JEA:n malli?

[NRR]

Kirjoitit JEA eräässä blogissa omasta pakkoruotsimallistasi:

1. Ruotsi säilyisi pakollisena esimerkiksi Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä ja kielitaitovaatimukset säilyisivät tiukkoina ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa.
2. Kaksikielisen tai ruotsinkielisen kunnan olisi järjestettävä niille vastapalkatuille työntekijöille, joilla ei ole vahvaa ruotsia, kielessä ammatillista jatkokoulusta, joka olisi pysyvän työpaikan ehto.
3. Svenskfinlandissa kehitettäisiin esimerkiksi Folktingetin alaisuudessa julkista sektoria ruotsiksi niin, että se houkuttelee ihmisiä hankkimaan hyvän ruotsintaidon ja hakeutumaan sinne haastaviin ja mielenkiintoisiin töihin.
4. Olisi pidettävä huolta siitä, että ruotsinkieliset palvelut houkuttavat töihin myös ruotsinkielisiä.
5. Olisi myös ajateltava sitä, että (a) ruotsinkielisen palvelun tarve joillakin julkisen sektorin tasoilla vähenee kaksikielisyyden lisääntyessä ja että (b) suomenkielisten todennäköisyys päätyä elämänsä aikana palvelemaan suomenruotsalaista on suunnilleen yhtä suuri kuin ruotsinkielisen päätyminen palvelemaan suomensomalia, joka ei osaa suomea tai ruotsia.

Oletko vielä tätä mieltä?

Tuo ykköskohta on lähes sama kuin Saukkosella. Onko tämä Magmassa pohjustettu malli?

Me ja minä erityisesti olen täällä selittämällä selittänyt, miten tuollaista pakkoa ei voi olla. Onko tämän hyväksyminen sinulle vaikeaa?

[jlo]

Esimerkiksi Jyväskylä kuuluu "Lansi-Suomen" lääniin. Turhempaa paikkaa pakkoruotsille saa hakea kaukaa.

[Jan-Erik Andelin]

En tiedä miksi NRR ottaa tätä minun jotakin vanhaa mallia keskusteluun, jos jo lähtökohta on hänen mielestään ehdottoman mahdoton.

Kuitenkin tässäkin vanhassa blogikommentissa, en muista miltä ajalta, on ilmaisia argumentteja tarjolla VKV:n puolustukseksi. Lukekaapa vaikka kohta 5 tarkkaan. Mutta eipä kelpaa. Vaan mieluummin ollaan etusormi tanassa, että Jyväskylään jumalauta et Andelin koske.

En minä tuota mallia taida sen enempää kommentoida. Mitä tässä nyt ruveta keskustelijoiden puruluuksi, jos kaikki ovat betoniperseisesti sitä mieltä, että vapaa kielivalinta heti ja huomenna, ja äänestyksessä voitetaan. Mitä minä voisin siihen lisätä? Ampua itseäni päähän, tietysti.

[NRR]

jos kaikki ovat betoniperseisesti sitä mieltä, että vapaa kielivalinta heti ja huomenna, ja äänestyksessä voitetaan. Mitä minä voisin siihen lisätä?

Sinun täytyy pystyä perustelemaan, miksi meidän lastemme tulisi kärsiä pakkoruotsista jonkin palveluvelvoitteen seuraamisen tms. vuoksi.

Onko sinulla nyt toinen malli?

[Jan-Erik Andelin]

Sinun täytyy pystyä perustelemaan, miksi meidän lastemme tulisi kärsiä pakkoruotsista jonkin palveluvelvoitteen seuraamisen tms. vuoksi.

Koska olemme yhtä ja muodostamme kansakunnan, jossa kannamme toistemme taakkoja. Meilläpäin opiskellaan yhtä lailla yhtä maailman erikoisimpia ja vaikeimpia kieliä, suomea, mukisematta. Ruuhka-Suomessa asuvina me osallistumme tämän hajanaisesti ja epätaloudellisesti asutetun maan ylläpitoon, ja toivomme Utsjoelle lisää poliiseja, vaikka voisimme perustaa oman Svenskfinland-kanttoonin, jossa voisimme pitää enemmän varallisuudestamme ja taloudestamme itseämme varten. Valinta selittää lapsellesi mikä kouluaine on kärsimystä, ja mikä taas on muuten vain vaikea ja ikävä realiteetti on sinun omasi.

[NRR]

Sinun täytyy pystyä perustelemaan, miksi meidän lastemme tulisi kärsiä pakkoruotsista jonkin palveluvelvoitteen seuraamisen tms. vuoksi.

Koska olemme yhtä ja muodostamme kansakunnan, jossa kannamme toistemme taakkoja. Meilläpäin opiskellaan yhtä lailla yhtä maailman erikoisimpia ja vaikeimpia kieliä, suomea, mukisematta. Ruuhka-Suomessa asuvina me osallistumme tämän hajanaisesti ja epätaloudellisesti asutetun maan ylläpitoon, ja toivomme Utsjoelle lisää poliiseja, vaikka voisimme perustaa oman Svenskfinland-kanttoonin, jossa voisimme pitää enemmän varallisuudestamme ja taloudestamme itseämme varten. Valinta selittää lapsellesi mikä kouluaine on kärsimystä, ja mikä taas on muuten vain vaikea ja ikävä realiteetti on sinun omasi.

Pakkoruotsi on taakka, jota sinä et ole kantamassa minun lapseni puolesta. Sinä kieltäydyt kuulemasta pakon aiheuttamista ongelmista ja siten lisäät taakkaa ja pidät sitä oikeutettuna. Ei käy.

Jos lastemme kielivapauden hinta on se, että ruotsinkieliset vievät varallisuutensa jonnekin muualle, olkoon sitten niin.

[NRR]

Otetaan kuvitteellinen Suomi-Saksa.

Entäpä jos Suomi olisi historian melskeissä päätynyt osaksi vaikkapa Saksaa, jolloin suomalaiset muodostaisivat n. 6% Suomi-Saksan asukkaista. Jos vielä jokaiselle saksalaiselle olisi tästä hyvästä määrätty pakkosuomi, jota nihkeästi olisi opiskeltu ja surkeasti opittu, ja saksalaiset olisivat nyt monikielistymisen ja kansainvälistymisen aikana alkaneet vaatia vapaaehtoista suomea, niin voisiko kukaan kuvitella, että keskustelun oleellisin argumentti pakon jatkamiselle olisi "mites suomenkieliset muuten saavat palvelua" tai "kannamme toistemme taakkoja"?

Suomenkielisten palvelut järjestettäisiin tietysti muuten - järkevästi - eikä pitkittämällä saksankielisten tai uussaksalaisten pakkosuomea. Ne palvelut eivät ensinkään kuuluisi keskusteluun, jota käydään saksankielisten ja uussaksalaisten kielitarpeista ja kielikoulutuksesta.

[Jan-Erik Andelin]

Sinä kieltäydyt kuulemasta pakon aiheuttamista ongelmista.

En todellakaan kieltäydy kuulemasta. Itse peistasit jostakin jemmasta suunnittelman, jossa myönnettin nämä ongelmat, ja hahmoteltiin sitä mallia, jossa suomenruotsalaiset ottavat suuremman vastuun palveluistaan itse. Se on monitorillasi. Minä olin kirjoittanut sen. Sen avulla voidaan toteuttaa valtakunnallinen vapaa kielivalinta, niin kuin sinä sen ymmärrät. Jos se pitää toteuttaa nopeammin, eikä asteittain, niin toteuta pois.

[NRR]

Sinä kieltäydyt kuulemasta pakon aiheuttamista ongelmista.

En todellakaan kieltäydy kuulemasta. Itse peistasit jostakin jemmasta suunnittelman, jossa myönnettin nämä ongelmat, ja hahmoteltiin sitä mallia, jossa suomenruotsalaiset ottavat suuremman vastuun palveluistaan itse. Se on monitorillasi. Minä olin kirjoittanut sen. Sen avulla voidaan toteuttaa valtakunnallinen vapaa kielivalinta, niin kuin sinä sen ymmärrät. Jos se pitää toteuttaa nopeammin, eikä asteittain, niin toteuta pois.

Jos mallisi sisältää nykyisin vain kohdat 2-5, niin ok.

2. Kaksikielisen tai ruotsinkielisen kunnan olisi järjestettävä niille vastapalkatuille työntekijöille, joilla ei ole vahvaa ruotsia, kielessä ammatillista jatkokoulusta, joka olisi pysyvän työpaikan ehto.
3. Svenskfinlandissa kehitettäisiin esimerkiksi Folktingetin alaisuudessa julkista sektoria ruotsiksi niin, että se houkuttelee ihmisiä hankkimaan hyvän ruotsintaidon ja hakeutumaan sinne haastaviin ja mielenkiintoisiin töihin.
4. Olisi pidettävä huolta siitä, että ruotsinkieliset palvelut houkuttavat töihin myös ruotsinkielisiä.
5. Olisi myös ajateltava sitä, että (a) ruotsinkielisen palvelun tarve joillakin julkisen sektorin tasoilla vähenee kaksikielisyyden lisääntyessä ja että (b) suomenkielisten todennäköisyys päätyä elämänsä aikana palvelemaan suomenruotsalaista on suunnilleen yhtä suuri kuin ruotsinkielisen päätyminen palvelemaan suomensomalia, joka ei osaa suomea tai ruotsia.

PS. Ei ole jemmaa, vaan tällä palstalla on etsi-toiminto.

PS.PS. Toivoisin kyllä, että ns. kaksikielisellä alueella virkojen kohdalla pakkoruotsi ei ole ehdoton edellytys vaan että moninaisilla kielitaidoilla olisi käyttöä ja ennen kaikkea ammattitaidolla. Virkojen kielitaitovaatimukset olisivat siis joustavia ja ruotsintaidolle olisi omat paikkansa.

[Jan-Erik Andelin]

Maailmaa ei rakenneta päivässä. Eikä pakkoruotsiakaan poisteta päivässä, jos järjestäytyneessä yhteiskunnassa halutaan toimia.

[NRR]

Maailmaa ei rakenneta päivässä. Eikä pakkoruotsiakaan poisteta päivässä, jos järjestäytyneessä yhteiskunnassa halutaan toimia.

Pakkoruotsilla ei ole ollut päivääkään kansalaisten enemmistön kannatusta. Se on haluttu poistaa kaiken aikaa, mutta median ja politiikan keinoin kritiikki on painettu hiljaiseksi. Vasta netti antoi mahdollisuuden vapaasti keskustella asiasta.

Olen kirjoittanut tänne ensimmäisen viestini näköjään neljä vuotta sitten. Sitä ennen olin jo vuoden seurannut keskustelua ja minusta näytti selvältä, ettei peruskoulun uutta tuntijakoa voi tehdä ottamatta huomioon pakon kriitikkojen näkemyksiä, itäsuomalaisten poikkeuslupahakemuksia ja maahanmuuttajien sekä erityisoppilaiden kielellisten tarpeiden huomiointia ja vähintäänkin merkittäviä vapautuksia. Näin koko prosessin kansalaisen näkökulmasta.

Lähdettiin tilanteesta, jossa näytti siltä, että erilaisten perheiden, maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden huomioiminen kielivalinnoissa olisi ajankohtaista ja järkevää. Opetushallitus avasi kansalaisportaalin ehdotuksia varten ja se täyttyi pakon perustellusta kritiikistä. Gallupit kertoivat, että enemmistö suomalaisista halusi vapaamman kielivalinnan. Sitten alkoi uskomaton vyörytys: portaalin palaute ohitettiin; pakkoruotsilehdykkää jaettiin Pirkka-lehden välissä ja alkoi kiivas pakon markkinointi; vanhanaikaiseksi naurettu folktingetin Ahtisaaripaperi juntattiin osaksi hallitusohjelmaa 2011; peruskoulun tuntijakotyöryhmän asiantuntijat eivät tohtineet poistaa pakkoruotsia ehdotuksestaan mutteivät liioin varhaistaneet sitä 2012; Nylander ilmoitti heti RKP:n lähtevän hakemaan varhaistusta hallituksen suljettujen ovien takana ja se saatiin vuoden hiljaisimpana päivänä maanantaina juhannuksen jälkeen; juuri ennen joulua 2012 ilmestyi sitten kielistrategia, joka on ruotsinstrategia aina kieliasua myöten, kuin suoraan ruotsista käännetty - pakko oli oikeus; keväällä "Suomi on ruotsalainen"- pamflettisarja alkoi televisiossa ja kiristi kieliryhmien välejä oleellisesti, ylen suomenkielisellä puolella sarjaa ei voinut edes kommentoida kuin yhdessä ketjussa, jonka latautuminen kesti minuutteja; sitten alkoi keskustelu vihaviesteistä ---

Olen ollut mukana neljä vaivaista vuotta, monet paljon paljon pidempään. Demokratiasta nämä vuodet ovat antaneet ihan uuden kuvan.

[Uolevi]

Kirkkaana tavoitteenamme on poistaa pakollinen ruotsin opiskelu kaikista perusopinnoista peruskoulusta yliopistoon. Vaatimus koskee yliopistojen virkaruotsia, jonka pakollinen suorittaminen on mitä puhtainta rasismia valtaväestöä kohtaan. Tämä ei tarkoita ruotsin opiskelumahdollisuuksien poistoa. Lopullisena tavoitteena näen kuitenkin yhden hallintokielen mallin. Mallin, jota toteutetaan tälläkin hetkellä kaikissa naapurivaltioissa. Monikielinen Suomi tarvitsee yhden hallintokielen selviytyäkseen kunnialla jo nykyisin ja vielä enemmän tulevaisuudessa valtakunnassa äidinkielenä puhuttujen parin sadan kielen mukaanaan tuomista ongelmista.
Suomen hallintokieli on Suomi.

Englanti, tämän hetken lingua franca, on vieraista kielistä ykkönen. Englantia valtaosa haluaa opiskella ilman pakkoakin. Se on täysin selvää. Ruotsi on tällä hetkellä suurin vähemmistökieli. Venäjä ehkä ohittaa sen ensi vuosikymmenellä, halusimme tai emme. Viimeistään silloin yhden hallintokielen malli näyttää vahvuutensa. Ruotsi on vieras kieli paitsi suomalaisille myös maahanmuuttajille eli 95% kansasta. Myös maahanmuuttajilla on oikeus opiskella äidinkieltään. Suomenkielen ja oman äidinkielen ohella tarpeettoman pakkoruotsin opiskelu kuten tänä päivänä vaaditaan, on uskomatonta nuorten ihmisten kiusaamista.

Joku Hbl:ssa ehdotti Suomen hallintokieleksi englantia ehkä toivoen, että suomen kieli ennen pitkää kokisi iirin kohtalon. Suomi on kuitenkin vahva ja elinvoimainen kieli, kieli, jota osataan lähes kattavasti tässä maailman ainoassa suomenkielisessä maassa. Meidän tehtävämme on pitää suomen kieli elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Ruotsin kielestä huolehtiminen ei kuulu meille. Se tehtävä kuuluu Ruotsille.

Andelin ja muutkin (vrt. Huuskon uusin kirjoitus Uudessa Suomessa) epäilevät muutoksen tuovan kaaoksen. Tämä on yritys johtaa keskustelua sivuraiteille, pois pääasiasta: vapaasta kielivalinnasta. Valmiita ratkaisuja on eri puolilla Eurooppaa ja muuta maailmaa. Lähimpänä Ahvenanmaalla. Osa käytännön toteutuksesta tarvitsee uusia ideoita, uusia innovaatioita. Olen varma, että Suomessa on osaamista, intoa ja valmiutta tähän. Pystyimmehän luomaan ”maalman parhaan” peruskoulunkin.

[Jan-Erik Andelin]

Minna Lindgrenin taannoinen kolumni HS:ssä oli hieman kevytkenkäinen. Mutta siinä hän oli oikeassa, että meidän dementia- ja kuolinvuoteillamme henkilökunta tulee puhumaan tätä lingua francaa, kun sitä 2010-luvulla niin kovasti ihailtiin.

[Uolevi]

Minna Lindgrenin taannoinen kolumni HS:ssä oli hieman kevytkenkäinen. Mutta siinä hän oli oikeassa, että meidän dementia- ja kuolinvuoteillamme henkilökunta tulee puhumaan tätä lingua francaa, kun sitä 2010-luvulla niin kovasti ihailtiin.

Jens Berg kuului Höblän pääkirjoituksen julkituoneen ihailunsa. Muita en teidä. Englannin kielen ihaileminen ja tarvitseminen ovat kaksi eri asiaa. Filippiiniläinen ja espanjalainen hoitohenkilökunta lehtititetojen mukaan opiskeli kotimaassaan innolla suomea päästäkseen tänne töihin. Dementikkona tuskin muiden höpinöitä juurikaan kaipaisin kielestä riippumatta ja kuolinvuoteella vaadin hiljaisuutta.

[NRR]

--- meidän dementia- ja kuolinvuoteillamme henkilökunta tulee puhumaan tätä lingua francaa ---

Inhimillisistä syistä, kyllä, vanhustenhoidon tulisi olla monikielistä. Siis paitsi suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä myös uussuomalaisilla ja muilla kielivähemmistöillä olisi oikeus omankieliseen vanhustenhoitoon. Tähän tulisi päästä.

Lisätään se kaikkien malleihin.