vapaakielivalinta.fi

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/5 ... +kelluntaa

"Laitan kädet kyynärpäitä myöten ristiin kiitollisuudesta, että Suomen synnyttäjät tulivat lännestä eivätkä idästä. Suomen heimoalueille yhteiskuntarakenne olisi tuotu joka tapauksessa jommasta kummasta suunnasta. Ei täällä ollut silloin mitään valtioon Suomi viittaavaa. Heittäydytään hetkeksi ajatukseen, että novgorodilaiset olisivat ehtineet ensin. Silloin lukisimme Pravdaa ja maksaisimme ruplilla edelleen. Minunkin teatteritaiteeni tukahdutettaisiin, sillä sisällöistä löytyy "homopropagandaa" ja yhteiskuntakrittiikkiä. Isänmaani olisi myös lanseeraamassa lakia, jolla naisystäväni menettäisi kaikki lapsensa. Laki repisi äidiltä neljä valoisaa, tasapainoista ja rakkaudessa kasvanutta nuorta. Ajatus on epäinhimillisyydessään vulgääriyden huippu.---"

Näin siis naitetaan ruotsin fanitus ja venäjän homofobia ja tällä perustellaan ties mitä.

Suvaitsevainen Ruotsi?

Sarjassa "Suomi on [pakko]ruotsalainen" Seppänen haki historijoitsija Teemu Keskisarjalta vahvistusta sille, että ruotsalaisuus olisi tuonut Suomeen suvaitsevaisuutta: "Nykyruotsin suvaitsevainen ilmapiiri on ollut meille esimerkkinä vaikkapa suhtautumisessa vähemmistöihin. Voiko tuon suvaitsevaisuuden johtaa vanhan Ruotsin lainsäädäntöön ja uskontoon?"

Keskisarja vastaa: "Ei ainakaan sikäli, että Ruotsi ei todellakaan ollut mikään suvaitsevainen maa. Siis sukupuoliasioissa Ruotsi oli kenties Euroopan ahdasmielisin --- tuskinpa missään maanääressä joutui yhtä helposti tilille aviottaman lapsen synnyttämisestä --- Edelleenkin, jos väität Suomea suvaitsemattomaksi, sinun tulee verrata vain mielipidetiedusteluja. --- Rikoshistorijoitsina katson, ettei Suomessa tiettävästi --- ole tapahtunut ainoatakaan rasistista henkirikosta, joita kuitenkin Ruotsissa tapahtuu suhteellisen säännöllisesti --- missä mielessä Suomi on hyvin suuri poikkeus maailmassa, jopa Euroopassa."

Haastattelija jatkaa, kuin ei olisi kuullut mitään: "Ruotsista tulleella kristinuskolla on siis ollut suuri merkitys Suomelle ..." Sarjalle oli ominaista se, ettei haastattelija lainkaan noteeraa vastauksia, jotka eivät ole odotusten mukaisia, ja seuraava välispiikki jatkaa, kuin olisikin saatu odotettu vastaus.

Väsyttää tämä kielipolitiikan jatkuva nivominen venäjäfobiaan ja suomalaisten ns. historiattomuuteen. Kun pakkoruotsille ei ole perusteita, perusteet tehdään palaamalla nationalismin työkaluihin.

Kiitollisuus Ruotsille

Tuossa surullisenkuuluisassa ohjelmassa kysyttiin myös "Mistä suomalaisten siis tulisi olla kiitollisia Ruotsille?"

Tutkija Keskisarja vastaa: "Ei mistään - Ruotsi on aina toiminut omien etujensa mukaisesti."

Keskisarja jatkaa: "Sen sijaan suomalaiset voivat olla kiitollisia kohtalolle tai sallimukselle: Ruotsinkielisissä saimme aika mukavan herrakansan verrattuna baltiansaksalaisiin. Venäjään taas liityimme vasta niin myöhään, ettei meistä ei tullut maaorjien jälkeläisiä."

"Entä pitäisikö Ruotsin olla kiitollinen Suomelle", kysyttiin. "Kyllä", sanoo ruotsalainen historijoitsija, "Suomen armeija pystyi kahdesti estämään Neuvostoliittoa miehittämästä Suomea. Ruotsille oli ensiarvoisen tärkeää, että Suomi onnistui tässä."

Se siis kiitollisuudesta.

Siinäpä on taas historian tietämys kohdallaan. Venäjän Suomen valloitus 1809 oli saman kertaluokan tragedia kuin Ranskan, Hollannin ja Belgian valloitukset 1944-45. Kyllä Suomen paras kaveri on ollut nimenomaan Venäjä ja sen parhaan kaverin kanssa ne pahimmat riidatkin ovat olleet. Vai pitäisi tässä muka vielä kiitollisuutta tuntea.

Pitää paikkansa että yhteiskuntarakenne ja länsimainen sivistys on tullut osittain Ruotsista mutta sillä ei mitenkään voi perustella nykyajan pakkoruotsia. Euroopan historia on osittain peräisin Rooman valtakunnasta ja antiikin Kreikasta. Pitäisikö latinan ja muinaiskreikan olla pakollista koulussa yleissivistyksen vuoksi. Ei pitäisi. Monet ihmiskunnan merkittävistä keksinnöistä kuten kompassi ja ruuti on keksitty Kiinassa. Pitäisikö kiinan kielen perinteisillä merkeillä olla pakollista kouluissa. Ei pitäisi.

thmas kirjoitti:Euroopan historia on osittain peräisin Rooman valtakunnasta ja antiikin Kreikasta. Pitäisikö latinan ja muinaiskreikan olla pakollista koulussa yleissivistyksen vuoksi.

Minä en oikein pidä siitä tausta-ajatuksesta joka tässä retoriikassa tuntuu olevan aina mukana... siis ok, olemme osa tiettyä kulttuuripiiriä johon kuuluu Venäjästä länteen hyvin paljon erilaisia ihmisiä, joilla itsellään on oma historiallinen taustansa tämän piirin jäseninä. Silti kuitenkin ilmeisesti juuri meillä suomalaisilla on jotenkin syntyjään ihan omanlaisemme kiitollisuudenvelka juuri ruotsalaisille (ilmeisesti meistä erillisenä ryhmänä), jotka siis ovat "lahjoittaneet" koko tuon länsimaisen sivistyksen meille omanaan. Ja kaikki tämä samalla kun sitten myös väitetään että olemme itse asiassa luonnostamme jo ruotsalaisia, vaikka olemmekin repsahtamassa aina venäläisyyteen kun valvova silmä välttää...

Mitä tuosta nyt sitten pitäisi ajatella.

Muuten, JEA, tämä on taas esimerkki siitä mitä sanoin toisessa säikeessä siitä että käsittääkseni mitä ainakin virallisen median julkaisemaan materiaaliin tulee, sisältö on kyllä itse asiassa hyvin yksipuolista.

Ymmärrän tämän. En minä itse pidä hirmuhallitsija Kustaa II Adolfin kuolinpäivää mitenkään itseäni, kulttuuriani tai kieltäni edustavana, mutta sitten Saska Saarikoski menee Hesarissa ja ehdottaa siitä suurta festaripäivää...

Pitää ryhtyä miettimään mikä olisi sopivampi päivä.

Marraskuussa 2009 olin vielä näin avoin:

"Suomen kahta kansalliskieltä ja Itämeren ikiaikaista monikielisyyttä voisi juhlistaa vaikka karnevaalipäivällä Turun keskiaikaisten markkinoiden tapaan. Esitellään historiaa ja nykyaikaa iloisesti. Näin syntyisi aitoja positiivisia kokemuksia. Mieluiten lämpimään aikaan. Jos homma olisi elokuun lopulla, koulutkin pääsisivät mukaan. Olisi hyvä motivointialoitus. Ennen kaikkea lisätään rinnan vapautta ja kansalliskielten vetovoimaa. Tehdään oppiminen mahdollisimman yksilölliseksi ja helpoksi eikä nunnuteta vain, että “asenteissa on vikaa” tai “mitä sillä tekee”. Kompromissin sijaan kaipaan winwin-tilannetta (ei nyt löytynyt kotimaisista tätä ilmaisua, sori)."

Okei, suomenruotsalainen media on nyt osoittanut huumorintajua, ihan kiva.

HBL:n Strang kertoo tänäisessä pääkirjoituksessa "pakkoruotsin ystävien" (täällä usein käytetty nimike) pohtineen "pakkoruotsin päivää" elokuiseen Helsinkiin, ruotsiksi tilaten voisi vaikka saada kahvit puoleen hintaan ja kohokohtana olisi suuri punakeltainen juhlia koko illan ja yön Vanhalla ylioppilastalolla. Mainoskampanja sanomalehdissä iskulausein "Gustav Paulig oli mamu" tai "Mannerheim oli suomenruotsalainen" ja "Karl Fazer oli mamun poika". Mutta säätiörahaa ei kuulemma tippunut ja hanke pantiin jäihin. Nyt sitten iloitaan Saarikosken ja Hesarin "Paiva ruotsiksi"-hankkeesta.
http://hbl.fi/opinion/2013-09-22/501901 ... ittade-hem

Huumorista kymmenen pistettä.

Vakavasti ottaen meillähän on pakkoruotsin päivä joka päivä. Ja tämän päivän mamutkin hukkaavat resurssinsa pakkoruotsiin sen sijaan, että keskittyisivät kasvamaan huomisen Fazereiksi ja Pauligeiksi ja Mannerheimiksi. Mutta silti osa onnistuu, sille voi kohottaa maljaa jo etukäteen.

Itse kannatan edelleen Itämeren ikiaikaisen monikielisyyden ja monikulttuurisuuden juhlintaa. Juhlapäivä ajoitettaisiin sääolojen mukaan elokuun keskivaiheille ja juhlinnassa lapset ja nuoret olisivat keskeisiä, painotettaisiin historiatuntemusta, roolipelejä ja historiapukeutumista. Halukkaat ehtivät käydä ensin Gotlannin elokuun alun perinteisellä keskiaikaviikolla.

Karl Fazerin isä oli sveitsiläinen. Fazer haki leipurinoppinsa Pietarista. Gustav Paulig oli saksalainen.
Mannerheim teki sotilasuransa tsaarin armeijassa, palvellen mm pitkään Puolassa: enpä usko, että hän ulkomaisen sotilasuransa aikanaan juurikaan puhui ruotsia.

En ymmärrä, mitä sanotuilla herroilla on tekemistä pakko- ja virkamiesruotsin kanssa. Ja miten maahanmuuttajat ylipäätään liittyvät pakko- ja virkamiesruotsiin - paitsi, että pakko-ja virkamiesruotsi ovat omiaan vaikeuttamaan toisen polven maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hesarikaan ei tunnu arvostan maahanmuuttajien äidinkieliä väittäessään Helsinkiä kaksikieliseksi kaupungiksi, kaupungin ollessa monikielinen
( piilorasisimia?)

Myös Mannerheimin sukujuuret ovat Saksassa. Mannerheim ilmoitti julkisesti olevansa finne ei suru.

Mitäkähän tuo tyyppi muuten on sitten mieltä vuodesta 1809? Oliko se hyvä juttu vai olisiko ollut ihan kiva jos olisi vain jatkettu entiseen malliin?

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ymmärrän tämän. En minä itse pidä hirmuhallitsija Kustaa II Adolfin kuolinpäivää mitenkään itseäni, kulttuuriani tai kieltäni edustavana, mutta sitten Saska Saarikoski menee Hesarissa ja ehdottaa siitä suurta festaripäivää...

Pitää ryhtyä miettimään mikä olisi sopivampi päivä.

Tätä on nyt käsitelty BBL:ssä. Siellä eräs pääkirjoittaja ehdotti ruotsalaisuuden päiväksi Tove Janssonin syntymäpäivää 9.8. Tuona päivänä saattaa olla syntynyt joku muukin, joka veti melkein kahvit vääräänkurkkuun tuota lukiessa.

No onneksi juuri tuo päivä ei käy, sillä näin muistuttaa vakikommentoija:
- ruotsalaisuus Suomessa rakentuu olemassaoleville rakenteille
- tuo marraskuinen päivä ei ole soturikuninkaan päivä vaan muistutus siitä, että esivanhempamme olivat kaikki ruotsalaisia kielestä riippumatta, meillä on ruotsalainen perintö
- tärkeää on, että päivä on kouluajalla, jolloin lapset ruotsinkielisissä kouluissa voivat kerääntyä laulamaan Modersmålets sångia
- suomenkieliset koulutkin voivat olla mukana
- rapukestit ne vasta ovat pienen ryhmän juttu

Västra nylandin pääkirjoituksessa iloitaan siitä, että nyt pakkoon suhtautuu harvempi kansanedusta kriittisesti kuin vaalikoneissa. Ei kysytä, mitkä perustelut ovat nyt onnistuneet vakuuttamaan heidät – pakon perusteita ei mainita lainkaan. Kehutaan Lipposen asennetta ja esiintuloa, kehutaan Saska Saarikosken ruotsalaisuuden päivän juhlintaideaa.
http://vastranyland.fi/opinion/ledare/2 ... naler-igen

Välillä happamasti muistellaan, että Ylen gallupissa kesällä taisi kaksi kolmasosaa oli vapaamman kielivalinnan kannalla. ”Möjligen är det majoritetens åsikt.” Mahdollisesti se on siis kansalaisten enemmistön näkemys myöntää lehti. Mutta huihai siitä. Kansalaisaloitteeseen oli kuitenkin vaikea saada nimiä lehti väittää, kun taas sukupuolineutraali avioliittolaki oli menestys. (Ihan kiva menestys, allekirjoitinhan ensimmäisenä päivänä sen itsekin. Tätä on odotettu ja puffattu kauan. Tosin galluppien mukaan kansalaisista harvempi kannattaa tätä avioliittolain uudistusta kuin pakkoruotsin poistoa.)

Lopussa palattiin pohtimaan BBL:n pääkirjoituksen ehdotusta ruotsalaisuuden päivän siirtämisestä Tove Janssonin syntymäpäiväksi 9.8. Siihen ei kuulemma ole tarvetta, soturikuninkaan muisto on jo hälvennyt ja traditiot ovat hyvät. Juhlintaa vaan lisää. En minäkään toivo tuon päivän siirtymistä ruotsalaisuuden päiväksi. Juhlintaa siihen voi kyllä lisätä. Aika monta kertaa olen syönyt kesän viimeistä mansikkakakkua tuona päivänä minäkin. Ehdotankin, että pistetään tuohon päivään pystyyn epävirallinen mutta vaikuttava muumifilosofian päivä. Saa juhlia vapaasti ja pohtia elämän tärkeitä kysymyksiä ja pienen ja kauniin ja kotoisan merkitystä.

NRR kirjoitti:Västra nylandin pääkirjoituksessa iloitaan siitä, että nyt pakkoon suhtautuu harvempi kansanedusta kriittisesti kuin vaalikoneissa. Ei kysytä, mitkä perustelut ovat nyt onnistuneet vakuuttamaan heidät – pakon perusteita ei mainita lainkaan. Kehutaan Lipposen asennetta ja esiintuloa, kehutaan Saska Saarikosken ruotsalaisuuden päivän juhlintaideaa.

Riplanaamapalmu, jos anglismit sallitaan...
Siinä nähdään aivopesun voima! Tosin huomattakoon, ettei Lipposen "perusteluja" sentään kehdattu kehua edes omissa piireissä, ainoastaan hyvää yritystä (= asennetta ja esiintuloa).

Näissä ei koskaan puhuta mistään perusteluista, vain "asenteesta". "Oikea asenne" tuntuu olevan aina se avainsana tässä koko hommassa nykyään, koska sillä saadaan kriitikot olemaan "vääräasenteisia" (eli ts. me emme muodosta varsinaista kunnollista mielipidettä), toisaalta kokemus siitä että ruotsi nyt vaan ei ole sitä mitä sen väitetään olevan, on "väärä asenne" ja sitten vielä lopuksi ihmisen nyt vaan pitää periaatteellisesti "asennoitua" niin että ilman perustelujakin ruotsi on jättekiva.

Mä menetän kyllä oikeasti uskoni ihmiskuntaan...

Eero Nevalainen kirjoitti:Näissä ei koskaan puhuta mistään perusteluista, vain "asenteesta". "Oikea asenne" tuntuu olevan aina se avainsana tässä koko hommassa nykyään, koska sillä saadaan kriitikot olemaan "vääräasenteisia" (eli ts. me emme muodosta varsinaista kunnollista mielipidettä), toisaalta kokemus siitä että ruotsi nyt vaan ei ole sitä mitä sen väitetään olevan, on "väärä asenne" ja sitten vielä lopuksi ihmisen nyt vaan pitää periaatteellisesti "asennoitua" niin että ilman perustelujakin ruotsi on jättekiva.

Mä menetän kyllä oikeasti uskoni ihmiskuntaan...

Oikea asenne oli Bertie Woosterilla: hänelle ei koskaan tullut edes mieleen, että Jeeves ajattelisi.