Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvulla?

[thmas]

En pääse kirjoittamaan kielipoliittinen historia osastolle joten kirjoitan tänne.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... p?f=8&t=98

Wikipedia ei aina ole luotettava lähde mutta tälläinen teoria siellä esitetään.

L'enseignement du suédois pour tous les élèves du primaire a été introduit dans les années 1970. Les services administratifs sont disponibles depuis le XIXe siècle dans les deux langues du pays; donc les employés doivent être compétents en finnois et en suédois. La réforme a été basée sur une volonté politique de renforcer les liens avec le monde occidental au travers de la Scandinavie, et pour montrer que la Finlande fait toujours partie des pays nordiques, et non du Bloc de l'Est.

Minun ranskan taito ei ole kovin hyvä mutta yritän suomentaa:

Ruotsin opetus kaikille oppilaille perusasteella otettiin käyttöön 1970-luvulla. Hallinnolliset palvelut ovat käytettävissä 1900-luvulla kahdella maan kielellä; siksi työntekijöiden pitää osata sekä suomea että ruotsia. Uutistus perustui poliittiseen haluun vahvistaa suhteita läntiseen maailmaan Skandinavian kautta ja haluttiin näyttää että Suomi on edelleen osa Pohjoismaita eikä Itäblokkia.

[NRR]

Asioita voi kaunistella monella kielellä. Suosittelen pohtimaan asiaa suomeksi ja näillä taustoilla:

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... p?f=8&t=98

[Tapsa]

Juu. Tekstissä puhutaan hallinnollisista palveluista 1800-luvulta alkaen (19. vuosisata), ja siinä on kirjoittaja täysin hakoteillä. Suomeksihan ei ollut yhtä ja toista ennen kuin vasta paljon myöhemmin. Eikä työntekijöitten pätevyyttä kahdella kielellä edellytetä nytkään, vaan kansalaisella kerrotaan olevan oikeus saada omalla kielellään (su tai ru) palveluita. Ja ulkopuoliset eivät ehkä tiedä, että suurin osa työntekijöistä ei ymmärrä eikä puhu ruotsia, eikä ole koskaan osannut, koska ruotsin kieltä ei ole olemassa muuta kuin rajoitetuissa puitteissa ja pakkausten kyljessä yms. (kuten ei pääministerikään näytä osaavan puhua) 'Primaire' entisinä aikoina viittaa alkeiskouluun, ala-asteeseen eli entiseen kansakouluun. 1970-luvulla tarvittaisiin parempi ilmaus. Koulujärjestelmähän muuttui täysin. Kolmas virke, joka viittaa politiikkaan, on kirjoittajan mielipide.

Olen nähnyt, että erityisesti ranskankielisille Suomen viranomaisten taholta ja politiikassa tarjotaan surujen tiedot, käsitykset ja tulkinnat kaikista Suomen kieliasioista vähän joka puolella (koska muut ovat hiljaa). Ja se näkyy sitten.

[thmas]

Onko mahdollista että pakkoruotsin yksi syy on länsimaalaisuuden ja pohjoismaalaisuuden korostaminen. Kylmän sodan aikana ei voitu avoimesti olla osa länttä mutta haluttiin erottua Itäblokista.

[Tapsa]

Peruskoulua suunniteltiin kouluneuvos Reino Oittisen johdolla (siis demarijohtoisesti eli Ruotsin demarihallitusten esikuvan mukaan), eikä siinä ollut mitään pakkoruotsia, vaan yleinen englannin opetus kaikille. Hallitusneuvotteluissa rkp kiristi tämän pakkoruotsilisäyksen, tarkoituksenaan ennen muuta pönkittää surujen olemassa olevia etuoikeuksia, ja se tuli hiukan yllätyksenä jopa pääministeri Koivistolle. Muuten, rkp-läiset olivat mukana Kekkosen johtamassa ulkopolitiikassa, mutta jälkeenpäin on kuultu kaikenlaista muuta selitystä.

[JV Lehtonen]

Onko mahdollista että pakkoruotsin yksi syy on länsimaalaisuuden ja pohjoismaalaisuuden korostaminen. Kylmän sodan aikana ei voitu avoimesti olla osa länttä mutta haluttiin erottua Itäblokista.

Se on ainoa järkevä syy. Mutta itäblokkihan on nykyään NATOssa.

[Tapsa]

Täytyy kuitenkin todeta, että Suomessa kommunistit eivät vastustaneet pakkoruotsia, vaan rkp:n eduskuntaryhmä saattoi todeta, että SKDL:n eduskuntaryhmä oli heidän taskussaan ensimmäisenä.

[JV Lehtonen]

Täytyy kuitenkin todeta, että Suomessa kommunistit eivät vastustaneet pakkoruotsia, vaan rkp:n eduskuntaryhmä saattoi todeta, että SKDL:n eduskuntaryhmä oli heidän taskussaan ensimmäisenä.

Eikös RKP ollut sotien jälkeen ensimmäisiä tukemassa SKDL:n sotasyyllisjahtia..

Ainoa järjellä tajuttava syy pakkoruotsille oli pohjoismainen yhteys..siis 40 vuotta sitten.
Tuo järkisyy poistui jo 25 vuotta sitten..

[TK]

Oikeastaan Suomessa haluttiin olla sotien jälkeen yhteydessä läntiseen maailmaan, jolloin tärkein kieli olisi ilman muuta ollut englanti. Miksi sitten puhuttiin pohjoismaalaisuudesta "länteen vievänä porttina"? Tämä oli pelkkää poliittista peliä, jossa rkp onnistui taas kerran vetämään välistä ja sai poliittisen, likaisen, kulissien takaisen pelin tuloksena pakkoruotsin peruskouluun. Virolaista vedätettiin. Kepun olisi aika iskeä takaisin ja alkaa vaatimaan ja tukemaan pakkoruotsin lakkauttamista.

Ruotsille Suomi on aina ollut puskuri Venäjän suuntaan. Pakkoruotsi vahvisti Suomen puskuriolemusta ja pakkoruotsi on myös Ruotsille suuri taloudellinen etu, kun kaikki saadaan valmiiksi pakkoruotsitettuina lomakkeina ja palveluina talouselämää varten.

[JV Lehtonen]

Oikeastaan Suomessa haluttiin olla sotien jälkeen yhteydessä läntiseen maailmaan, jolloin tärkein kieli olisi ilman muuta ollut englanti. Miksi sitten puhuttiin pohjoismaalaisuudesta "länteen vievänä porttina"? Tämä oli pelkkää poliittista peliä, jossa rkp onnistui taas kerran vetämään välistä ja sai poliittisen, likaisen, kulissien takaisen pelin tuloksena pakkoruotsin peruskouluun. Virolaista vedätettiin. Kepun olisi aika iskeä takaisin ja alkaa vaatimaan ja tukemaan pakkoruotsin lakkauttamista.

Ruotsille Suomi on aina ollut puskuri Venäjän suuntaan. Pakkoruotsi vahvisti Suomen puskuriolemusta ja pakkoruotsi on myös Ruotsille suuri taloudellinen etu, kun kaikki saadaan valmiiksi pakkoruotsitettuina lomakkeina ja palveluina talouselämää varten.

Asetelma on kieltämättä kummallinen: Suomi puolustaa Ruotsia Venäjää vastaan, ja palkinnoksi saamme pakkoruotsin.
Loogisempaa olisi palkinto toisin päin: Ruotsalaiset opiskelevat suomen kielen kiitokseksi suomalaisten uhrauksista.
Mutta ei, meitä riistetään kaksinkertaisesti: Fyysisesti käyttämällä meitä tykinruokana Ruotsia puolustettaessa ja henkisesti pakottamalla meidät
palvelemaan ruotsinkielistä vähemmistöä pakkoruotsilla.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että NATO-maa Norjassa on viisumivapaus Murmanskin alueelle ja venäjänkieliset palvelut Kirkkoniemessä
Latviassa on suuri osa NATOn sotilaista venäjänkielisiä..

Järkeä siis osataan käyttää naapurimaissamme eli kielipolitiikkaa ei sotketa muuhun politiikkaan!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkoniemi

The Latvian-speaking recruits explain that it is much easier
to interact with the other group in Russian, because the dialogue is faster and
more precise this way, and they do not see why they should harass the
Russophone recruits to speak rudimentary Latvian.
Furthermore, they also claim that they want to seize the opportunity to improve their own Russian
skills.

These qualitative findings suggest that the well meant intention to provide
language courses for army recruits is actually segregating them instead of
aiding integration. Such data can support results from quantitative surveys
and help to formulate positive direct action (Dunska
et al
., 2003

HUOM Siis NATO-maa Latvian armeijassa kanssakäymisen kieli on VENÄJÄ!

[JV Lehtonen]

Mitä enemmän tätä asiaa tutkin sitä enemmän selitys alkaa löytyä suomenruotsalaisten asennevammasta (ylimielisyydestä)
suomenkielisiä kohtaan.

He kuitenkin onnistuvat myymään nurjan asenteensa oikeutuksen suomenkieliselle eliitille.

Miten he sen tekevät ?

Ja miten saamme kilpailevan näkemyksemme tehokkaammin myytyä ?

Siinä haastetta!

[Jan-Erik Andelin]

http://bit.ly/19YnFFm sivut 16-27

[NRR]

http://bit.ly/19YnFFm sivut 16-27

Voisitko työstää pienen koosteen, kiitos.

[Jan-Erik Andelin]

Lue jutun lopusta ss. 64-66.

[NRR]

Yllä olevasta linkistä aukeaa Magman raportti: Toisen kotimaisen kielen opetus Suomessa (ruotsiksi, yhteenveto myös suomeksi)

Raportissa käsitellään toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta käytyä keskustelua eri aikoina. Lopussa kootaan keskustelu viiteen argumenttiryhmään ja kytketään ne vuoden 2010 aikana uudelleen virinneeseen keskusteluun pakollisesta ruotsin opetuksesta


Historia:

--- Ruotsin kieltä alettiin opettaa pakollisena oppiaineena Suomen oppikouluissa vuonna 1872. --- Suomenkielisten koulujen ruotsin kielen opetusta ei sen jälkeen asetettu toden teolla kyseenalaiseksi ennen kuin ylioppilastutkinnon koevalikoimaa alettiin pohtia vuoden 1951 oppikoulukomiteassa ---

[Peruskoulun kielivalinnoista päätettäessä] opetusministeriksi oli nimitetty pohjoismaiseen yhteistyöhön suuntautunut Johannes Virolainen (kesk.) --- ruotsia kaikille pakollisena B-kielenä seitsemänneltä alkaen ---

Toisen kerran syntyi kiistaa kieliohjelmasta ja ruotsin kielen asemasta eduskunnassa vuonna 1990 hallituksen koulupoliittisen selonteon yhteydessä --- Kokoomus, jolla oli sivistysvaliokunnan puheenjohtajana tamperelainen yliopistorehtori Erkki Pystynen ja mukana myös myöhempi opetusministeri Riitta Uosukainen, käytti kuitenkin tilaisuutta hyväkseen ja toi suoraan sivistysvaliokuntaan ehdotuksen peruskoulujen yläasteen kieliohjelman muuttamiseksi, niin että nk. pakkoruotsi olisi poistunut tai ainakin höllentynyt. (Oppiainetta ruvettiin silloin asian ajamiseksi nimittelemään niin.) [Millainen mahtoi olla Pystysen & Uosukaisen kieltenopetuksen malli?] Asia ei kuitenkaan pysynyt salaisena, vaan ”kieliriita” leimahti uudestaan sekä eduskunnassa että julkisuudessa. Silloinen opetusministeri, RKP:n Ole Norrback, sai kuitenkin pääministeri Harri Holkerin tukemana useimmat hallituspuolueiden kansanedustajat pysymään ruodussa eli asian muuttumattomuudessa. --- muun muassa tunnettu kirjailija ja elokuvantekijä Jörn Donner RKP:n eduskuntaryhmän silloisena puheenjohtajana piti lennokkaan puolustuspuheen kaksikielisyyden ja pohjoismaisuuden puolesta, eduskunta äänestikin selvästi kahden kielen eli edelleen pakollisen ruotsin kielen opetuksen puolesta. Sivistysvaliokunnan vain yhtä pakollista kieltä ajavan esityksen pääargumenttina oli osin sama kuin 1968, eli kieliohjelman raskaus, mutta EU:n kynnyksellä myös halu lisätä muiden kuin englannin ja ruotsin kielten taitoa; ”pakkoruotsia” pidettiin kieliohjelman monipuolistamisen pahimpana esteenä. Ruotsin kielen puolustajat vetosivat kuten vuonna 1968 edelleen pohjoismaisuuteen, maan kaksikielisyyteen ja toisen kotimaisen kielen vakiintuneisuuteen muilla kouluasteilla. ---

Kolmannen kerran syntyi keskustelua toisen kielen asemasta ylioppilastutkinnon nk. rakenneuudistuksessa vuonna 2004 --- Ruotsinkieliset pelkäsivät laajemman valinnaisuuden johtavat ruotsin kielen taidon ja siten maan kaksikielisyyden heikkenemiseen ja aloittivat kiihkeän periaatekeskustelun sekä eduskunnassa että lehdistössä. Tällä kertaa asia oli kuitenkin sen verran lujasti pohjustettu ylioppilastutkinnon kehittämishankkeissa ja koulumaailmassa, että Rkp jäi äänestyksessä yksin sekä hallituksessa että eduskunnassa vastaehdotuksellaan viidestä pakollisesta kokeesta, eduskunnassa toki vihreiden tukemana. Nämä sanoivat kuitenkin pikemmin olevansa huolissaan matematiikan rapistuvasta taidosta valinnaisuuden kasvaessa. ---


Argumenttien luokittelu

Raportin yhteenvedossa jaetaan kehityksen aikana syntyneet argumentit pakollisen ruotsin opetuksen puolesta ja vastaan viiteen ryhmään [kovin tarkoitushakuisesti ainakin nämä yhteenvedon kohdat oli rajattu, joten olen muutaman kriittisen kommentin hakasuluissa kirjoittanut aina väliin]:

1. Juridiset argumentit --- pakollisuuden puolesta
On katsottu perustuslain kielipykälän (17. §) ja kielilainsäädännön edellyttävän, että --- [entä kannanotot, joissa todetaan, ettei perustuslaki sisällä pakkoruotsia?]

2. [Hyöty]
Pragmaattisilla seikoilla eli hyötynäkökohdilla on puolustettu toisen kotimaisen kielen opiskelua --- palvelualoilla. Myös työvoiman liikkuvuutta ja kasvavaa matkustusta on käytetty argumenttina ruotsin opiskelun puolesta. Toisaalta nämä argumentit voidaan myös kääntää ruotsin kieltä vastaan [ai voidaan? - onhan liikkuvuus opinnoissa ja työssä sekä matkustelu nyt selvästi erilaisten kielivalintojen puolella] --- Ruotsin tuntien on katsottu vievän aikaa ja tilaa muiden kielten opetuksesta. Tulevan myyjän, insinöörin tai sairaanhoitajan voi olla vaikea motivoitua ruotsin tehokkaaseen opiskeluun, jos hän havaitsee että edes ruotsinkieliset asiakkaat eivät viitsi käyttää äidinkieltään vaan turvautuvat ”varmuuden vuoksi” kaksikielisyyteensä [tämäkö vain vie motivaatiota, hah - mihin unohtui oikea motivaatiokeskustelu]

3. [Pedagogiikka]
Pedagogisia syitä esitettiin peruskoulua luotaessa voimakkaasti kahta pakollista kieltä vastaan. Viitattiin hylättyjen arvosanojen lukumäärään, kokeilutoimintaan ja suomen kielen erikoiseen luonteeseen. Väitettiin, että kaikki oppivelvolliset eivät pystyisi oppimaan kahta kieltä peruskoulussa, vaan olisi keskityttävä yhden ”maailmankielen” hallintaan [no oppivatkos kaikki ruotsia?]. Toisaalta kahden kielen puoltajat huomauttivat myös, että kahden lähisukua olevan kielen, kuten englannin ja ruotsin samanaikainen opiskelu saattaisi edistää kummankin kielen oppimista [porttiteoria?, lienee hylätty]. Keskusteltiin paljon kielenopetuksen sopivasta aloitusiästä. [Maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden problematiikka on jätetty tästä pois, samoin kolmen vieraan kielen raskaus ja se, ettei muuallakaan vaadita ihmisiltä kolmea, useimmiten ei kahtakaan vierasta kieltä.]

4. [Historialliset ja kulttuuriset syyt]
--- ruotsinkieliset että monet suomenkieliset ovat tuoneet esille ruotsin kielen taidon elimellisenä osana maamme historiaa sekä pohjoismaista (länsimaista) sivistysperintöä --- Näihin vetosivat peruskoulu-uudistuksessa --- Virolainen, yliopistopiirit ja muu kulttuurieliitti, ja keskustelussa ylioppilastutkinnon rakenteesta keväällä 2004 ehkä vielä voimakkaammin melkein kaikki ruotsinkieliset johtavat pedagogit ja poliitikot. [Nykyisyyden monikulttuurisuus ja maan monikielistyminen eivät siis ole vielä nousseet argumenteiksi, jotka kannattaisi tässä yhteydessä mainita? Entä tännekö pitäisi luokitella "ruotsi on suomenmaalaisten dna:ssa" heitot? Tässäkö olisi pitänyt puida myös keskustelu siitä, että ihmisillä on itse oikeus muovata kansallinen identiteettinsä?]

5. [Raha]
--- Tällä hetkellä, kun keskustellaan uudesta perusopetuksen tuntijaosta, hiukankin laajennettavan kieliohjelman vastustajat vetoavat juuri sen aiheuttamiin lisäkustannuksiin sekä pienten koulujen ja kuntien kielten opetuksen järjestämisvaikeuksiin [etteikö joku tarkkasilmäinen vapauden puoltaja huomauta, että turha ja unohtuva ruotsi se vasta kalliiksi tulee?] ---

PS. Ihan hienoa, että näitä selvityksiä tehdään. Nyt vain selvitysten tekijöissä pitäisi olla mukana eri puolien edustajia, jotta vältyttäisiin siltä, että raportista tulee kovin tarkoitushakuinen, esim. tässä argumenttien listaaminen muodostuu selvästi pakon kannattajien näkemysten vahvistamiseksi.