Huolenaiheet
Lähetetty: 24.08.2013 21:10
Merkittävä osa suomenruotsalaista haluavat muutosta kaikenkattavaan pakolliseen kouluruotsiin, koska se aiheuttaa paljon badwill'iä ja vääriä signaaleja. Tästä huolimatta ministeri Carl Haglund tulkitsee myös näiden myötämielisten ihmisten tuntoja, kun hän pyytää kortteja pöydälle siitä mitä sen jälkeen tapahtuu kun pakollinen ruotsi on poistunut, joko ensi rajatusti, ehkä sittemmin kokonaan. Joidenkin mielestä tässä foorumissa ei silloin tapahdu enää yhtään mitään. Silloin taisto on käyty ja päämäärä saavutettu.
Olen roikkunut tällä foorumilla seitsemän kuukautta. Kuunneltuani, opittuani ja myös välitettyäni paljon suomenruotsalaiselle yleisölle, minua huolettaa edelleen jotkut asiat. Näin tulevan eduskuntakeskustelun alla on asioita, joita vkv-aatteen kannattajat joutuvat, niin kuin jenkit sanoisivat, adressoimaan. Moniin asioihin on jo kuukausien varrella vastattu tässä foorumissa, mutta listaanpa kuitenkin, vaikkapa muistilistaksi:
Miten käy virkamiesruotsin? Kansalaisaloitteen henki on, että koulu- ja yliopistoruotsin lisäksi vedetään myös matto virkamiesruotsin alta. Aika moni keskustelija kuten esim. Sampo Terho myöntääkin avoimesti, että nämä kaksi asiaa ovat ketjuissa toisiinsa. En ole vielä tässä vaiheessa varma, että edellytykset toimittaa edes keskeisimmät elintärkeät palvelut ruotsiksi Suomessa onnistuu jos ns. tyhjennetään vaadittu ruotsi pöydältä kokonaan. Olen mielelläni väärässä tässä, mutta haluaisin nähdä vapaamman kielipolitiikan tuloksia ensin.
Miten käy ruotsin virallisen aseman? Tärkein poliittinen puolue aloitteen takana on Perussuomalaiset. Simon Elo on haastattelussa sanonut, että PS:n ohjelmassa tämä onkin tavoite (lähde puuttuu minulta). Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Onko lopputavoite lakkaauttaa ruotsin kielen virallinen asema? Pitääkö tämä ymmärtää tavoitteena poistaa sen asema kansalliskielenä (joka on minulle pienempi juttu), vai onko PS:n tavoite poistaa ruotsin kielen julkisoikeudellinen asema kokonaan, ehkä jollekin EU:n määräämälle minimitasolle?
Onko tämä paluuta vanhaan bättre folk-keskusteluun? Eräänlaisena ihanteena näyttää nyt nousevan tilanne joka vallitsi 1960-luvulla, jolloin ruotsia luettiin laajasti kouluissa, mutta se ei kuitenkaan ollut pakollista kaikille. Sille ajalle tunnusomaista oli kuitenkin myös tämä bättre folk-retoriikka, joka on nyt 50 vuotta myöhemmin ehkä ruvennut kiitettävästi loistamaan poissaolollaan, kun moni on mieltänyt suomenruotsalaisia sosiologisesti aika samanlaisiksi kuin valtaväestö. Nyt kuiten on jo ilmassa sitä, että kun vapaa kielivalinta on toteutunut, niin ei sitten kuitenkaan osata olla nälvimättä heitä, jotka sitten sen ruotsin kielen kuitenkin valitsevat, vaan käytetään tätä ruotsia lyömäaseensa jossakin persuvetoisessa tai ei-persuvetoisessa luokkataistelussa "eliittiä" vastaan. Minusta reilu VKV aikanaan pitää sisällään sen, että ihmisten valintoja kunnioitetaan yksilöiden vapaina valintoina.
- - -
Jos vielä listanomaisesti mainitsisin välillisiä huolenaiheitani (joihin on vastattu moneen kertaan), niin ne ovat Miten käy suhteemme Pohjoismaihin? ja Millaista eriarvoisuutta syntyy (suomenkielisellä) maaseudulla, jos ei sitten myös satsata hyvään kielivalikoimaan? - eli kieltenopiskelu yleensä näivettyy kun uusien kielien valinnaisryhmiä ei synny, tai niitä etu säästötoimenpiteinä tueta.
Nämä ovat aitoja tuntojani, joita uskon että myös vkv:lle myötämielisillä suomenruotsalaisilla tällä hetkellä on. Itse en välttämättä tarvitse niitä vastauksia, koska olen jo kuullut ne, mutta tuolla ulkona...
Olen roikkunut tällä foorumilla seitsemän kuukautta. Kuunneltuani, opittuani ja myös välitettyäni paljon suomenruotsalaiselle yleisölle, minua huolettaa edelleen jotkut asiat. Näin tulevan eduskuntakeskustelun alla on asioita, joita vkv-aatteen kannattajat joutuvat, niin kuin jenkit sanoisivat, adressoimaan. Moniin asioihin on jo kuukausien varrella vastattu tässä foorumissa, mutta listaanpa kuitenkin, vaikkapa muistilistaksi:
Miten käy virkamiesruotsin? Kansalaisaloitteen henki on, että koulu- ja yliopistoruotsin lisäksi vedetään myös matto virkamiesruotsin alta. Aika moni keskustelija kuten esim. Sampo Terho myöntääkin avoimesti, että nämä kaksi asiaa ovat ketjuissa toisiinsa. En ole vielä tässä vaiheessa varma, että edellytykset toimittaa edes keskeisimmät elintärkeät palvelut ruotsiksi Suomessa onnistuu jos ns. tyhjennetään vaadittu ruotsi pöydältä kokonaan. Olen mielelläni väärässä tässä, mutta haluaisin nähdä vapaamman kielipolitiikan tuloksia ensin.
Miten käy ruotsin virallisen aseman? Tärkein poliittinen puolue aloitteen takana on Perussuomalaiset. Simon Elo on haastattelussa sanonut, että PS:n ohjelmassa tämä onkin tavoite (lähde puuttuu minulta). Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Onko lopputavoite lakkaauttaa ruotsin kielen virallinen asema? Pitääkö tämä ymmärtää tavoitteena poistaa sen asema kansalliskielenä (joka on minulle pienempi juttu), vai onko PS:n tavoite poistaa ruotsin kielen julkisoikeudellinen asema kokonaan, ehkä jollekin EU:n määräämälle minimitasolle?
Onko tämä paluuta vanhaan bättre folk-keskusteluun? Eräänlaisena ihanteena näyttää nyt nousevan tilanne joka vallitsi 1960-luvulla, jolloin ruotsia luettiin laajasti kouluissa, mutta se ei kuitenkaan ollut pakollista kaikille. Sille ajalle tunnusomaista oli kuitenkin myös tämä bättre folk-retoriikka, joka on nyt 50 vuotta myöhemmin ehkä ruvennut kiitettävästi loistamaan poissaolollaan, kun moni on mieltänyt suomenruotsalaisia sosiologisesti aika samanlaisiksi kuin valtaväestö. Nyt kuiten on jo ilmassa sitä, että kun vapaa kielivalinta on toteutunut, niin ei sitten kuitenkaan osata olla nälvimättä heitä, jotka sitten sen ruotsin kielen kuitenkin valitsevat, vaan käytetään tätä ruotsia lyömäaseensa jossakin persuvetoisessa tai ei-persuvetoisessa luokkataistelussa "eliittiä" vastaan. Minusta reilu VKV aikanaan pitää sisällään sen, että ihmisten valintoja kunnioitetaan yksilöiden vapaina valintoina.
- - -
Jos vielä listanomaisesti mainitsisin välillisiä huolenaiheitani (joihin on vastattu moneen kertaan), niin ne ovat Miten käy suhteemme Pohjoismaihin? ja Millaista eriarvoisuutta syntyy (suomenkielisellä) maaseudulla, jos ei sitten myös satsata hyvään kielivalikoimaan? - eli kieltenopiskelu yleensä näivettyy kun uusien kielien valinnaisryhmiä ei synny, tai niitä etu säästötoimenpiteinä tueta.
Nämä ovat aitoja tuntojani, joita uskon että myös vkv:lle myötämielisillä suomenruotsalaisilla tällä hetkellä on. Itse en välttämättä tarvitse niitä vastauksia, koska olen jo kuullut ne, mutta tuolla ulkona...