Hesarissa Liitenin artikkelin kommenttiketjussa oli seuraava teksti:
Kansalliskielistrategiassa on pari pahaa virhettä; viitettä 7 on siteerattu väärin ja on käytetty vanhaa lähtötietoa vaikka uudempaakin on ollut saatavilla.
1) Kansalliskieliraportin sivun 13 väite, että "Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan
suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa 7" on virhe. EK ei ole missään raportissaan väittänyt, että "jatkossakin" tarvitaan ruotsia eniten suomen ja ruotsin jälkeen. Nimenomaan sana "jatkossa", joka viittaa tulevaisuuteen, on väärinsiteerattu.
Yhden sanan lisääminen 57-sivuiseen raporttiin ei tunnu kovin pahalta virheeltä, ellei koko raportin päämäärä perustuisi tähän väitteeseen.
2) Kansalliskielistrategiassa on käytetty viitteessä 7 vanhaa tietoa, eli EK:n raporttia vuodelta 2006, jonka kuvassa on mitä "Kielitaitoa rekrytoinnissa painottaneiden yritysten osuus kaikista vastaajista vuonna 2005, %". Tässä kuvassa ruotsi on toisella sijalla englannin jälkeen.
EK on tehnyt uudempiakin raportteja yritysten kielitaitotarpeista, kuten "Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä":
http://www.ek.fi/ek/fi/yrityskyselyt/li ... kielia.pdf
jonka sivulla 13 Kuvassa 5 näytetään "Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet
EK:n jäsenyrityksissä 2009, %". Kuvassa 5 on kyse tulevaisuuden kielitaitotarpeista.
Kuten jotkut keskustelijat ovat jo muualla kirjoittaneet, ruotsi sijoittuu tähän listaan häntäpäähän; venäjä, portugali, kiina, espanja, englanti, ranska, viro, saksa, italia ja ruotsi.
Linkittämäni raportti on ilmestynyt jo vuonna 2010, joten se on ollut kansalliskieliraportin tekijöiden saatavilla.
Uudemman raportin perusteella työnantajien kielitaitotarpeissa ruotsi on alhaisella tasolla, eikä siksi edellytä ruotsin kielen taitojen kohentamista. Päinvastoin muiden kielten taitoja tarvitaan enemmän.