Ja taas on selvitetty ;-)

[JV Lehtonen]

Olemme selvittäneet, millaiset taidot yliopisto-opintonsa aloittavilla opiskelijoilla on ruotsin kielessä toisena kotimaisena kielenä ylioppilaskokeen arvosanalla mitattuna. Olemme tarkastelleet yliopistoihin valittujen opiskelijoiden arvosanajakaumaa B-ruotsin osalta ja verranneet sitä tutkimustietoon siitä, miten ylioppilaskokeen arvosanat ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot vastaavat toisiaan. Tämän linkityksen pohjalta olemme tarkastelleet, millaiset edellytykset uusilla opiskelijoilla on lähtötasonsa perusteella suoriutua yliopistotutkintoon vaadittavista ruotsin kielen opinnoista hyväksytysti. Selvityksemme on jatkoa Antti Hildénin (2009) vastaavaan selvitykseen, joten tarkoituksenamme on myös ollut tarkastella, onko uusien opiskelijoiden taitotasossa tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana.

http://www.kieliverkosto.fi/article/uus ... mitattuna/

Selvityksemme tulokset ovat joka tapauksessa huolestuttavia. Monilla opiskelijoilla ei ole riittäviä edellytyksiä lähtötasonsa perusteella suoriutua tutkintoon vaadittavista ruotsin opinnoista. Lisäksi keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeen kirjoittamatta jättäneiden osuus on noussut kahdessa vuodessa kaikissa yliopistoissa. Nämä seikat täytyy huomioida opetuksen kokonaissuunnittelussa sekä yliopistossa että sitä edeltävissä opinnoissa. Toimenpiteitä vaaditaan, jotta myös lähtötasoltaan heikommilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus saavuttaa tavoitetaso. Pohdittavaksi jääkin, kenellä on vastuu opiskelijoiden riittävän lähtötason takaamisesta. Olisi tärkeää saada tutkimustietoa opiskelijoiden taitotasosta myös sen jälkeen, kun he ovat suorittaneet tutkintoonsa kuuluvat ruotsin opinnot. Tällöin voitaisiin verrata, miten ylioppilasarvosanan osoittama lähtötaso vaikuttaa opiskelijan menestymiseen tutkintoon kuuluvissa ruotsin opinnoissa.

[Jan-Erik Andelin]

Kuulin myös kautta rantain, että yliopistojen kielikeskuksissa havaitaan, että opiskelijoiden suulliset ruotsin kielen taidot - joita ei mitata tuossa selvityksessä - olisivat viimeisen viiden vuoden aikana parantuneet. Syyksi olisi arveltu, että ne jotka eivät satsaa yo-ruotsiin opiskelevat kieltä rennommin, ja oppivat puhumaan, kun taas ne jotka kirjoittavat ruotsin taas pänttäävät ja satsaavat kielioppiin ja kirjoitettuun suoritukseen. Noh, erittäin mutua ja mustavalkoista tietysti tämä, ja ilman lähteitä, mutta kuitenkin.

[JV Lehtonen]

Virkamies ei tutkimuksen mukaan puhu, vaan lukee jotain papereita kerran pari vuodessa

Tjänstemäns svenskkunskaper diskuteras mycket, för enligt språklag (423/2003, 10 §)
har individen rätt att använda finska eller svenska i kontakter med statliga och
tvåspråkiga kommunala myndigheter.

På basis av denna undersökning råkar personalen
i genomsnitt bara några gånger om året i situationer, där svenska språket behövs och
dessa situationer är inte alltid förknippade med erbjudande av språklig service åt
medborgare.

Något som även ett par respondenter kommenterade i enkäten, är det värt
att fundera på hur svenskkunskaperna upprätthålls om man i verkligheten behöver
använda språket mycket sällan. När en servicesituation med en svenskspråkig
medborgare någon gång uppstår, är det kanske omöjligt att försäkra förverkligande av
språkliga rättigheter om myndigheten inte genast kommer ihåg svenska språket

Resultaten visar att svenska språket på ett generellt plan används sällan vid
inrikesministeriet, för i genomsnitt behövs det bara några gånger om året i arbetet.
Situationer som kräver svenskanvändning är vanligtvis bundna till läsande antingen av
kontaktmeddelanden eller av arbetsdokument.

Olika slags samtalssituationer och
skrivande av arbetsdokument är däremot sällsynta, för respondenterna råkar i sådana
arbetssituationer mera sällan än några gånger om året

[JV Lehtonen]

Koko pakkoruotsi olisi loistava komedia, jos tämä hulluus ei olisi täyttä totta!

[TK]

Ehkä joku voisi selvittää, millaiset ihmiset jaksavat ja viitsivät tehdä näitä tyhjänpäiväisiä selvityksiä pakkoruotsin osaamisen tasosta. Mielenkiintoista olisi myös tietää, millaisia ominaisuuksia on ihmisillä, jotka tänä päivänä työskentelevät pakkoruotsinopettajina. Miten pakkoruotsitus-systeemin työntekijät motivoivat itsensä tähän enemmistöä orjuuttavaan tehtävään. Tai nauttivatko he ehkä siitä, kun saavat pakottaa lapsipoloja vuodesta toiseen palvelijakielen pakkopaitaan . Kun valitsee pakkoruotsin opettamisen ammatikseen, niin jotain erityisominaisuuksia, erityismotiiveja ja erityisasenteita ihmisellä todennäköisesti on. Kunnon tutkimus olisi paikallaan.

[JV Lehtonen]

Ehkä joku voisi selvittää, millaiset ihmiset jaksavat ja viitsivät tehdä näitä tyhjänpäiväisiä selvityksiä pakkoruotsin osaamisen tasosta. Mielenkiintoista olisi myös tietää, millaisia ominaisuuksia on ihmisillä, jotka tänä päivänä työskentelevät pakkoruotsinopettajina. Miten pakkoruotsitus-systeemin työntekijät motivoivat itsensä tähän enemmistöä orjuuttavaan tehtävään. Tai nauttivatko he ehkä siitä, kun saavat pakottaa lapsipoloja vuodesta toiseen palvelijakielen pakkopaitaan . Kun valitsee pakkoruotsin opettamisen ammatikseen, niin jotain erityisominaisuuksia, erityismotiiveja ja erityisasenteita ihmisellä todennäköisesti on. Kunnon tutkimus olisi paikallaan.

Pakkoruotsia perustellaan sillä, että lapsesta saattaa tulla virkamies.
Tutkimus taas kertoo, että vuosikausien opiskelun jälkeen ruotsia ei tarvita- edes virkamiesammatissa!

Otsake: ”Ruotsin kieli on katoava luonnonvara Suomessa ja valtionhallinnossa.” Svenska
språket i arbetet vid inrikesministeriet – användning, kunskaper och beaktande vid
anställning
Aine: ruotsin kieli

Saati sitten ne miljoonat "varmuuden vuoksi" pakkoruotsitetut, joista ei koskaan tullut virkamiestä, joka ei tarvitse ruotsia!

[Jaska]

Ehkä joku voisi selvittää, millaiset ihmiset jaksavat ja viitsivät tehdä näitä tyhjänpäiväisiä selvityksiä pakkoruotsin osaamisen tasosta. Mielenkiintoista olisi myös tietää, millaisia ominaisuuksia on ihmisillä, jotka tänä päivänä työskentelevät pakkoruotsinopettajina. Miten pakkoruotsitus-systeemin työntekijät motivoivat itsensä tähän enemmistöä orjuuttavaan tehtävään. Tai nauttivatko he ehkä siitä, kun saavat pakottaa lapsipoloja vuodesta toiseen palvelijakielen pakkopaitaan . Kun valitsee pakkoruotsin opettamisen ammatikseen, niin jotain erityisominaisuuksia, erityismotiiveja ja erityisasenteita ihmisellä todennäköisesti on. Kunnon tutkimus olisi paikallaan.

Ei kukaan erikoistu opettamaan pakkoruotsia vaan ruotsia. Eivätkä opettajat päätä kielen pakollisuudesta vaan poliitikot. Jos kantaurali muuttuisi Suomen kouluissa pakolliseksi, se ei muuttaisi minun asennettani kantauralistina mihinkään suuntaan.

Tuo ei myöskään ole tyhjänpäiväinen selvitys, vaan päinvastoin tarvitsisimme enemmän tietoa siitä, millä tasolla eri kieliä osataan ja onko pakollisten ja valinnaisten kielten välillä eroja. Eurobarometrin valossa näyttää siltä, että ruotsia opitaan heikommin kuin muita kieliä, mikä johtunee pakon aiheuttamasta vastentahtoisuudesta.

[NRR]

Se mitä tutkitaan ja mitä ei on arvokysymys.

Luen juuri maahanmuuttajalasten monikulttuurisesta opetuksesta opettajille tarkoitettua materiaalia, jossa todetaan: "Maahanmuuttajalapsi, jolla on puutteita suomenkielessä, aloittaa suomalaisen perusopetuksen valmistavalla luokalla, jossa hän yleensä voi opiskella noin vuoden ajan. Sen jälkeen hän siirtyy tavalliseen yleisopetuksen luokkaan huolimatta siitä, mitkä ovat hänen senhetkiset taitonsa. Mielenkiintoista kyllä, esimerkiksi pääkaupunkiseudulta on hyvin vähän saatavilla analysoitua tietoa näiden lasten selviytymisestä yleisopetuksessa."

Tämä siitä huolimatta, että lähivuosina maahanmuuttajataustaisten lasten määrä perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla nousee jo 20%:iin ja monilla kouluilla luku on nyt jo suurempi. Eikä tässä edes mainita kaikkia niitä, jotka ovat aloittaneet koulunsa suomeksi heikolla kielitaidolla.

[NRR]

tarvitsisimme enemmän tietoa siitä, millä tasolla eri kieliä osataan ja onko pakollisten ja valinnaisten kielten välillä eroja. Eurobarometrin valossa näyttää siltä, että ruotsia opitaan heikommin kuin muita kieliä, mikä johtunee pakon aiheuttamasta vastentahtoisuudesta.

Jos näitä jo nyt tuotettuja runsaita tutkimuksia olisi lupa lukea avoimin silmin ja tehdä esimerkiksi niitä päätelmiä, joita tuotit tuosta eurobarometrista, niin kyllähän se kelpaisi. Mutta kun ainoa oikea tapa ajatella - "suomalaiset eivät halua oppia kieliä" ja "ruotsi on tärkeää" - ohjaavat tulosten tulkintaa ja käyttöä, niin minkäs teet.

On hyvin harvinaista, että näitä kieltenopetuksen tutkimuksia analysoi kukaan muu kuin sellainen, jonka oma ura on täysin riippuvainen niistä verkostoista ja apurahoista, joissa ruotsia pönkitetään perustuslakiarvona, Norden-arvona ja kaksikielisyysarvona.

[Jaska]

tarvitsisimme enemmän tietoa siitä, millä tasolla eri kieliä osataan ja onko pakollisten ja valinnaisten kielten välillä eroja. Eurobarometrin valossa näyttää siltä, että ruotsia opitaan heikommin kuin muita kieliä, mikä johtunee pakon aiheuttamasta vastentahtoisuudesta.

Jos näitä jo nyt tuotettuja runsaita tutkimuksia olisi lupa lukea avoimin silmin ja tehdä esimerkiksi niitä päätelmiä, joita tuotit tuosta eurobarometrista, niin kyllähän se kelpaisi. Mutta kun ainoa oikea tapa ajatella - "suomalaiset eivät halua oppia kieliä" ja "ruotsi on tärkeää" - ohjaavat tulosten tulkintaa ja käyttöä, niin minkäs teet.

On hyvin harvinaista, että näitä kieltenopetuksen tutkimuksia analysoi kukaan muu kuin sellainen, jonka oma ura on täysin riippuvainen niistä verkostoista ja apurahoista, joissa ruotsia pönkitetään perustuslakiarvona, Norden-arvona ja kaksikielisyysarvona.

Onneksi yhä useampi tutkimus löytyy nykyään verkosta, joten voimme pitää kovaa ja rumaa ääntä, jos näemme niiden pohjalta vääristyneitä ja virheellisiä tulkintoja!

[thmas]

Tuo ei myöskään ole tyhjänpäiväinen selvitys, vaan päinvastoin tarvitsisimme enemmän tietoa siitä, millä tasolla eri kieliä osataan ja onko pakollisten ja valinnaisten kielten välillä eroja. Eurobarometrin valossa näyttää siltä, että ruotsia opitaan heikommin kuin muita kieliä, mikä johtunee pakon aiheuttamasta vastentahtoisuudesta.

On ehkä mahdollista että pakollisuus suututtaa oppilaita ja periaatteen vuoksi he eivät halua oppia ruotsia. Toisaalta joku oppilas saattaa opiskella ruotsia mielellään koska kaikkien muidenkin pitää sitä oppia. Jos ruotsi olisi vapaaehtoinen ja oppilaan kaverit eivät sitä lukisi vaan esimerkkioppilaan vanhemmat pakottaisivat hänet valitsemaan sen niin motivaatio voisi olla vielä alhaisempi.

Minusta tuntuu että tärkein syy ruotsin opiskelun alhaiseen motivaatioon on se että henkilö itse ei koe hyötyvänsä siitä. Sadat tuhannet suomalaiset ovat lukeneet ja lukevat tänäkin päivänä täysin ylimääräisenä saksaa, ranskaa, venäjää jne ja jotkut jopa maksavat siitä kansalaisopistossa. He opiskelevat ylimääräistä kieltä vapaa-ajallaan koska kokevat että kielen taidosta on heille itselleen hyötyä. Kielen helppous tuskin kielivalintaa ratkaisee. Ruotsi on kuitenkin helpoin koulussa opetettavista kielistä. Ruotsin kielioppi on yksinkertainen verrattuna saksaan ja ääntäminen on ranskaa helpompaa.

[Uolevi]

Kielen vaikeus tai helppous ei ole mikään peruste vaan se, että oppilas kokee sen hyödylliseksi. Kaikkia kieliä voi oppia, jos oppimiseen on motiivi. Oppimisnopeuden kannalta on kielissä toki eroja: ääntäminen, kielioppi, merkistö etc.