vapaakielivalinta.fi

Tällä kertaa kirjoittajana on vaasalainen Sauli Takala. Sauli edellyttää lisää faktoja kielikeskusteluun ja sitten kirjoittaa itse seuraavaa: [quote]]När man läser den mycket långa diskussionen om språkundervisning i Finland kan man lägga märke till en allmän misstro att våra barn kunde lära sig språk, inte ens ett enda främmande språk."
[/quote

Että siinä sitä taas on "faktaa"

Googlaapas mikä kielialan amatööri on liikkeellä.

Aivan sama millainen amatööri on kyseessä. Väite, että suomalaiset eivät usko lastensa kykyyn oppia vieraita kieliä, on täysin hanurista.

Tämä pakollista ruotsia aiemminkin kannattanut kielten professori on ollut eläkkeellä jo siksi pitkään, että hänen pitäisi päästä päivittämään näkemyksensä monikielistyvien koulujen, oppilaiden ja vanhempien arjesta ja ajatuksista.

Kouluilla on tällä hetkellä todella kova työ saada peruskoulusta läpi koko ikäluokka nykyisinkin vaatimuksin. Niihin vaatimuksiin kun kuuluu paljon muutakin kuin kieliä. Kieltenopettajien ongelmana ei ole se, että liian harvat valitsevat esim. A2-kieltä vaan se, että niitä valitsevat oppilaat, joilla ei ole kykyä tai voimia opiskella monia kieliä yhtä aikaa. Siksi kieltenopettajat aina kieli-infoissaan varoittelevat, ettei uusia kieliä kannata valita, jolleivät vanhat kielet suju hyvin.

Muuten Melin kirjoitti kevättalvella 2011 Magmassa kovin kauniisti nuoresta ministeri Virkkusesta, jolla riitti rohkeutta läheä puolustamaan ruotsia ja joka lupasi nimittää työryhmän parantamaan pakollista ruotsinopetusta.
(http://www.magma.fi/olav-s-melin/rakryg ... erpte-tone, teksti on muuten jo vanhentunutta, liittyi tuon hetken tilanteeseen)

Svenska handelshögskolanin ruotsinprofessori ehdotti blogin kommenttiosassa ettei pyörää ryhdyttäisi keksimään uudelleen vaan mukaan kutsuttaisiin mm. professori Sauli Takala.

Jotenkin koen, että tässä tuoreessa Takalan kirjoituksessa saattaisi olla vastaus Jaskalle, joka osoitti, ettei EU-barometri näyttänytkään suomalaisten huonoa kielten opiskelumotivaatiota vaan ruotsalaisten. Oli siis EU-barometri oikeasti mitä mieltä tahansa, HBL esittää asiantuntijoiden olevan Melinin tulkinnan kannalla: suomalaiset eivät halua lukea kieliä.

Tosin ei tässä mitään erityistä sanota "I vår tid finns det ingen anledning att misstro att nästan alla elever kan bli flerspråkiga" - meidän aikanamme ei ole mitään syytä epäillä, etteikö melkein kaikista oppilaista voisi tulla monikielisiä. Siinä on tuo "melkein" eikä monikielisyyttäkään määritellä.

Mitä nyt jo lähtökohtaisesti alkuperäistä argumenttia nopeasti katsoin, niin ongelma on taas tämä sama väittämä että "suomenkieliset eivät osaa mitään kieliä jos he eivät puhu ruotsia", eikö vain? Ja eikö se voida hylätä jo tältä pohjalta...