Ope haluaa opettaa vapaaehtoista ruotsia

[NRR]

Pinessä lehdessä voidaan tehdä hyvää työtä! Nyt löytyi vihdoinkin juttu, jossa on käsitelty kielikysymystä asiallisesti ja molemmilta puolilta!

Ylöjärven uutisissa on harvinaisen pätevä toimittaja töissä. Hän teki jutun vapaaehtoisen ruotsin taustoista - haastatteli niin Rostilaa, paikallista nimienkerääjää kuin pakkoa kannattavaa ruotsinopettajaa ja vapaaehtoista ruotsia kannattavaa ruotsinopettajaa. Pakon kannattajalla oli tutut otteet: kauppa, turismi - oho, tulinkin puoltaneeksi samalla venäjää - no, Pohjola, Pohjolan yliopistot ja virkaruotsin vaatimus.

http://ylojarvenuutiset.fi/2013/09/20/k ... uskuntaan/

Mielenkiintoisin oli tämä rohkeasti vapaaehtoisuutta kannattava ruotsinope: Pakkoruotsista riemuruotsiin

Siivikkalalainen Seppo Röppänen sanoo olevansa hiukan outo lintu. Nokian lukiossa ruotsia opettava mies haluaisi tehdä oppiaineestaan valinnaisen.
Mies toki rakastaa työtään ja ruotsin kieltä mutta uskoo, että vapaaehtoisuus nostaisi ruotsin kielen aivan uuteen, positiiviseen valoon.
Ruotsin pakollisuudesta käyty keskustelu jämähtää kovin helposti kahdesta poterosta huuteluksi. Röppänen haluaa tuoda keskusteluun uuden, kolmannen tien.

Röppänen toivoisi muutosta, koska hänen mielestään aika on ajanut pakollisen ruotsin opetuksen ohi.
– Maailma on muuttunut. Ei voida vedota vain historiaan.

Opettajan mielestä pakollisen opetuksen perustelut eivät kanna. Opiskelun syyksi nostetaan toisten, siis suomenruotsalaisten, tarpeet opiskelijan tarpeiden sijaan.
– Oppilaasta tehdään oman opiskelunsa objekti. Hänen pitäisi olla subjekti eli miettiä, miten hän itse hyötyy opiskelusta. Ei minulla ole mitään suomenruotsalaisia vastaan tai sitä vastaan, että heille turvataan palvelut, mutta ratkaisuni perustelisi ruotsin tärkeyttä murrosikäisille paremmin kuin nykymalli.

Röppänen uskoo, että vapaaehtoisuus nostaisi ruotsin statusta.
– Siitä tulisi riemuruotsia, jota saa opiskella.

Röppäsen mielestä Suomen kouluissa tulisi opettaa riikinruotsia.

Hän toteaa, että suomenruotsia opiskelevan voi olla hankalaa ymmärtää ruotsalaisten puhetta. Siksi meidän ei pitäisi opiskella kieltä vain oman maamme kansalaisia varten, vaan ovet tulisi avata koko Pohjolaan. Riikinruotsi antaisi avaimet eri murteiden ymmärtämiseen, myös suomenruotsin. Näin suomenruotsalaisistakin tulisi huolehdittua, ikään kuin siinä sivussa.

– Riikinruotsi motivoisi, koska siinä oppii samalla uutta kulttuuria. Kieli on kulttuurisidonnaista. Nyt opiskellaan Suomen kulttuuria ruotsiksi, mies perustelee.

Röppäsen visiossa ruotsi sijoitettaisiin oppiainetarjottimelle samaan palkkiin parin muun kielen kanssa. Itse palkki olisi pakollinen mutta valinta kielten välillä vapaa.

Opettaja uskoo, että valinnaisena ruotsi toisi näkyviin etunsa, kun ne eivät peittyisi enää pakollisuuden varjon alle. Muiden kielten hohto kenties hiipuisi.

Iso valtti olisi, että kieli avaa koko Pohjolan opiskelun ja työelämän pelikentäksi. Tämä toisi varteenotettavia mahdollisuuksia, sillä kynnys lähteä Pohjoismaihin on monelle pienempi kuin kynnys muuttaa vaikkapa Yhdysvaltoihin tai nyt kovin suositun espanjan kielen kotikonnuille.

Mies kuitenkin toteaa, ettei oppilas voi valintaa tehdessään nojata pelkkään hyötyajatteluun. Ylöjärveläisnuori ei ehkä tarvitse kotikulmillaan jatkuvasti ruotsia, ja tulevaisuuden tilanteita ei kukaan voi ennustaa. Silti opiskelu voi tarjota paljon eväitä.

– Ei ole hyvä lähtökohta kielenopiskelussa miettiä, tarvitseeko kieltä tässä ja nyt.

Mies myös myöntää, että valinta panee murrosikäisen taas yhden vastuun eteen.

– Mutta sellainen nykymaailma on.

[NRR]

Median soisi nyt jututtavan näitä vapaaehtoista ruotsia kannattavia opettajia. Heillä luulisi olevan kykyä puhua myös "omilleen" tavalla, joka voisi ohittaa liturgisen vastustuksen ja avata silmät.

[Hannu Jussi]

.

[NRR]

Mitä seuraavaksi?

Nyt mitataan malttia.

Jokainen kielikeskustelua pitkään seurannut osaa varautua siihen, että pakkoruotsin vauras ja valtaapitävä kannattajkunta panevat parastaan seuraavina kuukausina. Vapaammalle kielivalinnalle ei otsikkotilaa heru. Sen sijaan pakkoruotsista tehdään leivosta, laulua ja lehdykkää. Sen luvataan takaavan parempaa taloutta, kulttuuria ja lapsilykkyä.

Mutta ihmiset osaavat ajatella itse.

Malja todellisuudelle ja kodeillemme ikiaikaisesti monikulttuurisen Itämeren rannoilla!

[Eero Nevalainen]

Tuossa pakon vastustajankin haastattelussa on kyllä kummallinen lataus... vastustus ilmeisesti siis seuraa taas vain "pakollisuuden varjosta" ja jos se poistettaisiin niin sitten olisimmekin ihan tajunnanräjäyttävästi riemulla opiskelemassa ruotsia kun ymmärtäisimme että tämä on todellisuus.

Voisiko se ruotsi nyt siis ihan aikuisten oikeasti olla vain kieli muiden joukossa jonka ei tarvitse olla pakollinen koska se on muka niin tärkeä, ja joka ei vapaaehtoisesti valittavanakaan mystisesti paljastuisi niin tärkeäksi?