vapaakielivalinta.fi

Teksti alkaa suomenruotsalaisen tuntojen kuvailulla: ""Blir så deprimerad av frågan kring svenska. Jag är en fråga att ha gallup om. För så känns det, det känns som om jag ifrågasätts."
http://bbl.fi/opinion/ledare/2013-08-27 ... or-spricka

Siis pakkoruotsigallupit tuntuvat ruotsinkielisistä siltä, kuin he itse olisivat puntarissa.

Pakko on jatkunut liian kauan, siitä on muodostettu ruotsinkielisellä puolella osa identiteettiä.

Tuntuu siltä, että surujen todellisuudentaju on kadonnut. He eivät enää ymmärrä, että 5% on todella vain 5% ja sillä on vain 5%:n painoarvo 100%:n todellisuudessa.

Tämä ei mielestäni ole identiteettikysymys, vaan ymmärryskysymys, älyllisen ajattelen kysymys. Terve maalaisjärkikin riittäisi hyvin.

TK kirjoitti:Tuntuu siltä, että surujen todellisuudentaju on kadonnut. He eivät enää ymmärrä, että 5% on todella vain 5% ja sillä on vain 5%:n painoarvo 100%:n todellisuudessa.

Tämä ei mielestäni ole identiteettikysymys, vaan ymmärryskysymys, älyllisen ajattelen kysymys. Terve maalaisjärkikin riittäisi hyvin.

Heidän koko ajattelunsa on kummallinen 0/100, on/off, musta/valkoinen

"Jos et halua lukea ruotsia, et halua käydä koulua"
"Jos ruotsin pakollisuus poistetaan, poistetaan koko sivistys"
"Jos haluat lukea ranskaa ruotsin sijasta, vihaat suomenruotsalaisia ja rakastat ranskanmaalaisia"

Tulee mieleen jokin infantiili, pienen lapsen mustasukkaisuus!
Tiivistetysti mustasukkaisuudesta

Mustasukkaisuuden osoittamisen tapaan ja voimakkuuteen vaikuttavat mm. lapsen ikä, kehitysvaihe, temperamentti, perheen elämäntilanne, vanhempien tapa toimia ja uuden vauvan temperamentti.

Mustasukkaisuus ilmenee eri tavoin: lapsi on yleisesti itkuisempi ja levoton, saa kiukkukohtauksia pienistäkin syistä, nukahtaminen on vaikeaa, lapselle tulee pissa- ja kakkavahinkoja, hän yrittää satuttaa vauvaa tai äitiä tai pyytää, että vauva vietäisiin pois tai hän tekee tihutöitä tai vetäytyy sivuun.

Lapsi saattaa taantua ja haluta hoivaa. Hyväksy se ja hoivaa välillä isompaakin kuin pientä vauvaa. Vanhempaa lasta voi huomaamattaan pitää vauvan synnyttyä isompana kuin hän onkaan.

Isomman lapsen tunteet ovat ristiriitaisia; ylpeys, ilo, pelko ja harmi vuorottelevat.

Isomman laspen pitää saada kokea olevansa edelleen hyvä ja rakastettu ja tärkeä osa perhettä.

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukiv ... erheeseen/

Älä pelästy tai tuomitse mustasukkaisuutta. Hyväksy lapsi ja vaikeat tunteet, vaikka et voi hyväksyä pahoja tekoja: ”Sinä olet nyt vihainen. On varmaan vaikeaa odottaa vuoroa. Vauvaa ei saa satuttaa. Kerro isille, kun olet vihainen, niin tehdään aina silloin oikein ekstra-hali yhdessä.”

Hyvät porvoolaiset:

Olette edelleen hyviä ja rakastettuja ja tärkeä osa perhettä!

Mutta emme voi ikuisesti elää ikäänkuin mitään muuta ei meidän perheessämme ole kuin teidän tarpeenne!

JV Lehtonen kirjoitti:

TK kirjoitti:Tuntuu siltä, että surujen todellisuudentaju on kadonnut. He eivät enää ymmärrä, että 5% on todella vain 5% ja sillä on vain 5%:n painoarvo 100%:n todellisuudessa.

Tämä ei mielestäni ole identiteettikysymys, vaan ymmärryskysymys, älyllisen ajattelen kysymys. Terve maalaisjärkikin riittäisi hyvin.

Heidän koko ajattelunsa on kummallinen 0/100, on/off, musta/valkoinen

"Jos et halua lukea ruotsia, et halua käydä koulua"
"Jos ruotsin pakollisuus poistetaan, poistetaan koko sivistys"
"Jos haluat lukea ranskaa ruotsin sijasta, vihaat suomenruotsalaisia ja rakastat ranskanmaalaisia"

Tulee mieleen jokin infantiili, pienen lapsen mustasukkaisuus!
Tiivistetysti mustasukkaisuudesta

Mustasukkaisuuden osoittamisen tapaan ja voimakkuuteen vaikuttavat mm. lapsen ikä, kehitysvaihe, temperamentti, perheen elämäntilanne, vanhempien tapa toimia ja uuden vauvan temperamentti.

Mustasukkaisuus ilmenee eri tavoin: lapsi on yleisesti itkuisempi ja levoton, saa kiukkukohtauksia pienistäkin syistä, nukahtaminen on vaikeaa, lapselle tulee pissa- ja kakkavahinkoja, hän yrittää satuttaa vauvaa tai äitiä tai pyytää, että vauva vietäisiin pois tai hän tekee tihutöitä tai vetäytyy sivuun.

Lapsi saattaa taantua ja haluta hoivaa. Hyväksy se ja hoivaa välillä isompaakin kuin pientä vauvaa. Vanhempaa lasta voi huomaamattaan pitää vauvan synnyttyä isompana kuin hän onkaan.

Isomman lapsen tunteet ovat ristiriitaisia; ylpeys, ilo, pelko ja harmi vuorottelevat.

Isomman laspen pitää saada kokea olevansa edelleen hyvä ja rakastettu ja tärkeä osa perhettä.

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukiv ... erheeseen/

Älä pelästy tai tuomitse mustasukkaisuutta. Hyväksy lapsi ja vaikeat tunteet, vaikka et voi hyväksyä pahoja tekoja: ”Sinä olet nyt vihainen. On varmaan vaikeaa odottaa vuoroa. Vauvaa ei saa satuttaa. Kerro isille, kun olet vihainen, niin tehdään aina silloin oikein ekstra-hali yhdessä.”

Kyseessä on niin sanottu koliikkiaikuinen-oireyhtymä. Tässä tapauksessa vain koko kansa on valjastettu tyynnyttelemään potilasta, vaikka todellisuudessa hänellä ei ole mitään hätää ja vaiva menee itsestään ohi.

Nämä jutut täytyy nyt käsitellä sitä mukaa kun ne tulevat esille.

Tässä pääkirjoituksessa esitellään asetelma sellaisena, ettei kukaan voi olla ihan oikeasti tarvitsematta ruotsia, kyse lienee asenneongelmasta ja siitä, ettei suhtaudu kieliin positiivisesti. Pakkokieliä ei ole tämän ajattelutavan mukaan olemassa.

Geo Stenius kuvasi sitä, miten tärkeää hänelle oli painottaa ulkomaisille tutuilleen, että kaksikielisessä Suomessa ruotsi on pakollinen suomalaisissa oppilaitoksissa. (Jag minns hur det för länge sedan, då man informerade sina utländska vänner om vår tvåspråkiga verklighet, var viktigt att betona att svenskan var obligatorisk i de finska läroverken. Detta faktum gav på något sätt oss finlandssvenskar ett större mått av nationell jämställdhet. Vi var lika goda finländare som de andra, de som talade finska i Finland. Så länge som de finsktalande ville (?) lära sig svenska var vi på något sätt tryggare i vår nationella identitet.) Vastaavan kokemuksen olen lukenut ennenkin.

Ilmeisesti ruotsinkielisten koulujen identiteettityö on nojannut hyvin pitkälle tälle ajatukselle, että kaikille pakollinen ruotsi on osoitus siitä, mikä ruotsin todellinen arvo on koko valtakunnalle ja kaikille sen asukkaille.

Jotain uutta on nyt keksittävä tämän tilalle.

Tämä nyt vaan on jotenkin niin kyseenalaista:

Så länge som de finsktalande ville (?) lära sig svenska var vi på något sätt tryggare i vår nationella identitet

Tuo kysymysmerkki on ihan sieltä pahimmasta päästä jos se on alkuperäisessä tekstissä...

JAE vetää pultit pääkirjoitussivullaan jos kommentoin, mutta sanotaan nyt silti.

Jos minä sanoisin, että olisin "epävarmempi kansallisessa identiteetissäni" jos joudun kuuntelemaan jos jonkinlaisia spekulointeja siitä miten en voi/saa/pysty tekemään kaikenlaisia asioita (mitä itse asiassa elämässä teen) ennenkuin ruotsi pitää lukea (jotta tuen suomenruotsalaisten kansallista identiteettiä), niin "Vapaamielinen" tarjoaa minulle itsetuntopsykologia.

Vähemmän itsevarmahan minä tietenkään en tuossa tilanteessa ole, mutta hieman loukkaantunut kyllä... mistä tulee sitten se "huono itsetunto"-hyökkäys välittömästi.

Me olemme noille täysiä välineitä. Ikävää, että heidän kanssaan pitää olla samassa kansassa, mutta kai se pitää sietää ja yrittää työskennellä tilanteen kanssa.

Mutta miten ihmeessä he tulivat toimeen ennen peruskoulua, kun ruotsia luki vain 20 % kansasta ?

Nuo höpinät ovat vain olennainen osa tätä vuosikymmeniä kestävää viivytystaktiikkaa,
joka sai irvokkaimmat puolensa esiin Lipposen kaudella,
kun yo-rakenneuudistusta jarrutettiin vuositolkulla.

Olin tuolloin töissä ulkomailla enkä seurannut silloista keskustelua lainkaan.

Kannattaa kaivaa esiin eduskunnan arkistoista 2004 käytetyt puheenvuorot.
Samaa tuubaa on odotettavissa! JARRUTUS HIDASTAMINEN VIIVYTTÄMINEN

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 04_p.shtml

Suomi ja ruotsi ovat perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet. Pykälän 2 momentissa edellytetään lailla turvattavaksi jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Momentti sisältää lisäksi julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993 vp , s. 65). Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään. Tätä tukee lukio-opetuksen osalta myös perustuslain 16 §:n säännös muun kuin perusopetuksen saatavuudesta erityisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksen päätteeksi toimeenpantavan ylioppilastutkinnon olemassaolo tai tutkinnon yksityiskohtainen rakenne taikka suorittamistapa tai -muoto sen sijaan eivät valiokunnan käsityksen mukaan ole oppilaan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sääntelyllä voi valiokunnan mielestä olla pitkällä aikavälillä välillisiä vaikutuksia perustuslain 17 §:n 2 momentissa jokaiselle turvattuun oikeuteen käyttää äidinkieltään tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tällaisia vaikutuksia saattaa ilmetä, jos lukio-opiskelijat esimerkiksi enenevästi jättäisivät toisen kotimaisen kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa suorittamatta. Tämä taas voi heijastua lukion suorittaneiden edellytyksiin täyttää esimerkiksi virkamiehille säädettyjä kielitaitovaatimuksia. Valiokunta pitää näiden seikkojen vuoksi tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 19_p.shtml

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 04_p.shtml