Hbl tänään kielistä - lainaa Time Magazinea

[Hannu Jussi]

Barn kan lära sig flera språk samtidigt gunnar schalin, helsingfors

Två språk tycks barn kunna börja lära sig redan i moderlivet (enligt Byers-Heinlein, Concordia University, Montreal, som studerat barn från en ålder på tre dagar). Fördelen av en tidig start accentueras under spädbarnstiden, enligt neurologen Janet Werker, University of British Columbia, som följt barnen upp till 8 månaders ålder.
Ju förr – dess bättre! Hjärnans förmåga att nästan explosivt “absorbera” nya språkljud och språkmelodier, fonem och rytmer, börjar avta redan vid nio månaders ålder men ända upp till sex år gamla barn kan klart lättare lära sig nya språk jämfört med tonåringar och vuxna. (Center of the Developing Child, Harvard University).
I aktivt tvåspråkiga familjer får barnen helt naturligt modersmålets ljud och satsmelodier gratis – och lär sig även faderns språk redan vid 4–6 månaders ålder (enligt Janet Werker).
Tvåspråkighet ger även små barn påtagligt bättre förmåga att hantera omvärldens ökande krav på att hantera mer än en uppgift i sänder – och de reagerar snabbare och säkrare. Denna egenskap verkar de behålla också efter uppväxttiden.
Tänk först – tala sedan. Det gäller alla språk, men språk som är olika uppbyggda kräver att man lär sig tänka först på det andra språket. Detta har också studerats sedan 2009 i ett mycket ambitiöst språkbadsprogram i USA. Nu omfattar det 20 procent av skolorna i Utah där hälften av undervisningen sker på engelska och hälften på något annat språk, bland annat på kinesiska (mandarin). Resultaten är mycket lovande.
Det som är lätt för barn blir snabbt mer än svårt för tonåringar. De möter så många andra nya krav vid övergången till ett vuxet liv att tvånget att lära sig ett nytt språk kan resultera i ett passivt, för att inte säga aktivt motstånd.
I tsartidens Finland väckte den obligatoriska skolundervisningen i ryska samma motstånd som dagens “tvångssvenska” möter på många håll. Ointresserade elever följde inte med och kunde rentav sitta och spela kort bak i klassrummet under lektionen – tills någon glömde sig och högljutt hojtade ”ruter trumf!”.
Grammatiken blir för dem som tvingas lära sig den i tonåren mer ett hinder än ett hjälpmedel. Den bjuder inte på de associationer och synonymer som följer av tidiga möten med främmande språk. Krav på exakta ordagranna översättningar hämmar tankens frihet och kan ge helt oönskade resultat. Förmågan att samtidigt hantera två språk gör bevisligen livet lättare upp i hög ålder. Då ställs hjärnan inför nya krav, men förvärvad simultankapacitet underlättar alla aktiviteter (enligt neurologen Brian Gold, University of Kentucky).
Därför kan tvåspråkiga individer bevisligen räkna med oförändrad intellektuell förmåga under fyra fem år längre tid än andra.
Vi bör uppenbarligen sluta upp att diskutera vilka språk som skall ingå i den obligatoriska skolundervisningen och i stället revidera, för att inte säga revolutionera, all språkundervisning.
Det blir inte lätt – och kan bara förverkligas stegvis. Nu bör vi göra allt vi kan för att det skall bli lätt för barnen – och kännas alldeles naturligt för dem – att höra, uppleva och använda andra språk. Det blir en ny stor och ytterst viktig uppgift för skolan och för tv, inte bara för ”Pikku kakkonen” utan för tv som helhet!
Först därefter, senare, kan vi börja diskutera hur vi skall ändra användningen och fördelningen av språktimmarna i skolan. På sikt bör väl tillgänglig tid på gymnasienivå utnyttjas för frivillig finslipning av vunna språkkunskaper i stället för inlärning av grammatik och grundläggande språkregler.

[Hannu Jussi]

Västra Nyland kirjoittaa MAGMAN uudesta satsauksesta näin:

Magma-akademin satsar på unga vuxna

I januari inleder Magma-akademin en kurs för framtidens opinionsbildare. Tankesmedjan Magmas chef Nils Erik Forsgård säger att det nya konceptet riktar sig till ungdomar med genuint samhällsintresse.
– Vi vill hitta individer som har stort potential men kanske inte ännu har hittat sig själva, sade han när pilotprojektet presenterades på tisdagen.
Med kursen vill Magma-akademin höja intresset för politik och samhällsfrågor och aktivera ungdomar till eget tänkande. Inga formella förhandskunskaper krävs och det räcker att deltagarna är genuint intresserad av att vara med. Kursen riktar sig främst till 20–25 åringar. Ungefär hälften av de tjugo deltagarna kommer att vara svenskspråkiga och hälften finskspråkiga, men deltagarna förväntas förstå och kunna följa med intellektuella resonemang på båda inhemska språken.
– Kursen ska fungera som en naturlig mötesplats över språkgränserna. Vi vill peka på fördelarna med en odramatisk och naturlig tvåspråkighet, säger Forsgård.
Kulturfonden och Konstsamfundet stöder pilotprojektet men i framtiden hoppas man på Magma att också att få med finskspråkiga finansiärer.
Vill nå yngre generationer
Tankesmedjan vill samtidigt också höja sin egen profil bland yngre generationer. Tanken är att knyta de deltagande ungdomarna till Magma och fortsätta med en omfattande alumnverksamhet i framtiden. För tillfället tenderar medelåldern att vara mycket hög bland dem som deltar i Magmas verksamhet
– Det är problematiskt med tanke på framtiden. Med kursen vill få till stånd en föryngring, säger Forsgård.
Forsgård säger att kursen skiljer sig på tre avgörande sätt från andra liknande kurser. För det första arrangeras den av en tankesmedja, vilket enligt honom ställer vissa intellektuella krav. Kursen är också fullkomligt opolitisk och den enda som riktar sig till en så ung målgrupp.
Under kursen får deltagarna behandla aktuella teman under vägledning av flera kända opinionsbildare, som exempelvis före detta statsminister Matti Vanhanen, Erkki Liikanen som är chef för Finlands Bank och justitieminister Anna-Maja Henriksson. Kursen avslutas med en studieresa till Bryssel. Sista ansökningsdagen är den 20 oktober.

FNB – SPT/Susanna Rapp

[NRR]

Barn kan lära sig flera språk samtidigt gunnar schalin, helsingfors ---

Tuossa nyt puhutaan kaksikielisessä perheissä kasvaneista ja kaksikielistä koulua käyvistä jotenkin sekaisin. On vaikea hahmottaa, mitä ehdotetaan ja kenelle.

Suomenkielisillä alkaa englanti kohtuullisen varhain ja se omaksutaan tarpeen ja käytön kautta. Kouluopetus tukee tätä kehitystä. Varhainen ruotsi ei yllä samaan vaan ne A-ruotsin lukijat, jotka yläkoulussa siirtyvät lukemaan B-ruotsia, menettävät nopeasti koko varhaisen aloituksen suoman etumatkan.

Kaksikieliset koulut ovat luonnollisesti eri asia. Olen kuullut ruotsinkielisten koulujen opettajien puhuvan huolissaan siitä, miten ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden luonnontieteisiin liittyvien käsitteiden muodostus kehittyy tai ei kehity. Kaksikielisyys tuo tähän omat ongelmansa. Kaksikielisten koulujen puolesta usein puhuvatkin humanistit, joilla on aivan erilainen tietokäsitys ja jotka ovat oman kielellisen notkeutensa sokaisemia.

Kaksikieliset saavat olla kaikin tavoin onnellisia ja ylpeitä kaksikielisyydestään, mutta ihan ilmaiseksi se ei tule. Ruotsinkielisellä puolella ongelma voi olla myös aito kaksikielisyys. Päivi Storgård on äidin roolissa antanut varsin järkeviä kommentteja (Slaget efter tolv - dagens debatt: 15.09.10 Tvåspråkig identitet?). Hän on kuvannut aitoa kaksikielisyyttä, jonka hän koki valinneensa lastensa syntyessä. Yllättäen Storgård nosti esiin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta kotoisin olevien opettajien vaikeuden ymmärtää kaksikielisten lasten kielen kehitystä, heidän kapeampaa sanavarastoaan, sen vaatimaa kehittämistä, kielivirheitä ja kirjoitusvirheitä lapsen tehtävissä jne. Hän toivoi tutkimusta nimenomaan kaksikielisyyden ohjaamisessa! Keskustelussa hän sivusi myös ruotsinkielisten sisäistä arvohierarkiaa – on tilanteita, joissa kaksikieliset lapset ovat ”andra klassens svenskspråkiga eller halvfinnar”. Ymmärsin, että tähän liittyy tunteita, jotka meiltä suomenkielisiltä pidetään piilossa. Jopa kaksikielisen lapsen oikeus käyttää suomea ei olekaan itsestään selvä monissa tilanteissa.

Missään nimessä kaksikielisyyttä ei kannata tuputtaa niille, joiden koti on yksikielinen. Yksikielisyys on ihan hyvä perusta elämälle ja kielitaidolle. Monen kielellisiä ongelmia omaavan kohdalla yksikielisyys on pelkästään hyvä.

Jos kaksikielisyys olisi niin helppoa ja hienoa, niin maahanmuuttajat meillä ja Ruotsissa ja muualla eivät omaisi niin pajon ongelmia, jotka juontavat nimenomaan kielen oppimisen ongelmiin.

Jatkuva maalailu joko suoraan tai rivien välissä pedagogisten innovaatioiden voimasta, jolla vieraiden kielten oppimisesta saadaan pelkästään helppo ja hauska leikki kaikille, on pelkkää propagandaa. Kielet ovat hyviä mutta vaativat aina työtä ja paneutumista, toisilta aivan kohtuuttomasti.

[NRR]

I januari inleder Magma-akademin en kurs för framtidens opinionsbildare.

Tässä ihmisten sitouttamisessa --- kautta on ruotsinkielisellä puolella aina oltu hyviä.

[JV Lehtonen]

I januari inleder Magma-akademin en kurs för framtidens opinionsbildare.

Tässä ihmisten sitouttamisessa --- kautta on ruotsinkielisellä puolella aina oltu hyviä.

Samoin rakentavassa keskustelussa ja kiihkottomassa pohdiskelussa!

Susanna Ginman ‏@ginmansu 8 min

150 år av lantdag/riksdag, varför lyfts ryskan upp? Kolla Studio Hbl | Tvångsryska eller tvångssvenska? http://hbl.fi/video/2013-09-18/501351/s ... ngssvenska … #studiohbl

[JV Lehtonen]

HBL-stuudiossa Meinander esitteli malliaan, jolla pakkoruotsi palautetaan yo-kirjoituksiin.

Tuntuu olevan loppujen lopuksi aika suuri häviö pakkoruotsittajille tuo yo-pakon poisto,
kun siihen yksi ja toinen haikailee takaisin.

Meinander haluaa pakkovenäjän yo-kirjoituksiin niille, jotka valitsevat ruotsin sijasta venäjän.
Pakkoruotsi taas palaisi kaikille muille yo-kirjoituksiin!

Mitään muita vaihtoehtoja ei olisi kuin pakkoruotsi tai venäjä!

Ja sitten oltiin mustasukkaisia siitä, kun venäjän opetukseen perustettiin eduskunnassa jokin pieni rahasto!

Nää eliittisurut ovat tosiaan kuin jättikokoisia pikkulapsia

[Uolevi]

Rahalla saa ja hevosella pääsee!
Kaksikielisyys puheilmaisun tasolla on varhaislapsuudessa opittuna useimmille helpohkoa. Kirjallinen ilmaisu on toinen juttu. Olen tämän kokenut käytännössä monien tuttujen osalta, joiden äidinkieli on ruotsi. Täydellinen kaksikielisyys edellyttää puheen tuoton ohella myös kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Mutta toki hyvä, jos puhetta tulee. Muutamia kirjallisia ihmelapsia tiedän, vaikkapa Joseph Gonrad -puolalainen kirjoitti englanniksi mm Pimeyden ydin- taustana Ilmestyskirja nyt elokuvallekin, tai Milan Kundera - tsekki, joka kirjoitti useimamt romaaninsa ranskaksi. Suomalainen Anselmi Hollo runoili englanniksi ja on mukana joissakin brittiläisissä kokoelmissa jne.. jne..

[NRR]

HBL-stuudiossa Meinander esitteli malliaan, jolla pakkoruotsi palautetaan yo-kirjoituksiin.

Olen sydän kylmänä odottanut, millä keinoin tässä asiassa yritetään edetä.

On aivan selvää, että kaikki ns. myönnytykset pakkoruotsiasiassa tehdään vain ja ainoastaan, jotta saadaan pakkovenäjä ja pakkoruotsi rinnakkain ja pakolliset yo-kokeet näistä. Viis siitä, että tämä on varmin tapa laskea suomalaisten koulutustasoa, se tulisi lisäämään reppuja, opiskeluaikoja ja lukion keskeyttämisiä, se vähentäisi matemaattisia opintoja ja sulkisi ammattikoululaisten väylän yo-kirjoituksiin. Hävytöntä.

Onko linkkiä?

[JV Lehtonen]

Rahalla saa ja hevosella pääsee!
Kaksikielisyys puheilmaisun tasolla on varhaislapsuudessa opittuna useimmille helpohkoa. Kirjallinen ilmaisu on toinen juttu. Olen tämän kokenut käytännössä monien tuttujen osalta, joiden äidinkieli on ruotsi. Täydellinen kaksikielisyys edellyttää puheen tuoton ohella myös kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Mutta toki hyvä, jos puhetta tulee. Muutamia kirjallisia ihmelapsia tiedän, vaikkapa Joseph Gonrad -puolalainen kirjoitti englanniksi mm Pimeyden ydin- taustana Ilmestyskirja nyt elokuvallekin, tai Milan Kundera - tsekki, joka kirjoitti useimamt romaaninsa ranskaksi. Suomalainen Anselmi Hollo runoili englanniksi ja on mukana joissakin brittiläisissä kokoelmissa jne.. jne..

Meillä Tampereella on Alexandra Salmela!

"Hän on valmistunut teatteridramaturgiksi Bratislavan Teatterikorkeakoulusta ja suomen kielen ja kirjallisuuden maisteriksi Prahan Kaarlen yliopistosta.
Nykyään hän asuskelee perheineen Tampereella ja pohtii, mitä tekisi elämälleen."

http://www.teos.fi/kirjailijat/alexandra-salmela.html
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2013-s ... uisia.html
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/a ... edia=50584

[JV Lehtonen]

HBL-stuudiossa Meinander esitteli malliaan, jolla pakkoruotsi palautetaan yo-kirjoituksiin.

Olen sydän kylmänä odottanut, millä keinoin tässä asiassa yritetään edetä.

On aivan selvää, että kaikki ns. myönnytykset pakkoruotsiasiassa tehdään vain ja ainoastaan, jotta saadaan pakkovenäjä ja pakkoruotsi rinnakkain ja pakolliset yo-kokeet näistä. Viis siitä, että tämä on varmin tapa laskea suomalaisten koulutustasoa, se tulisi lisäämään reppuja, opiskeluaikoja ja lukion keskeyttämisiä, se vähentäisi matemaattisia opintoja ja sulkisi ammattikoululaisten väylän yo-kirjoituksiin. Hävytöntä.

Onko linkkiä?

Ei ole muuta kuin tuo ilmeisen maksullinen linkki!

http://hbl.fi/video/2013-09-18/501351/s ... ngssvenska

[NRR]

HBL-stuudiossa Meinander esitteli malliaan, jolla pakkoruotsi palautetaan yo-kirjoituksiin.

Olen sydän kylmänä odottanut, millä keinoin tässä asiassa yritetään edetä.

On aivan selvää, että kaikki ns. myönnytykset pakkoruotsiasiassa tehdään vain ja ainoastaan, jotta saadaan pakkovenäjä ja pakkoruotsi rinnakkain ja pakolliset yo-kokeet näistä. Viis siitä, että tämä on varmin tapa laskea suomalaisten koulutustasoa, se tulisi lisäämään reppuja, opiskeluaikoja ja lukion keskeyttämisiä, se vähentäisi matemaattisia opintoja ja sulkisi ammattikoululaisten väylän yo-kirjoituksiin. Hävytöntä.

Onko linkkiä?

Ei ole muuta kuin tuo ilmeisen maksullinen linkki!

http://hbl.fi/video/2013-09-18/501351/s ... ngssvenska

Kiitos. No tässä se esiintyi lähinnä ehdotuksena, josta Meinander itsekin sanoi, ettei se ole herättänyt suurempaa innostusta. Tätä pidetään elossa ja mielissä.

[Eero Nevalainen]

aktivera ungdomar till eget tänkande.

Minä olen aina pohdiskellut tykönäni sitä mahdollisuutta, että nuorisolle nimenomaan annettaisiin itsenäiseen ajatteluun opastavaa koulutusta pakkoruotsiesimerkkien kautta. Itselleni se kun on ollut niin kriittistä ajattelua kehittävä asia ihan teini-iästä asti. Mikään ei opeta ymmärtämään yhteiskunnallisia oikeus- ja velvollisuuskysymyksiä ja toisaalta panemaan vastaan kaikenlaiselle vedätykselle kuin pakkoruotsin vastustaminen -- vastapuoli kun on toisaalta tehnyt propagoinnista sellaista taidetta, että sille on jopa pakko nostaa hattua

Näistä itsenäisesti ajattelevista nuorista on tulossa oma meeminsä; pakkoruotsittajat ovat hämäävän taitavia kääntämään käsitteistöä tällä tavalla. Mitä enemmän he itse syöttävät toistettavia teesejä keskusteluun, sitä "itsenäisemmin ajatteleva" on henkilö joka niitä toistaa...

[Eero Nevalainen]

Jatkuva maalailu joko suoraan tai rivien välissä pedagogisten innovaatioiden voimasta, jolla vieraiden kielten oppimisesta saadaan pelkästään helppo ja hauska leikki kaikille, on pelkkää propagandaa. Kielet ovat hyviä mutta vaativat aina työtä ja paneutumista, toisilta aivan kohtuuttomasti.

Suomeksi: ruotsin kielen oppimisesta...