Haglund suorastaan pakottaa "åsneaktiga" (hieno sana!) asenteellaan koko järjestelmän kyseenalaistamiseen!
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... toisuuteen
"Pinnan alla on se, että halutaan puuttua niin sanottuun virkamiesruotsiin ja -suomeen, siihen,
että valtion virkamieheltä vaaditaan kielitaitoa. Halutaan muuttaa koko kaksikielisen maamme perustaa,
että Suomesta tulisi pitkän päälle yksikielinen Suomi."
Aloitehan ei puutu virkasuhteessa vaadittavaan ruotsin kieleen, vaan lähtee siitä, että vapaahtoisesti ruotsia
lukevat tulevat täyttämään nuo virat! Aloite haluaa poistaa pakkoruotsin TUTKINTOVAATIMUKSISTA!
Minä yritän nyt vetäytyä tästä lillukanvarsikeskustelusta ja keskittyä varasuunnitelmaan siltä varalta,
että mitään joustoja ei tule.
Mainittakoon, että olin ensimmäinen kielipoliittinen blogisti Uudessa Suomessa ja
tavoitteeni on saavutettu:
KIELIKYSYMYS ON NYT VALTAVIRTAA!
http://blogit.mtv3.fi/kaupunkilainen/20 ... ka-on-ohi/
Haglund ei edelleenkään tajua syy-seuraussuhdetta!
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Haglund ei edelleenkään tajua syy-seuraussuhdetta!
Myötähävettää, ettei tuon tason pamppu ole tutustunut lainkaan aihepiirin keskusteluun vaan kehtaa vielä heittää tuon surkean "kouluaineet ovat pakollisia" -värssyn. 
Re: Haglund ei edelleenkään tajua syy-seuraussuhdetta!
Haglund tietää ihan varmasti, millainen on kansalaisaloitteen http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi sisältö. Haglund ja rkp ovat varmasti käyttäneet runsaasti aikaa kansalaisaloitteen tekstin tutkimiseen. Aloitetta on tutkittu ja analysoitu sana sanalta ja lause lauseelta.
Haglund ja rkp tietävät, että aloitteella pyritään vain ja ainoastaan ruotsin kielen muuttamiseen valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa kaikilla kouluasteilla kautta maan. Aloite ei puutu Suomen viralliseen kaksikielisyyteen millään lailla.
Nyt on kysymys rkp:n valitsemasta taktiikasta, jolla yritetään pelotella suomalaisia ja kääntää suomalaiset kansalaisaloitetta http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi vastaan. Tästä on pyörähtänyt käyntiin rkp:n likainen, poliittinen kampanja kansalaisaloitetta vastaan.
Median ja toimittajien käyttäytymistä kannattaa seurata tarkasti. Kenen joukoissa toimittajat marssivat.
Haglund ja rkp tietävät, että aloitteella pyritään vain ja ainoastaan ruotsin kielen muuttamiseen valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa kaikilla kouluasteilla kautta maan. Aloite ei puutu Suomen viralliseen kaksikielisyyteen millään lailla.
Nyt on kysymys rkp:n valitsemasta taktiikasta, jolla yritetään pelotella suomalaisia ja kääntää suomalaiset kansalaisaloitetta http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi vastaan. Tästä on pyörähtänyt käyntiin rkp:n likainen, poliittinen kampanja kansalaisaloitetta vastaan.
Median ja toimittajien käyttäytymistä kannattaa seurata tarkasti. Kenen joukoissa toimittajat marssivat.
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Haglund ei edelleenkään tajua syy-seuraussuhdetta!
Haglundille vielä:
Jos 20 % kansasta valitsee ruotsin vapaaehtoisesti, se riittää turvaamaan kaksikielisyyden.
Nyt 50 % kirjoittaa yo-ruotsin vapaaehtoisesti.
1917-1970 ruotsia luki vain 20 % kansasta.
Kannattaa myös muistaa se tosiasia, että 1960-luvun loppupuolella vielä 20 prosenttia ikäluokasta luki ruotsia. Kun sitten peruskoulu tuli ja tehtiin kompromissi, niin silloin ruotsin kieli tuli pakolliseksi kaikille yläasteella. Silloin voidaan tietysti kysyä, että onko todellinen ruotsin kielen taito lisääntynyt. Se on minun kysymykseni. Oma vastaukseni on, että ei. Siis oleellisesti ei ole ruotsin kielen taito lisääntynyt 1960-luvun lopusta, vaikka kaikki sitä lukevat, ja minun mielestäni tämä pakollisuus jää edelleen ongelmaksi.
44. TIISTAINA 20. HUHTIKUUTA 2004 kello 14.10
3) Hallituksen esitys laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 47/2004 vp
Mikko Elo /sd: Herra puhemies! Ehkä muutama sana ensin taustasta.
Olen itse toiminut 17 vuotta teknisessä oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa ja Tampereen teknisessä yliopistossa insinöörien ja diplomi-insinöörien ruotsin ja englannin kielen opettajana. Sen lisäksi olen ollut kuusi vuotta Pohjoismaiden neuvostossa, käyttänyt siellä pohjoismaisia kieliä, nyt Euroopan neuvostossa 11 vuotta, että jonkinlainen tausta tähän suomalaisten kielitaitoon kuitenkin on olemassa.
Näillä näkymillä väittäisin, että tavallisin suomalaisten puhuma vieras kieli on tankeroenglanti. Se ei ole edes bad english, vaan se on tankeroenglanti. Se on varmasti muuttumassa, niin kuin ministeri Haatainenkin äsken totesi. Varmaan nuorempi sukupolvi jo osaa kommunikoida suullisesti, mutta minä pidän suomalaisten kielitaitoa yleisesti ottaen valitettavan heikkona kansainvälisissä yhteyksissä. Kun esimerkiksi presidentti Ahtisaari sanoi, että suomalaiset eivät saavuta korkeita virkoja kansainvälisesti, ja hän katsoi, että kehitysyhteistyömäärärahat johtaa siihen, niin kyllä minä väittäisin, että harvalla suomalaisella on semmoista kielitaitoa, että esimerkiksi jotakin pääjohtajan virkaa voitaisiin kuvitella. Jos katsotte heitä, jotka nyt ovat saavuttaneet pääjohtajan virkoja tuolla EU-tasolla, niin he ovat olleet kaikki suomenruotsalaisia, joille suomen kieli tulee huomenlahjana.
Tuntuukin siltä, herra puhemies, ettei EU-muutos, EU-jäsenyys, ole oikeastaan muuttanut mitään Suomessa. Aina puhutaan historiasta, minkälainen historia meillä on ruotsin kielen suhteen, mutta kyllä meillä historia muuttuu koko ajan, joka päivä muuttuu maailma, ja myöskin esimerkiksi kielitaitovaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Voisi sanoa, että vihdoinkin tämä kokeilu saadaan päätökseen ja se vakinaistetaan. Siinä suhteessa, niin kuin sanoin, tämä on oikea askel oikeaan suuntaan.
Toistan vielä sen, mitä totesin vastauspuheenvuorossani, että Rkp:n asennetta on erittäin vaikea ymmärtää. Minun kysymykseni esimerkiksi Rkp:n ihmisille olisi, että ovatko he todella sitä mieltä, että sen toisen puolen ikäluokasta, vähän vajaan, joka lukee vain 3-4 vuotta ruotsin kieltä yläasteella, on välttämätöntä lukea se 3-4 vuotta. Mitä palveluita te saatte siltä ryhmältä, joka on 3-4 vuotta lukenut ruotsia pari kolme viikkotuntia? Minä voin sanoa opettajana, että ette yhtään mitään, ettekä myöskään paljon muutenkaan voi heidän kanssaan kommunikoida ruotsin kielellä.
Kannattaa myös muistaa se tosiasia, että 1960-luvun loppupuolella vielä 20 prosenttia ikäluokasta luki ruotsia. Kun sitten peruskoulu tuli ja tehtiin kompromissi, niin silloin ruotsin kieli tuli pakolliseksi kaikille yläasteella. Silloin voidaan tietysti kysyä, että onko todellinen ruotsin kielen taito lisääntynyt. Se on minun kysymykseni. Oma vastaukseni on, että ei. Siis oleellisesti ei ole ruotsin kielen taito lisääntynyt 1960-luvun lopusta, vaikka kaikki sitä lukevat, ja minun mielestäni tämä pakollisuus jää edelleen ongelmaksi.
Jos minä tässä, puhemies, ajan voittamiseksi lainaisin Hufvudstadsbladetia. Se on käynyt erittäin, sanoisin, yksipuolista keskustelua, itse asiassa on vain hyökätty, kuka nyt olisi parhaiten Rkp:läisistä tai muista ruotsinkielisistä puolueista puolustanut ruotsin kielen asemaa. Täällä oli kuitenkin minun mielestäni yksi hyvä poikkeus, kun Christer Nykopp kirjoittaa 2. päivä huhtikuuta. Luen sen ruotsin kielellä ja muutaman pääkohdan käännän sitten suomen kie
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 19_p.shtml
Jos 20 % kansasta valitsee ruotsin vapaaehtoisesti, se riittää turvaamaan kaksikielisyyden.
Nyt 50 % kirjoittaa yo-ruotsin vapaaehtoisesti.
1917-1970 ruotsia luki vain 20 % kansasta.
Kannattaa myös muistaa se tosiasia, että 1960-luvun loppupuolella vielä 20 prosenttia ikäluokasta luki ruotsia. Kun sitten peruskoulu tuli ja tehtiin kompromissi, niin silloin ruotsin kieli tuli pakolliseksi kaikille yläasteella. Silloin voidaan tietysti kysyä, että onko todellinen ruotsin kielen taito lisääntynyt. Se on minun kysymykseni. Oma vastaukseni on, että ei. Siis oleellisesti ei ole ruotsin kielen taito lisääntynyt 1960-luvun lopusta, vaikka kaikki sitä lukevat, ja minun mielestäni tämä pakollisuus jää edelleen ongelmaksi.
44. TIISTAINA 20. HUHTIKUUTA 2004 kello 14.10
3) Hallituksen esitys laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 47/2004 vp
Mikko Elo /sd: Herra puhemies! Ehkä muutama sana ensin taustasta.
Olen itse toiminut 17 vuotta teknisessä oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa ja Tampereen teknisessä yliopistossa insinöörien ja diplomi-insinöörien ruotsin ja englannin kielen opettajana. Sen lisäksi olen ollut kuusi vuotta Pohjoismaiden neuvostossa, käyttänyt siellä pohjoismaisia kieliä, nyt Euroopan neuvostossa 11 vuotta, että jonkinlainen tausta tähän suomalaisten kielitaitoon kuitenkin on olemassa.
Näillä näkymillä väittäisin, että tavallisin suomalaisten puhuma vieras kieli on tankeroenglanti. Se ei ole edes bad english, vaan se on tankeroenglanti. Se on varmasti muuttumassa, niin kuin ministeri Haatainenkin äsken totesi. Varmaan nuorempi sukupolvi jo osaa kommunikoida suullisesti, mutta minä pidän suomalaisten kielitaitoa yleisesti ottaen valitettavan heikkona kansainvälisissä yhteyksissä. Kun esimerkiksi presidentti Ahtisaari sanoi, että suomalaiset eivät saavuta korkeita virkoja kansainvälisesti, ja hän katsoi, että kehitysyhteistyömäärärahat johtaa siihen, niin kyllä minä väittäisin, että harvalla suomalaisella on semmoista kielitaitoa, että esimerkiksi jotakin pääjohtajan virkaa voitaisiin kuvitella. Jos katsotte heitä, jotka nyt ovat saavuttaneet pääjohtajan virkoja tuolla EU-tasolla, niin he ovat olleet kaikki suomenruotsalaisia, joille suomen kieli tulee huomenlahjana.
Tuntuukin siltä, herra puhemies, ettei EU-muutos, EU-jäsenyys, ole oikeastaan muuttanut mitään Suomessa. Aina puhutaan historiasta, minkälainen historia meillä on ruotsin kielen suhteen, mutta kyllä meillä historia muuttuu koko ajan, joka päivä muuttuu maailma, ja myöskin esimerkiksi kielitaitovaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Voisi sanoa, että vihdoinkin tämä kokeilu saadaan päätökseen ja se vakinaistetaan. Siinä suhteessa, niin kuin sanoin, tämä on oikea askel oikeaan suuntaan.
Toistan vielä sen, mitä totesin vastauspuheenvuorossani, että Rkp:n asennetta on erittäin vaikea ymmärtää. Minun kysymykseni esimerkiksi Rkp:n ihmisille olisi, että ovatko he todella sitä mieltä, että sen toisen puolen ikäluokasta, vähän vajaan, joka lukee vain 3-4 vuotta ruotsin kieltä yläasteella, on välttämätöntä lukea se 3-4 vuotta. Mitä palveluita te saatte siltä ryhmältä, joka on 3-4 vuotta lukenut ruotsia pari kolme viikkotuntia? Minä voin sanoa opettajana, että ette yhtään mitään, ettekä myöskään paljon muutenkaan voi heidän kanssaan kommunikoida ruotsin kielellä.
Kannattaa myös muistaa se tosiasia, että 1960-luvun loppupuolella vielä 20 prosenttia ikäluokasta luki ruotsia. Kun sitten peruskoulu tuli ja tehtiin kompromissi, niin silloin ruotsin kieli tuli pakolliseksi kaikille yläasteella. Silloin voidaan tietysti kysyä, että onko todellinen ruotsin kielen taito lisääntynyt. Se on minun kysymykseni. Oma vastaukseni on, että ei. Siis oleellisesti ei ole ruotsin kielen taito lisääntynyt 1960-luvun lopusta, vaikka kaikki sitä lukevat, ja minun mielestäni tämä pakollisuus jää edelleen ongelmaksi.
Jos minä tässä, puhemies, ajan voittamiseksi lainaisin Hufvudstadsbladetia. Se on käynyt erittäin, sanoisin, yksipuolista keskustelua, itse asiassa on vain hyökätty, kuka nyt olisi parhaiten Rkp:läisistä tai muista ruotsinkielisistä puolueista puolustanut ruotsin kielen asemaa. Täällä oli kuitenkin minun mielestäni yksi hyvä poikkeus, kun Christer Nykopp kirjoittaa 2. päivä huhtikuuta. Luen sen ruotsin kielellä ja muutaman pääkohdan käännän sitten suomen kie
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 19_p.shtml
Re: Haglund ei edelleenkään tajua syy-seuraussuhdetta!
Ruotsi vapaaehtoiseksi - kansalaisaloitteen kohtalo on sovittu eduskunnan enemmistön muodostavan hallituspuolueiden kesken.
Rkp on hoitanut asian. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä ampuvatko hallituspuolueet kansanedustajiensa rivit suoriksi ryhmäpäätöksin, vai nähdäänkö aloitteen käsittelyssä näytelmä nimeltä "omatunnon mukaan äänestäminen". Jos valinta olisi viimeksi mainittu, olisi mielenkiintoista nähdä löytyykö hallituspuolueista kansanedustajaa, joka rohkenisi äänestää kansalaisaloitteen hyväksymisen puolesta - hallituspuolueiden nykyjohdolla tukeminen kun ei ainakaan tukisi asianomaisen politiikon uraa, voisipa osoitteutua jopa fataaliksi.
Calle pohjustaa lausunnoillaan RKPn vaatimuksesta tapahtuvaa aloitteen Perustuslakivalikunnan käsittelyä. Mikäli Perustuslakivaliokunta toteaisi kansalaisaloitteen kuuluvan perustuslain säätämisjärjestyksessä käsiteltäväksi, olisi se selkeä linjaus myös tuleviin ruotsin kouluopintoja koskeviin eduskuntakäsittelyihin. RKP olisi saanut naulattua asian niin kiinni, että se voisi kaataa tulevat hankkeet myös oppositiosta käsin.
Rkp on hoitanut asian. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä ampuvatko hallituspuolueet kansanedustajiensa rivit suoriksi ryhmäpäätöksin, vai nähdäänkö aloitteen käsittelyssä näytelmä nimeltä "omatunnon mukaan äänestäminen". Jos valinta olisi viimeksi mainittu, olisi mielenkiintoista nähdä löytyykö hallituspuolueista kansanedustajaa, joka rohkenisi äänestää kansalaisaloitteen hyväksymisen puolesta - hallituspuolueiden nykyjohdolla tukeminen kun ei ainakaan tukisi asianomaisen politiikon uraa, voisipa osoitteutua jopa fataaliksi.
Calle pohjustaa lausunnoillaan RKPn vaatimuksesta tapahtuvaa aloitteen Perustuslakivalikunnan käsittelyä. Mikäli Perustuslakivaliokunta toteaisi kansalaisaloitteen kuuluvan perustuslain säätämisjärjestyksessä käsiteltäväksi, olisi se selkeä linjaus myös tuleviin ruotsin kouluopintoja koskeviin eduskuntakäsittelyihin. RKP olisi saanut naulattua asian niin kiinni, että se voisi kaataa tulevat hankkeet myös oppositiosta käsin.