Kari Sajavaara: Kielivalinnat ja kielten opiskelu
http://www.mv.helsinki.fi/home/niskanen/sajavaara.pdf
Viidennellä luokalla aloitettavan A2-kielen lisääminen opetukseen on johtanut siihen, että englannin suosio A1-kielenä on lisääntynyt ja muiden kielten opiskelu on useimmiten siirretty A2-kieleksi.
"Ruotsin suosio A1-kielenä on puolittunut 8 459:stä 4 709:ään, mutta kasvanut suhteellisesti enemmän A2-kielenä 5 039:stä 11 060:een. Kun vuonna 2001 luokilla 7-9 oli yhteensä 13 939 pitkän ruotsin opiskelijaa, mikä oli noin 4 000 enemmän kuin kuusi vuotta aikaisemmin, näyttäisi siltä, että ruotsi on säilyttänyt asemansa pitkänä kielenä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että noin 85 % ikäluokasta opiskelee peruskoulussa ruotsia ainoastaan kolme vuotta ja että lukioopinnot aloittavista lähes 90 % on karkeasti arvioiden vain kolme vuotta ruotsia opiskelleita."
Kuntien suurempi vapaus on myös johtanut siihen, että monin paikoin ensimmäinen vieras kieli aloitetaan jo ensimmäisellä tai toisella luokalla.
Kari Sajavaara: Kielivalinnat ja kielten opiskelu
Re: Kari Sajavaara: Kielivalinnat ja kielten opiskelu
Mielestäni A1-kielenä ei tarvitsekaan tarjota muuta kuin englantia. Tulisi kalliiksi tarjota useampaa vaihtoehtoa. Muut kielet voivat olla A2-kieliä. Ehkä kaikkein suurimmissa kaupungeissa voisi A1-kielelle olla vaihtoehtoja mutta pääsääntöiseti ei koska silloin pitää järjestää A2-englanti ja eri ryhmät A1-saksalle, A2-saksalle jne.Jaska kirjoitti:Kari Sajavaara: Kielivalinnat ja kielten opiskelu
http://www.mv.helsinki.fi/home/niskanen/sajavaara.pdf
Viidennellä luokalla aloitettavan A2-kielen lisääminen opetukseen on johtanut siihen, että englannin suosio A1-kielenä on lisääntynyt ja muiden kielten opiskelu on useimmiten siirretty A2-kieleksi.
"Ruotsin suosio A1-kielenä on puolittunut 8 459:stä 4 709:ään, mutta kasvanut suhteellisesti enemmän A2-kielenä 5 039:stä 11 060:een. Kun vuonna 2001 luokilla 7-9 oli yhteensä 13 939 pitkän ruotsin opiskelijaa, mikä oli noin 4 000 enemmän kuin kuusi vuotta aikaisemmin, näyttäisi siltä, että ruotsi on säilyttänyt asemansa pitkänä kielenä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että noin 85 % ikäluokasta opiskelee peruskoulussa ruotsia ainoastaan kolme vuotta ja että lukioopinnot aloittavista lähes 90 % on karkeasti arvioiden vain kolme vuotta ruotsia opiskelleita."
Kuntien suurempi vapaus on myös johtanut siihen, että monin paikoin ensimmäinen vieras kieli aloitetaan jo ensimmäisellä tai toisella luokalla.
Opetushallituksen julkaisun mukaan vuonna 1998 A2-kieltä opiskeli 37,1 % ja osuus on siitä lähtien laskenut jatkuvasti. Mielestäni B1-ruotsin aikaistaminen on suuri virhe. Tulevaisuudessa oppilaat ja vanhemmat harkitsevat tarkkaan kannattaako neljännellä tai viidennellä luokalla aloittaa ylimääräinen kieli koska silloin kolmantena kielenä alkaisi ruotsi seuraavana tai sitä seuraavana vuonna. Ennustan että A2-kielen opiskelijoiden määrä romahtaa heti kun tuntijakouudistus tulee voimaan.Sukol kirjoitti:Vuonna 2010 alakoulun 5. luokan oppilaista 25,3 prosenttia opiskeli jotain A2-kieltä.
Näin kirjoitti opetusministeri kirjallisessa kysymyksessä 89/2013.
Jukka Gustafsson kirjoitti: Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa uudistettiin kesällä 2012. Yhtenä tavoitteena on monipuolistaa kieliohjelmia, mikä toteutetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2- ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Valtio ottaa näin nykyistä suuremman vastuun kielten opetuksen monipuolistamisesta. Rahoituksen avulla turvataan oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen asuinpaikasta riippumatta ja mahdollistetaan alueellisten ja paikallisten erityistarpeiden huomioon ottaminen. Tuntijaosta päättäessään valtioneuvosto edellytti myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen esityksen, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Vuonna 2016 voimaan tuleva tuntijako luo hyvät ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kielten opetustarjonnan monipuolistamiseen ja esimerkiksi venäjän kielen opetuksen järjestämiseen itäsuomalaisissa kunnissa.