Mitä Suomen ruotsinkieliset haluavat?

[NRR]

Näissä kielikeskusteluissa on vaadittu yli kolmimiljoonaista vapaan kielivalinnan kannattajajoukkoa kertomaan, mitä he oikeasti haluavat, mitä tavoitellaan kielivapauden jälkeen. Se on aika mahdotonta, koska tällä joukolla ei ole muuta yhteistä nimittäjää kuin vapaaehtoinen ruotsi.

Mutta kolmensadantuhannen suomenruotsalaisen yhteisöllä on oma folktingetinsä ja puolue, jota suuri osa äänestää, yhteiset säätiöt ja verkostot. Heiltä voi ja pitää nyt kysyä, mitä he haluavat ja miksi.

Jos oikeasti haluamme vain sitä, että lapsemme saavat elää rauhassa ja saavat itse valita identiteettinsä ja toteuttaa itseään omalla äidinkielellään, omilla vahvuuksillaan, niin eikö vapaa kielivalinta ja pakkoruotsista irroitetut ruotsinkieliset palvelut ole se järkevin ja kaikille reiluin tapa jatkaa?

[Jan-Erik Andelin]

Siihen on jo vastattu huolenaiheiden muodossa

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... 1334#p7562

Pettymykseksesi joudun sanomaan, että päätös mitä te suomenkieliset haluatte opiskella kouluissanne on täysin omanne. Kaikista päätöksistä on jonkinlaisia seurauksia, joillekin hyviä, joillekin huonoja, mutta katsotaan ne sitten. Jos haluat uusia viiteryhmiä keskusteluun, niin kysy vaikkapa suomenvenäläisiltä, Suomen EU-edustustolta tai Keskustapuolueelta jotain.

Nimim. Puruluu

[jlo]

Ainakin osa haluaa alueellisen pakkoruotsin, kuten toisen keskusteluaiheen Turun Sanomien uutisessa oli (en voi kommentoida tuossa osiossa).

Alueellinen on suhteellinen käsite. Jos halutaan pakkoruotsi vaikkapa "Pohjanmaalle" se tarkoittaa nykyisellään esimerkiksi myös Kuusamon ja Taivalkosken kuntia. "Länsi-Suomn lääni" tarkoittaa Jyväskylää jne...

Jos on aivan pakko pakottaa, olisi järkevintä tietysti tehdä päätös kuntatasolla. Kohta tosin nekin alkavat muistuttaa kooltaan entisiä läänejä.

[NRR]

Pettymykseksesi joudun sanomaan, että päätös mitä te suomenkieliset haluatte opiskella kouluissanne on täysin omanne. Kaikista päätöksistä on jonkinlaisia seurauksia, joillekin hyviä, joillekin huonoja, mutta katsotaan ne sitten. Jos haluat uusia viiteryhmiä keskusteluun, niin kysy vaikkapa suomenvenäläisiltä, Suomen EU-edustustolta tai Keskustapuolueelta jotain.

Nimim. Puruluu

Ymmärrän varmaan väärin. Et kai oikeasti kehtaa leikkiä marttyyriä? Minun lapsenihan tässä on pulassa ja sinä huolehdit vain omistasi.

[Jan-Erik Andelin]

Minun lapsenihan tässä on pulassa ja sinä huolehdit vain omistasi.

Suomenruotsalaisen, niin kuin myös maahanmuuttajan lapsi, on monta kymmentä tuhatta kertaa elämässään todellisessa pakkotilanteessa, jossa hän on joutuu olemaan epävarma ymmärretäänkö häntä oikein tai ymmärtääkö hän itse mitä hänelle puhutaan. Se on vähemmistöille vain ylimääräinen haaste. Ei siitä sen enempää.

[NRR]

Jos on aivan pakko pakottaa, olisi järkevintä tietysti tehdä päätös kuntatasolla.

Jaskan mallin mukaan.

Kumpi on silloin pakon peruste: palvelu (jota pakko ei nytkään takaa) vai se, että ruotsin kieli tunnustetaan tasaveroiseksi suomen kielen kanssa?

Tuossa BBL:n pääkirjoituksessa ei puhuttu palvelusta mutta tunteita tulvi valtavasti, nimenomaan tunne, ettei ruotsinkielinen ole enää yhtä arvokas kansalainen kuin suomenkielinen, jos pakko puretaan.

[NRR]

Minun lapsenihan tässä on pulassa ja sinä huolehdit vain omistasi.

Suomenruotsalaisen, niin kuin myös maahanmuuttajan lapsi, on monta kymmentä tuhatta kertaa elämässään todellisessa pakkotilanteessa, jossa hän on joutuu olemaan epävarma ymmärretäänkö häntä oikein tai ymmärtääkö hän itse mitä hänelle puhutaan. Se on vähemmistöille vain ylimääräinen haaste. Ei siitä sen enempää.

Monenlaisessa pulmatilanteessa ovat erityisoppilaatkin, lisäksi heidän koulutiensä on tehty kiviseksi.

Niin sinun kuin minun kuin maahanmuuttajien lapset ovat ansainneet kaiken tukemme. Eikö?

Jos meidän kielipolitiikkamme ja kielten koulutus edes yrittäisi olla reilu erilaisia vähemmistöjä ja erilaisia yksilöitä kohtaan, tuskin minäkään olisin täällä.

[Hannu Jussi]

Monet 1800-luvulla Suomeen tulleet opettelivat täällä hallinnon kielen, eli ruotsin kielen. Valinta jatkunee edelleen, esim. hurriksi.fi kautta.

Koska hallinnon/vallan kieli on vaihtunut suomeksi, ehdotan että suru-vähemmistömme opettelee nyt suomen kielen.

[NRR]

Mitä ruotsinkieliset haluavat ja miksi?

Siihen on jo vastattu huolenaiheiden muodossa

Tässä siellä luetellut huolenaiheet:

Miten käy virkamiesruotsin?
Miten käy ruotsin virallisen aseman?
Onko tämä paluuta vanhaan bättre folk-keskusteluun?
Miten käy suhteemme Pohjoismaihin?
Millaista eriarvoisuutta syntyy (suomenkielisellä) maaseudulla, jos ei sitten myös satsata hyvään kielivalikoimaan?

Tässä ei kyllä kerrota, mitä oikeasti halutaan.

[JV Lehtonen]

Minua ei varsinaisesti enää kiinnosta, mitä suomenruotsalaiset haluavat nyt.

Minua kiinnostaa se, mitä he aikoinaan kuvittelivat saavuttavansa pakottamalla jokaikisen suomalaisen opiskelemaan ruotsia
ja ovatko he saavuttaneet sen, mitä he kuvittelivat silloin saavuttavansa, siis 1968, kun pakkoruotsista päätettiin.

[Eero Nevalainen]

Alueellinen on suhteellinen käsite. Jos halutaan pakkoruotsi vaikkapa "Pohjanmaalle" se tarkoittaa nykyisellään esimerkiksi myös Kuusamon ja Taivalkosken kuntia. "Länsi-Suomn lääni" tarkoittaa Jyväskylää jne...

Jos on aivan pakko pakottaa, olisi järkevintä tietysti tehdä päätös kuntatasolla. Kohta tosin nekin alkavat muistuttaa kooltaan entisiä läänejä.

Tämä on hyvä huomio. Pitää aina muistaa että Suomen kielipolitiikka on alunperin perustunut tavallaan "järkeviin" kuntiin, mutta sitten ihan puhtaasti kielipoliittisesti näitä yksikköjä on vaan laajennettu ja laajennettu. Absurdein esimerkki jatkossa taitaa olla sitten Kotka. Eli jos kielilainsäädännön alarajat eivät merkitse mitään, niin tehdään sitten koko maasta kaksikielinen.