Pasi Ockenström kieliasenteista

[Jaska]

Pasi Ockenström kommentoi kieliasennekeskustelua Hesarissa:
"Heikko itsetuntomme näkyy kielikeskustelussa"
http://www.hs.fi/mielipide/Heikko+itset ... #kommentit

Ockenström on kirjoittanut erinomaisen kirjan Fenni vai ei, jossa hän perustelee vanhojen lähteiden avulla, etteivät fennit sovi kuvaamaan suomalaisia. Lisäksi hän käsittelee sitä, kuinka tämä vanha uskomus on vaikuttanut kansalliseen identiteettiimme.

http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/1 ... e-virheita

[NRR]

palasia tekstistä:
"--- suomalaiset luokiteltiin aikanaan perusteettomasti etnisesti muita alempiarvoisemmiksi fenneiksi. --- virhetulkintaa ei ole aiemmin tiedostettu eikä korjattu. --- alkukantaisuusimago --- leimaa suhdettamme ulkopuolisiin --- Saukkonen totesi --- "suomalainen malli (virallinen kaksikielisyys) vastaa huonosti nykyisiä kielioloja". --- Kaikkien ryhmien edut voidaan yhdistää ilman ongelmia rationaalisin perustein --- määritellään kansallinen identiteetti uudelleen sekä jaetaan vastuut ja velvollisuudet järkevästi."

[JV Lehtonen]

Paraneeko se "huono itsetunto" pakkoruotsilla ?

Oma itsetuntoni on kunnossa, enhän minä muuten kävisi tätä keskustelua omalla nimelläni.
Jos itsetuntoni olisi huono, minähän tyytyisin kohtalooni ja opiskelisin herrakansan kieltä,
jotta pääsisin tasoihin bättre folkin kanssa. Monihan on itsetuntoaan nostanut juuri tällä tavalla,
mikä selittää esimerkiksi Paavo Lipposen ylimielisyyden:

Hän on nostanut heikkoa itsetuntoaan ylimielisyyteen asti tutustuttuaan suomenruotsalaiseen kansanosaan!

Vrt K.J. Lång:
"Hän korosti, että ruotsalainen kielivähemmistö on muutamaa Pohjanlahden rannikon iäkästä ummikkoa lukuun ottamatta käytännössä kaksikielistä,
mikä antaa sille etulyöntiaseman alalla kuin alalla.
Ruotsinkielen kouluopetuksella suomenkielinen enemmistö on pyritty nostamaan samaan asemaan, kaksikieliseksi. Långin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa. Miksi maahan pitäisi luoda tällainen kaksikielinen yläluokka? Lång ihmetteli.

Lehtonen taas ihmettelee, mihin sitä palveluruotsia tarvitaan, kun suomenruotsalaiset todistettavasti ovat kaksikielisiä!

[JV Lehtonen]

Mielestäni nimenomaan heikkoitsetuntoiset tarraavat ruotsiin,
rohkeat opiskelevat maailmankieliä ja pyrkivät globaaliin vuorovaikutukseen.

Viitaten "vahingollisiin ruotsalaisiimme" , suomenruotsalaisten etu on vaalia tuota myyttiä huonosta itsetunnosta,
kengänkärkiin tuijottelusta ja itsensä häpeämisestä.

Samaan kategoriaan kuuluu "ruotsi- silta muihin kieliin" -ajattelu.

En kykene rohkaisemaan koko kansaa, rohkaisen vain lähipiiriäni käyttämään kieliä rohkeasti kuin minä itse.
Täytyy tutustua tuohon fenni-teokseen paremmalla ajalla. Juutuin taas tänne.

Nyt on mentävä!

[Uolevi]

Jos ongelmia ei ole, niin niitä näköjään tehdään. Vilkaisin Edvin Linkomiehen Germania-suomennosta ja hän tosiaan kuittaa fennit suoraan suomalaisiksi. Eipä ole traumoja tullut, kun olen aikoinaan tuon lähes kahden vuosituhannen takaisen Tacituksen poliittiseksi pmfletiksikin mainitun kirjasen lukenut. Kokemus Porvoossa on tavallaan päinvastainen etenkin vaimollani, joka työskenteli yhdessä 3-4 seudilta kotoisin olevan ruotsinkielisen kanssa. Yhteinen yrityskin oli. Nämä työtoverit vaihtoivat hieman porvoomurteisen keskustelunsa välittömästi suomeksi vaimon tullessa paikalle. Murreko hävetti? Vaimoni puhuu hyvää ruotsia ja saksaa. Työskennellyt molemmissa maissa nuoruudessaan ja oli tavallaan äitihahmo häntä selvästi nuoremmille kolleegoilleen. Samat kokemukset minullakin kapakkaympärsitössä Enpä viitsisi itsetuntokysymyksistä jauhaa, kun taitavat olla RKP:n Freudenthal-uskovien ja tietenkin Lipposen egon pönkitystä.

[Jaska]

Onhan se selvästi nähtävissä, että monella suomalaisella on tarve todistella oletettu metsäläisyytemme kuvitelmaksi ja uskoa ties minkälaisiin muinaisfantasioihin suomalaisten ikiaikaisesta korkeakulttuurista. Sikäli tämä ei ole mitään RKP:n propagandaa vaan ihan todellisuutta. Yhdistäminen fenneihin, mongoleihin ja mihin tahansa kansaan, jota silloin pidettiin alkukantaisempana, on varmasti jättänyt jälkensä.

[Eero Nevalainen]

Onhan se selvästi nähtävissä, että monella suomalaisella on tarve todistella oletettu metsäläisyytemme kuvitelmaksi ja uskoa ties minkälaisiin muinaisfantasioihin suomalaisten ikiaikaisesta korkeakulttuurista. Sikäli tämä ei ole mitään RKP:n propagandaa vaan ihan todellisuutta. Yhdistäminen fenneihin, mongoleihin ja mihin tahansa kansaan, jota silloin pidettiin alkukantaisempana, on varmasti jättänyt jälkensä.

Siinä on just taustalla se, että jos sitä argumenttia oikeasti käytetään meitä vastaan niin kyllä sitä vastaan sitten kokee tarvetta myös puolustautua, jos kokee identifioituvansa siihen ryhmään jota dissataan. Esimerkiksi USA:n mustat kehittelevät itselleen jos vaikka mitä black pride-henkisiä "mustan kulttuurin" juttuja joiden olemassaolo on vähintään kyseenalaista. Oho, taas tuli sanottua ruma sana...

Ei sinänsä, kyllä minä pidän esimerkiksi kalevalaista kansanrunoutta siinä mielessä mielenkiintoisena että olisi kiva käydä aikakoneella katsomassa minkälaisessa ympäristössä elivät ihmiset, jotka ne runot sepittivät. Jonkinlainen "maailman kuva" niihin sisältyy.

[Uolevi]

Minä ainakin olen mieluusti metsäläinen muutaman kerran vuodessa. Kesällä kuljeksin pari viikkoa Koillismaan kulmilla räpsimässä ja neidonkenkää ja sinipyrstöä etsimässä - molemmat muuten löysin, eikä hävetä yhtään .
Paavo Nurmen voiton, joskus 20-luvulla ruotsalaislehti otsikoi: Mongolens vinst. Tshingis Khan on edelleenkin suuri kansallissankari Mongoliassa ainakin Marketta Hornin mukaan. Suomineito-ekoyhteisön Ähtäriin perustanut Marketta kiersi vuoden Aasiaa ja poikkesi Australiaankin, yöpyi Buddalaisluostareissa ja kirjoitti kokemuksistaan matkakirjan Neljän dollarin päivä.

[NRR]

Pasi Ockenström on kirjoittanutkin aiheesta paljon. Koin melkoisen ahaa-elämyksen tämän tekstin äärellä, jota lyhentelen:

http://www.hiidenkivi-lehti.fi/SmallNews.aspx?id=2040

Esimerkiksi Ranskassa aatelisille ja hoville kuuluneet piirteet siirtyivät aikoinaan ranskalaisten yleisiksi kansallispiirteiksi. Kansaa rohkaistiin itsensä kehittämiseen ja omanarvon tunnetta kohottavaan ajatteluun. Samansuuntainen, tosin maltillisempi kehitys on havaittavissa lähes kaikilla kansakunnilla. Poikkeuksena tästä näyttää olevan Suomi, jossa omaksuttiin köyhyys ja takapajuisuus kollektiiviseksi itseymmärryksen sisällöksi. Tämä on heijastunut myös tunneilmaisuissamme, jossa omaa elämää on luontevaa kuvata vaatimattomin, jopa vähättelevin sanakääntein.

Miksi kulttuuriperimä on muuttunut luonteeltaan nykyiseksi aliarvostukseksi, vaikka suomalaisten minäkuva muinaisina aikoina on ollut ilmeisen ehyt?

Runebergistä ja Topeliuksesta alkaen taiteilijat ovat piirtäneet kuvaa kurjuudessa ja puutteessa elävästä kansasta. Ei ole Runebergin tai Topeliuksen syy, että he kuvasivat suomalaisia niin kuin kuvasivat. Eihän kansan syvien rivien elämä ollut ruusuilla tanssimista. On kuitenkin otettava huomioon se, mikä oli Runebergin ja Topeliuksen tausta. He eivät olleet kansanmiehiä vaan sivistyneistöä. Heillä oli hallussaan laaja tieto Euroopan historiasta ja oman aikansa käsitys eri kansoista. Tässä piileekin ongelman ydin. Miksi he eivät tarjonneet suomalaisille samanlaista ”lääkettä” kuin ranskalaiset, ruotsalaiset ja muut saivat?

Runeberg ja Topelius eivät tehneet tarkoituksella karhunpalvelusta suomalaisille, vaan he olivat sen saman historiallisen väärinymmärryksen uhreja kuin heitä ennen muun muassa Matias Aleksanteri Castren (1813–1852), Henrik Gabriel Porthan (1739–1804), Daniel Juslenius (1676–1752) ja Olaus Magnus (1490–1557). Kyseessä on pitkän kehityksen huipentuma, missä jo antiikista lähtien vaikuttanut tieto Pohjolasta on tulkittu virheellisesti.

Köyhyys, takapajuisuus ja vähättely johtuu vanhasta fenni-/mongoli-stereotypiasta, jolla on tietty oma kehityskulku. Tacituksen vuonna 98 jKr. julkaisemassa teoksessa esiintynyt fenni-kansa on virheellisesti sijoitettu Suomen alueeseen. Fennit eivät olleet myöskään saamelaisten esi-isiä. (tässä ei kuitenkaan anneta selitystä sille, mitä fennit olisivat olleet - wikipedia pitää heitä todennäköisesti saamelaisina) Tämän väärinkäsityksen seurauksena suomalaiset luokiteltiin fenneiksi ja saivat näiltä sekä nimensä että imagonsa. Jo 500-luvulla tämä vaikutti historioitsijoiden kirjoituksiin. Heidän tulkintojensa perusteella väärinkäsitykset fennien ja Suomen suhteesta alkoivat kumuloitua. 1500-luvulla vanhojen tekstien käännökset tulivat sivistyneistön tietoisuuteen kirjapainotaidon ansiosta. Viesti oletettujen fenni-suomalaisten alkukantaisuudesta kulki läpi koko Euroopan ja tuli 1600-luvun taitteessa suomalaisen sivistyneistön ja lopulta koko kansan tietoisuuteen. Sen takia Runeberg ja Topelius eivät voineet muuta kuin puhua ikuiseen alkukantaisuuteen tuomituista suomalaisista.

Ajatus suomalaisista mongoleina lienee ollut viimeinen pisara suuren identiteettiongelman synnylle, sillä suomalaisista on vaikea tunnistaa mitään näkyvää mongolista piirrettä. Kuva oli kuitenkin luotu ikään kuin tieteelliseltä pohjalta ja siihen uskottiin vahvasti. Muun muassa M. A. Castren totesi: ”Monet tiet johtavat mongoleihin, ja niinpä on hyväksyttävä ajatus, että suomalaiset ovat halveksittujen mongolien sukua.”

Ei ihme, että kuva suomalaisista muodostui varsin synkäksi. Kun vielä lisätään, että sekä suomalaisten oletettuun paimentolaisalkuperään että fenniyteen liittyy alkukantaisuus, laiskuus ja rumuus, on lopputulemana mentaalinen tila, jota voi kuvata parhaiten ehkä sanalla masennus. Koska tilanteesta ei näyttänyt olevaan mitään ulospääsyä ja säilyttääkseen edes jonkinlaisen itsekunnioituksen ”suomalaiset jäivät vaalimaan ryysyläishistoriaansa ja halusivat säilyttää omakuvansa, jossa tunnistivat itsensä muista riippumattomina raatajina”.
---

Kirjoittaja on kirjoittanut myös aiheesta kirjan. Kirjaan liittyvässä lehtiartikkelissa hän sanoo näin:

– Nyt käsillä olevan tutkimuksen valossa voidaan kuitenkin todeta, että käsitys suomalaisten suhteellisesta kehittymättömyydestä muihin Euroopan kansoihin verrattuna ei pidä paikkaansa.

Pasi Ockenströmin mielestä enää 2000-luvulla ei ole mitään syytä pitää yllä mielikuvaa suomalaisten lähtökohtaisesti heikommasta taustasta, vaan suomalaiset on ikään kuin kuin vapautettava historian saatossa syntyneistä vääristä oletuksista.

http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/1 ... e-virheita

---

En tällä referaatilla viestitä, että kaipaisin romantisoitua yläluokkaista identiteettiä suomalaisille, mutta kieltämättä tuo fenni/mongoli-leima on aika kääntää joksikin realistisemmaksi. Nälkää, sotaa ja raadantaa täällä on nähty, mutta se ei ole koko totuus suomalaisuuden historiasta.

[NRR]

Verkkohesarissa mielipidekirjoituksen otsikko "Heikko itsetuntomme näkyy kielikeskustelussa" on saanut kuvituksekseen miehen, joka kantaa "pois pakkoruotsi" -kylttiä. Syntyy mielikuva, että juttu kertoo pakon kriitikkojen olevan heikkoja itsetunnoltaan.

Kyllä ne median ammattilaiset osaavat.

Nimimerkki A.Salminen kuittaa keskustelussa:

Asian voisi tiivistää näin: Suomenkielisillä ei ole niin hyvä itsetunto, kuin se voisi olla. Jos itsetunto olisi hyvä, suomenkieliset olisivat jo aikaa sitten sanoneet Suomen hallitukselle: kiitos ei, emme opiskele ruotsia, koska emme tarvitse sitä eikä ruotsi ole osa meidän identiteettiämme, vaikka hyväksymmekin ruotsin osana Suomen identiteettiä sekä ruotsin virallisen aseman Suomessa.

Toisaalta voidaan kysyä, kuinka paljon juuri ruotsin pakottaminen on syy siihen, ettei suomenkielisillä ole niin hyvä itsetunto, kuin se voisi olla.

Jokainen voi leikkiä ajatuksella, jos Suomen hallitus määräisi, että jokaisen suomenkielisen on opeteltava saamea peruskoulusta korkeakouluun, jokaisen suomenkielisen on oltava valmis palvelemaan saamenkielisiä eikä suomenkielisten mielipidettä asiassa kysytä eikä asialle tarvita mitään rationaalisia perusteita.

Tätä vain harvempi enää lukee.

[Jan-Erik Andelin]

Onhan se selvästi nähtävissä, että monella suomalaisella on tarve todistella oletettu metsäläisyytemme kuvitelmaksi ja uskoa ties minkälaisiin muinaisfantasioihin suomalaisten ikiaikaisesta korkeakulttuurista. Sikäli tämä ei ole mitään RKP:n propagandaa vaan ihan todellisuutta. Yhdistäminen fenneihin, mongoleihin ja mihin tahansa kansaan, jota silloin pidettiin alkukantaisempana, on varmasti jättänyt jälkensä.

Pikemmin tässä foorumissa pistää silmään kuinka eräillä suomalaisilla on tarve kerätä dokumentointia siitä, että "muut eivät pidä meitä minään", "me emme opi", "me emme osaa mitään". Se on saksalaista 1920-lukulaisuutta ja varsinaista älyllistä epärehellisyyttä aikana jolloin Suomen koulujärjestelmä Pisatutkimusten mukaan pidetään maailman parhaimpiin kuuluvana koulujärjestelmänä, jossa jokainen saa omat lähtökohtansa huomioitua ja voi oppia mitä vaan. Paitsi tietysti ruotsia.

[TK]

Pisa-tutkimukset ovat osoittaneet kiistattomasti, että suomenkieliset koululaiset pärjäävät koulussa oikein hyvin. Surukoulujen oppilaat tulevat monta askelta taaempana ja monta pistettä huonommin tuloksin.

Jos suomenkielisten koululaisten ei tarvitsisi tuhlata aikaansa jonninjoutavan pakkoruotsin pänttäämiseen, niin miten paljon parempia tuloksia suomenkieliset vielä voisivatkaan saada Pisa-testeissä! Suomenkielisillä ei ole mitään hävettävää. Suomenkieliset pärjäävät loistavasti, ovat aina pärjänneet.

[Uolevi]

Ruotsinkieliset kuten Melin näitä kirjoituksia näyttävät laativan. JEA kaivoit piilonatsikortin - miksi?

[Jan-Erik Andelin]

Koska jos, TK:n tavoin, havahtuu ajoissa siihen, että asiat ovat nykyään suomalaisen itsetunnon ja oppimisen kannalta oikein hyvin, ei tarvitse uudestaan kulkea 1920-luvun Saksasta 1930-luvun Saksaan.

[JV Lehtonen]

"JEA: jokainen saa omat lähtökohtansa huomioitua"

Pakkoruotsissa nimenomaan ei oteta oppilaan lähtökohtia huomioon,
vaan oppilas on oman oppimisensa objekti!

Kaikissa muissa aineissa lähtökohta on oppilaan etu,
pakkoruotsissa lähtökohta on pakkoruotsittajien etu!
Tutustu kansalliskieliselvitykseen, siellä se on selvästi sanottu!

"Kansalliskielten opetuksen riittävyyttä tulee arvioida sen
valossa, saavatko oppilaat suomen ja ruotsin kielen opetusta siten, että heidän
kielellinen valmiutensa on sopusoinnussa perustuslain kielellisten oikeuksien toteutumisen
kanssa".

Olen siis muutaman miljoonan muun kanssa palvelureservissä odottamassa
käskyä lähteä palvelemaan suomenruotsalaisia!

Mutta minähän en palvele, vaikka palveluvalmiutta on minulle pakkokoulutettu vuosikausien ajan!
Onkohan tätä tekijää otettu kansalliskieliselvityksessä lainkaan huomioon ?
Se kuuluisa inhimillinen tekijä!

Siis, että on lehtosia ja nevalaisia, jotka eivät valmiudestaan huolimatta suostu
nimenomaan pakotettua ruotsiaan käyttämään eli eivät hyväksy palveludirektiiviä!
Muita opittuja taitojamme toki käytämme isänmaan ja yhteiseksi hyväksi!

Tästä päästäänkiin taas mieliaiheeseeni eli pitääkö valtio suomenruotsalaisia jonkinlaisina
korvaamattomana resurssina, jolle lainsäädännössä annetaan privilegioita, joita
vastahakoinen kansa ei kuitenkaan suostu ylläpitämään- muuta kuin uhkan ja pakon alla!

JEA, oletteko te näin korvaamaton resurssi Suomelle ?
Valtion mielestä te olette, mutta jostain syystä valtio ei kuitenkaan
ole halukas privilegiota toteuttamaan järkevällä tavalla,
vaan delegoi sen rahvaalle pakkoruotsin muodossa..

Uskooko valtio siis itsekään privilegion oikeutukseen ?
Miksi kansan pitäisi siihen uskoa ?