat, niin sitten voinkin keskittyä jatkossa vain erityislasten ja -nuorten opetukseen ja Norden-yhteistyöhön sen puitteissa.

Andelin, sinä olet kyllä yllätyksellinen.

[Hannu Jussi]

.

[Eero Nevalainen]

Omasta mielestäni RKP:n tulisi harkita kompromissia, jossa on ...

No oho. Jos saataisiin tuo kompromissi niin alettaisiin puhua kuviosta jonka jälkeen lupaisin lopettaa oma-aloitteisen kielipolitikoinnin. Emme me tosiasiallisesti sitten kai ole niin kaukana toisistamme, vaikka kun ryhdytään keskustelemaan pohjimmaisista "oikeutuksista" niin kai siinä sohaistaan muurahaispesää...

[Jan-Erik Andelin]

niin kai siinä sohaistaan muurahaispesää...

Niin kai. Ehkä tätä on kuitenkin parasta pitää suppeana miljoonien ihmisten juttuna, kuin laajana miljoonien ihmisten juttuna...

[NRR]

RKP --- Jos se myöntyy muutokseen se menettää ydinjoukkoaan

Oletettavasti se puhuttu kompromissi tarkoittaa juuri tämän ydinjoukon tunteita. Mikä rauhoittaisi heitä?

[Tapsa]

VÄLIAIKATOTEAMUS.

Nyt viime aikoina on tässä foorumissa tullut juttuja kiitettävän runsaasti ikäänkuin saavista kaatamalla niin ettei niitä paljon kerkiä lukea ja pohtia. Mutta johtopäätös on, että koska kaikista julkisuuden tuuteista näköjään tulee samaa totalitaarista slogania ja liturgiaa, jonka mukaan yksinkertainen enemmistön haluama valinnanvapaus kieltenopiskelussa merkitsee tuhoisaa hyökkäystä ruotsinkielisyyttä vastaan, niin ei ole ihme, jos ihmiset alkavat tehdä sen johtopäätöksen, että jotta saataisiin sitä yksinkertaista valinnaisuutta edes joskus, niin kai sitten täytyy ymmärtää tämä vastustus HYÖKKÄYKSENÄ meitä tavallisia monenlaisia suomalaisia ja muitakin samanmielisiä ihmisiä vastaan niin että pitäisi tosiaan kukistaa tämä hyökkääjä. Ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Sotaako ne haluavat?

[Eero Nevalainen]

Sotaako ne haluavat?

No itse asiassa kärjistyminen ja asian kärjistäminen -- tai sen sellaisena esittäminen -- palvelee tietysti pakkoruotsittajien tarkoitusperiä, koska tällöin voidaan vaatia jonkinlaisia rankkoja "voimatoimia" näiden hyökkäysten suitsimiseksi, ja voidaan myös sanoa että "nyt kun olette noin vähemmistövihamielisiä niin en kyllä suostu kuuntelemaan enää mitään mitä te sanotte". Ja tähän asiantilaan siis nimenomaan halutaan päätyä siellä toisella puolella keskustelua. Hyvänä esimerkkinä tuli lukaistua esimerkiksi Petra Nyqvistin kommentti Usarin Jaska-blogissa ihan jokunen tunti sitten; hänhän vääntää retoriikassaan jatkuvasti linjalla "teillä nyt pitää vaan olla jotain vihollisia".

[Jan-Erik Andelin]

Tässä on nyt näitten persujytkyjen myötä viime vaaleissa myös viime vuosina syntynyt sellaista eliitti/suvaitsevaisto vastaan kansa/maalaisjärki-vastakkainasettelua suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä, jossa myös kouluruotsi sopii puolin ja toisin keppihevosena.

En tiedä iloitsenko itse siitä mitenkään.

[NRR]

--- kaikista julkisuuden tuuteista näköjään tulee samaa totalitaarista slogania ja liturgiaa, jonka mukaan yksinkertainen enemmistön haluama valinnanvapaus kieltenopiskelussa merkitsee tuhoisaa hyökkäystä ruotsinkielisyyttä vastaan --- niin kai sitten täytyy ymmärtää tämä vastustus HYÖKKÄYKSENÄ meitä tavallisia monenlaisia suomalaisia ja muitakin samanmielisiä ihmisiä vastaan

Media on ihan oma lukunsa. Sloganeita ja liturgiaa tuottavat ammattitoimittajat. Toimittajien elämä mahtaa olla kovaa, kun eettisesti vaativa rooli demokratian vahtikoirana on vaihdettu johonkin ihan muuhun. Kaikkihan me tänä aikana pelkäämme työmme ja asemamme puolesta, toimittajien kohdalla tuo pelko vain murentaa koko demokratiaa.

PS. Andelin, en tarkoita nyt sinua. Enkä vattuile sinulle. Olen oikeasti tyytymätön siihen, ettei media hoida kriitikon roolia.

[TK]

Palvelusetelit voisivat olla hyvä vaihtoehto ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen.
En missään tapauksessa kannata vieraiden, ruotsalaisten työntekijöiden palkkaamista.