Kaikki on oppimishaluttomien suomenkielisten syytä

[NRR]

Olav. S. Melin HBL:ssä

Uusimpien eurooppalaisten kielten ilmapuntari, täynnä 43 prosenttia suomalaisista motivaation puute, koska syy, miksi he eivät halua oppia kieltä.

Suomessa on myös kyseenalainen ilo ei päästä jopa EU flerspråkighetsmål, että kaikkien pitäisi pystyä puhumaan kahta kieltä kuin äidinkieltään.

Niistä maista saavuttaa tavoite kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi ovat maat, kuten Viro, Latvia, Liettua, Tanska, Luxemburg ja Malta. Se on näissä maissa tajusi, että niille, jotka puhuvat pieni kieli on tärkeää pystyä enemmän kieliä. Ei niin Suomessa.

Mikä voi olla syynä suomalaisten haluttomuus oppia kieltä on? Voiko pakollisia ruotsin ja tuskallinen kielen keskustelu olla avustaja? Se ei kerro kielen ilmapuntari.

Mutta Oletetaan, että pakollisen ruotsin heikensi motivaatiota. Seuraava kysymys on, onko ratkaisu on tehdä opetusta Ruotsin vapaaehtoista. Ei välttämättä, jos tarkastellaan mitä tapahtui sen jälkeen, kun opiskelija ruotsalainen vapaaehtoinen. Vuodesta 2005 määrä, joka kirjoittaa ruotsiksi ylioppilastutkinnon laskenut viidenneksen. Vaikka kiinnostus muita kieliä ei ole lisääntynyt. Se tekisi, oli yksi argumenteista päätös.

Tämä sarake on alun perin kirjoitettu tosiasioihin virkaa Suomi-speaking lukijakunta. Mutta johtopäätökseni on, että vapaaehtoisuus ei riittävä syy lukea muita kieliä ei päätoimittaja suurin sanomalehti maku. Joten se oli peukalot alas minun artikkeli.

Syynä kiinnostuksen puute haetaan työläs pakollisia ruotsin luokat yläasteella ja lukiossa, minulle kerrottiin. Koko kahden tunnin Ruotsin! Rohkenen epäillä.

Kansalaisaloitteen poistaa oppivelvollisuuden Ruotsin vireillä eduskunta. Vuonna keskustelun tuoksinassa vetoomuksen tänä kesänä, se on pakko mennä vielä pidemmälle, että Suomi yksikielinen Suomi. Ellei Suomen kaksi kieltä voi tavoittaa jopa EU: n tavoitteet, miten Suomen tulisi sen jälkeen yksikielisten kansakunnan tehdä niin.

Sen sijaan, että luodaan ristiriitoja kieliryhmien, meidän pitäisi nostaa keskustelua ja keskittyä siihen, mikä on tärkeää koko kansan. Elää jopa tavoite EU: n monikielinen strategian pitäisi olla kansallinen asia. On hälyttävää, että kukaan nosti hälytys yli suomalaisten haluttomuus oppia kieliä.

Meidän pitäisi aloittaa kannustamalla oppilaita todellista hyötyä kielitaitoa. Kieltenopetuksen voi alkaa jo toisella luokalla. Se osoittaa esimerkkejä Wales, Baskimaa ja Etelä-Tirolissa. Ruotsin kielen opetukseen, painopiste on siirtynyt kieliopin kyky puhua ruotsia. Ehkä tämä auttaisi nuoria Ruotsin katso lisäarvoa, joka antaa heille uuden kielen kanssakäymisessä muiden Pohjoismaiden. Ja ehkä he myös tutustua historiaan ja perinteeseen, joka rikastaa.

[JV Lehtonen]

http://ec.europa.eu/public_opinion/arch ... _fi_en.pdf

Tässä tutkimuksessa kerrotaan ihan muuta!
Kannattaa tutustua..

Suomalaiset pitävät kieliä hyödyllisinä ja opiskelisivat niitä, jos annettaisiin vapaus valita

Europeans and their languages

Attitudes towards multilingualism

http://ec.europa.eu/languages/languages ... vey_en.htm

Eurobarometri-tutkimukset

"Eurooppalaiset ja heidän kielensä" on kyselytutkimus, jonka yleisen mielipiteen seurannasta vastaava komission yksikkö toteuttaa säännöllisin väliajoin. Tutkimus antaa kuvan eurooppalaisten kielitaidosta ja kielten oppimisesta sekä asenteista kieliin ja kääntämiseen. Tutkimus on tähän mennessä tehty kolmesti: vuosina 2001, 2006 ja 2012.
Vuoden 2012 tutkimus
Keskeiset havainnot

Tutkimus osoitti, että eurooppalaiset suhtautuvat monikielisyyteen hyvin myönteisesti:

Lähes kaikki eurooppalaiset (98 %) pitivät kielitaitoa tärkeänä lastensa tulevaisuudelle, ja 88 % piti sitä tärkeänä itselleen.
Lähes kolme neljästä (72 %) yhtyi EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan jokaisen tulisi opiskella ainakin kahta vierasta kieltä; 77 %:n mielestä kielitaidon parantamisen pitäisi olla politiikan painopiste.
67 % mainitsi englannin kahden itselleen tärkeimmän kielen joukossa. Seuraavina tulivat saksa (17 %), ranska (16 %), espanja (14 %) ja kiina (6 %).

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimus suoritettiin keväällä 2012 kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa.
Siihen osallistui lähes 27 000 henkeä eri yhteiskunta- ja ikäryhmistä. Vastaajia haastateltiin heidän äidinkielellään.

Tutkimusraportissa esitetään sekä koko EU:ta koskevia että maittain eriteltyjä tietoja.
Tuloksia on verrattu aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuksessa käsiteltiin nyt ensimmäistä kertaa suhtautumista kääntämiseen.
Tuloksia on analysoitu sosiologisten, väestötieteellisten sekä käyttäytymiseen ja kielten opiskeluun liittyvien muuttujien avulla.
Lue lisää:

[thmas]

http://ec.europa.eu/public_opinion/arch ... _fi_en.pdf

Tässä tutkimuksessa kerrotaan ihan muuta!
Kannattaa tutustua..

Suomalaiset pitävät kieliä hyödyllisinä ja opiskelisivat niitä, jos annettaisiin vapaus valita

Ensimmäisellä sivulla kerrotaan että vain 37 % suomalaisista on sitä mieltä että jokaisen EU-kansalaisen tulisi osata useampaa kuin yhtä kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Tästä voisi päätellä että jos ruotsi olisi vapaaehtoinen ja ainoastaan yksi kieli olisi pakollinen niin 62 % lukisi pelkkää englantia. Kun ylioppilaskirjoituksissa ei ole vuoden 2005 jälkeen tarvinnut kirjoittaa ruotsia niin muiden kielten kirjoittaminen ei ole lisääntynyt. Eräs RKP:n edustaja taas muistutti siitä että kun vuonna 1993 yläasteen ruotsin opetusta vähennettiin 9 vuosiviikkotunnista 6 vuosiviikkotuntiin niin A2- ja B2-kielten lukeminen ei lisääntynyt vaan päinvastoin vähentyi.

Oma mielipiteeni on että koulussa tulisi olla kaksi pakollista kieltä mutta ne saisi valita itse. Englanti voisi olla pakollinen koska lähes kaikki valitsisivat sen joka tapauksessa. Kaksi kieltä oman äidinkielen lisäksi on myös EU:n tavoite.

[JV Lehtonen]

Kun ylioppilaskirjoituksissa ei ole vuoden 2005 jälkeen tarvinnut kirjoittaa ruotsia niin muiden kielten kirjoittaminen ei ole lisääntynyt"

Ruotsia on edelleen pakko lukea, vaikka sitä ei ole pakko kirjoittaa.

Miksi suomalaisen pitäisi opiskella kolmea itselleen vierasta kieltä, kun muille eurooppalaisille riittää kaksi kieltä ?

Eikö meidän pitäisi antaa innokkaille mahdollisuus valita itse ja kannustaa innottomia opiskelemaan kieltä,
jonka saavat itse valita ?

EUn tavoite kaksi kieltä oman kielen lisäksi on Suomessa typistetty englanti-ruotsi- valinnaksi-
korkeimmalla poliittisella tasolla!

Olemme kai yhtä mieltä, että jokaisen EU-kansalaisen tulisi osata kahta itselleen vierasta kieltä.
Miksi ne on Suomessa lukittu ruotsiin ja englantiin, kun muut eurooppalaiset saavat vapaasti valita.

Kansalaisaloitteen sanamuoto on muuten VALINNAINEN, jos tarkkoja ollaan.

Erikoinen yksityiskohta tutkimuksessa on se, että ruotsi ei ole hyödyllisemmiksi
koettujen kielten joukossa edes pistesijoilla..

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

[NRR]

Kun ylioppilaskirjoituksissa ei ole vuoden 2005 jälkeen tarvinnut kirjoittaa ruotsia niin muiden kielten kirjoittaminen ei ole lisääntynyt.

Eikä ollut tarkoituskaan. Ruotsi jäi pakolliseksi, tilaa muille kielille ei tehty.

Ruotsin ja muiden aineiden valinnaisuutta ei tehty, jotta olisi pedattu tilaa lisäkielten kirjoittamiselle. Perusteet olivat
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin

Eräs RKP:n edustaja taas muistutti siitä että kun vuonna 1993 yläasteen ruotsin opetusta vähennettiin 9 vuosiviikkotunnista 6 vuosiviikkotuntiin niin A2- ja B2-kielten lukeminen ei lisääntynyt vaan päinvastoin vähentyi.

Aiempia tuntijakoja on hankala verrata enkä löytänyt mistään asiantuntijan laatimaa vertailua. Oletan, että eri tuntijaot on tehty erilaisten periaatteiden vallitessa.

Tuntimäärät:
- Toisen kotimaisen kielen tuntimäärä A1 -kielenä vuoden 1969 tuntijaossa oli 19 vuosiviikkotuntia. Tuntimäärä oli suunniteltu kuusipäiväiselle kouluviikolle. B1-kieltä opiskeltiin tuolloin joko 6 tai 12 vuosiviikkotuntia.
- Vuoden 1985 tuntijaossa A1-kielen osuus asettui 15 tunniksi ja B1-kielen 9 tunniksi.
- Vuosien 1993 ja 2001 tuntijaoissa tuntimäärät ovat olleet A1-kielen osalta 16 vvt ja B1-kielen 6 vvt.
(http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... .pdf?lang=)

Wikipedia kertoo näin: "Vuonna 1993 valtioneuvoston päätöksellä B1-kielen tuntimäärää vähennettiin kolmanneksella yhdeksästä kuuteen tuntiin, samalla kun A-kielen tuntimäärää korotettiin yläasteella seitsemästä kahdeksaan. --- Uuden tuntijaon jälkeen valtaosa erityisesti peruskoulun oppilaista opiskeli ruotsia vähemmän kuin ennen tuntijakouudistusta."

Ilmeisesti vuoden 1993 (lamavuosien) tuntijako vahvisti valinnaisuutta, valinnaistunteja saattoi olla 20 tuntiin asti peruskoulun aikana (nykysin 13). Myös kielissä oli siis mahdollista tarjota lisäkursseja - niitä vain ei juurikaan valittu. Kielten tuntimäärä siis putosi kahdella, samoin ilmeisesti katsomusaineiden (uskonnon) ja monen muunkin aineen.

Vuoden 2001 tuntijaossa vähennettiin valinnaisuutta (nyt siis 13 peruskoulun aikana). Tunteja lisättiin seuraaviin aineisiin: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, historia ja yhteiskuntaoppi ja terveystieto. Terveystieto tuli aivan uutena oppiaineena ja sai kolme (3) tuntia. Opettajat olivat tyrmistyneitä, sillä toivotut lisätunnit jäivät saamatta ja lisäksi koululle tuotiin uusi opettajaryhmä, joka vaati uudenlaisen pätevöitymisen. Oppilaat sen sijaan ovat pitäneet terveystiedosta, koska se on hyvin arjenläheinen aine eikä erottele suuresti oppijoita hyviin ja huonoihin.

Oliko 1993 tarkoitus, että kaikki ne aineet, joista silloin otettiin tunteja, yrittäisivät laatia koulukohtaisi kursseja oppilaille ja saada kouluun siten yksilöllisyyttä ja profiloitumista? Olisiko valinnaisten kielten pitänyt kasvattaa suosiotaan? Eihän oppilaan elämää oleellisesti kevennetty, joten en ymmärrä miksi kieliä olisi pitänyt lukea enemmän vain siksi, että ruotsista otettiin pari tuntia pois. Kielten omaksuminen on kokonaisvaltaista, ruotsi oli edelleen pakollinen.

Oleellista on minusta se, että peruskoulu on nykyisellään raskas koulu useimmille. Myös oppilaiden vapaa-aika on nyt eri tavoin kuormittunut kuin aiemmin. 80-luvun koululaiset elivät tyystin toisenlaisessa maailmassa kuin 2010-luvun koululaiset. Myös kielten merkitys on erilainen ja osaamisvaatimus, pelkkä lukutaito ei riitä tämän päivän nuorille.

Minusta kieltenopetusta ei tule verrata menneisyyteen vaan naapurimaihin, jotka elävät samaa nykyaikaa kuin mekin.

[NRR]

Nimimerkki "Käännöststo" on Suomi24:ssä ruotinut Melinin alkuperäiskirjoitusta
28.8.2013 11:28

Melin päivittelee suomenmaalaisten huonoa motivaatiota oppia kieliä. EU:n kielibarometrin mukaan Suomi on sen tilaston viimeisenä, jossa mitataan kielten oppimisen motivaatiota. Jopa 43 & suomenmaalaisista oli ilmoittanut, että syy, miksi he eivät opi kieliä, oli, että "he eivät halua oppia".
Barometrin mukaan Suomi ei myöskään yllä Eu:n tavoitteeseen, että jokainen oppisi kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi.

Melin kysyy, miksi asiat ovat näin huonosti.
Oitis hänellekin tulee mieleen pakollinen ruotsinopetus ja "repivä keskustelu siitä".
Olisiko pakkoruotsin poistaminen ratkaisu ongelmaan?, kysyy hän.

Melinin mukaan ylioppilaskirjoitusten pakollisen ruotsinkokeen poistaminen ei nostanut muiden kielten osaamista, "vaikka niin silloin vakuutettiin". Tästä hän sujuvasti päättelee, että pakkoruotsin poistaminen ei myöskään vaikuttaisi yhtään mitenkään kielten opiskeluintoon.

Sitten hän kirjoittaa, että oli tarjonnut "suurelle lehdelle", suomenkieliselle lukijakunnalle tietopaketiksi tätä artikkeliaan, mutta että hänen päättelynsä, että "koska vapaaehtoisuus ylioppilaskirjoituksissa ei lisännyt haluja oppia muita kieliä, ei pakkoruotsin poistokaan sitä tekisi", ei ollut tuon suomenkielisen "suuren lehden" päätoimittajalle mieleinen, ja tämä oli "kääntänyt peukalonsa alas" Melinin lehteen tarjoamalle artikkelille.
Päätoimittaja oli selittänyt Melinille, että syytä suomenmaalaisten puuttuvalle kiinnostukselle oppia kieliä tulee etsiä yläasteen ja lukion pakollisesta ruotsinopetuksesta.

Melin ihmettelee happamasti tätä, että: "kokonaista 2 tuntia!", eikä halua uskoa, että syy olisi siinä.

Melin jatkaa, että Eu:n asettama tavoite 2 vieraan kielen oppimiseksi pitäisi olla "kansallinen tavoite". Ja että on "hälyttävää", että kukaan ei ole "tehnyt hälytystä" suomenmaalaisten haluttomuudesta oppia kieliä.

Melin kehoittaa lopuksi nuoria suomenkielisiä näkemään ruotsin "lisäarvona, jolla puhua pohjoisten naapurien kanssa" ja jolla he "löytävät historiansa ja traditionsa, jotka rikastavat".