Toistaiseksi kevein kompromissiehdotus: vuosi pakkoa

[NRR]

Uudessa Suomessa Markku Huusko heittää toistaiseksi keveimmän pakkoruotsikompromissin:

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuo ... oruotsista

"Päättäjien ei pitäisi suhtautua kielikeskusteluun vältellen, ei siis myöskään vetäytymällä mumisten hallitusohjelman taakse. Eikä ainakaan ylimielisesti kuten entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) puhuttuaan MTV3:ssa ”henkisestä taantumasta” pakkoruotsikeskusteluun liittyen.

Itse heitän kansainvälisiä kielikysymyksiä tutkineen Saukkosen pohdinnan innoittamana ajatusmallin, että ruotsin kieli voisi olla jatkossa kaikille suomalaisille pakollinen vain peruskoulun seitsemännellä luokalla. Jokainen saisi toisesta kotimaisesta haltuun vähintään yleissivistivät perusteet. Se olisi myös peruskoululain hengen mukaista, sillä lain mukaanhan "peruskoulu on yhtenäiskoulu, joka antaa kansalaisille tarpeellista yleissivistävää peruskoulutusta".

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla suomenkielinen peruskoululainen voisi ottaa ruotsin tilalle venäjän, saksan, espanjan tai vaikka viron ja jatkaa sitä lukiossa tai ammattikoulussa. Tämä edellyttäisi sitä, että koulun samasta ikäluokasta löytyisi riittävän suuri ryhmä kieltä lukemaan.

Saisi jatkaa seiskan jälkeen nykyiseen tapaan ruotsillakin, jos niin haluaisi. Uskon, että aika moni haluaisi esimerkiksi Vaasassa, mutta ei välttämättä Joensuussa.

Jos vaikkapa ammattikoulussa esimerkiksi espanjan opetuksen järjestäminen olisi hankalaa, kurssin voisi suorittaa paikallisessa lukiossa, jos se siellä onnistuisi. Resursseja voisi muutenkin yhdistellä reippaasti yli perinteisten koulurajojen.

(Ehkei kannata kertoa, mikä on nuorten ruotsintaito seiskan jälkeen. Toisaalta eikö koko pakon tavoitteena ollutkin muutama fraasi ja mahdollisuus lukea lisää myöhemmin, vai mitä se Li Andersson selitti...)

[NRR]

Petteri Järvinen teki vastaavan ehdotuksen:

http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusi ... -riittaisi

"Ehdotan kompromissia: typistetään pakkoruotsi yhteen vuoteen. Siinä ajassa oppilaille ehditään antaa perustiedot ruotsin sanoista ja kieliopista. Halukkaat voivat jatkaa kielen opintoja entiseen tapaan, muut valitsevat sen tilalle venäjän, saksan, ranskan, portugalin tai kiinan. Jos myöhemmin huomaa tarvitsevansa ruotsia, nuorena saatu vuoden pikakurssi auttaa omaksumaan loputkin. Epäilen, että kovin moni ei tarvitse."

Hän heittää myös: "Sen kyllä haluaisin tietää, millä ihmeen lehmänkaupalla ruotsin kielen opetusta päätettiin jatkossa aikaistaa vuodella? Tälle ei löydy sen paremmin järki- kuin tunneperustettakaan."

Ja sitten hän sättii pakkoruotsin perusteluyritykset: "Lukiessani viikolla pakkoruotsin kannattajien perusteluita olen oivaltanut, miten heikolla pohjalla ne lepäävät. "Kaksikielisyys on rikkaus" -argumentti on kaikista kulunein ja hölmöin. Jos kaksikielisyys on rikkautta, kolmikielisyys on varmaan jo pelkkää taivasta? Miksi sen toisen pitäisi olla juuri ruotsi? Ja miten paljon tämä rikkaus meille maksaakaan? --- "Kaikki kielitaito on hyväksi". Hyvä argumentti, mutta ei mitenkään liity ruotsin kieleen. Ehdotuksena ei ole kielenopetuksen vähentäminen vaan kielten painottaminen nykyajan tarpeiden mukaisesti. --- Itselleni uusi argumentti oli ruotsinkielen asema osana "kansallista identiteettiä". Kuka voi määritellä kansallisen identiteetin? Kuuluko suomalaiseen identiteettiin sauna, keihäänheitto ja Koskenkorva? Olenko huono suomalainen, kun en piittaa noista yhdestäkään?"

[Hannu Koho]

En oikein ymmärrä, missä tässä on kompromissin tarve?

Vähän kuin ottaisi kiven kengästä, ja laittaisi tilalle pienemmän.

[NRR]

En oikein ymmärrä, missä tässä on kompromissin tarve?

Vähän kuin ottaisi kiven kengästä, ja laittaisi tilalle pienemmän.

Hyvä kuvaus. Toivottavasti nämä kompromissiehdotukset auttavat näkemään, että asia on juuri noin.

Toisaalta vuosi pakkoa varmentaisi sitä, että jokaikisellä koululla olisi säilyttävä valmius opettaa ruotsia, muutenhan sitä ei voisi taata. Tämä olisi kenties monelle jonkinlainen takuu siitä, ettei ruotsi katoa kouluilta, vaikka jatkossa valitsijamäärät vähenisivätkin rajusti. Sillä voihan ruotsin vapautuessa tapahtua melkoinen uusjako kieltentunneissa, ellei sitten ruotsin vaihtoehdoksi kelpuuteta vain venäjää ja sille tehdä samanlaista yliopistoon asti pakollista putkea tiukkoine vaatimuksineen.

[NRR]

Kirjoittaessaan luopuvansa Kotuksen ohjeen mukaan sanan pakkoruotsi käytöstä Uuden Suomen päätoimittaja uudisti ehdotuksensa yksivuotisesta pakkoruotsista.

Nyt mietin, mikä mieli tuollaisella ehdotuksella voisi olla - järkevähän se ei ole kielten oppimisen kannalta ja pakon kannattajat saisivat vain sen heikon lohdutuksen, että joka koululla säilyisi pakkoruotsin opettaja. Pakkoruotsia ylläpitävät tahot eivät sitä siis tule kannattamaan, ei kelpaa kompromissiksi. Todellisuudessa tuollainen vaihtoehto muuttuisi muutamassa vuodessa täyteen vapauteen.

Ainoa selitys minkä keksin on se, että tämä ehdotus vuoden pakkoruotsista on vallankäytön piireissä liikkuvan vapaan kielivalinnan kannattajan turvapaikka: heitä ei voida nitistää haukkumalla ruotsinvihaajiksi, niin kauan kuin he ehdottavat pakkoruotsin jatkamista edes jossain määrin.

Kaikkien, joiden leipä ja yhteistyökuviot ovat kiinni siitä, etteivät tule leimatuksi puolipersuksi ruotsinsyöjäksi, kannattaa nyt ryhtyä ajamaan tätä yhden vuoden pakkoa peruskoulun seiskalla.

[JV Lehtonen]

Borde vi inte separera svenskundervisningen (resp. finskundervisningen i
svenska skolor) helt från den normala språkundervisningen?
Kunde man i
stället skapa ett nytt, bredare ämne med finlandssvensk/nordisk
samhällskunskap som kärna med inslag av språk, kultur och historia?
Borde
det inte tillhöra varje finländares allmänbildning att ha en helhetssyn på vårt
tvåspråkiga rättssamhälle och samtidigt uppnå grundkunskaper i
finlandssvenskan som kan fördjupas vid behov?
Juhani Lönnroth 8.1.2011

[NRR]

Borde vi inte separera svenskundervisningen (resp. finskundervisningen i
svenska skolor) helt från den normala språkundervisningen?
Kunde man i
stället skapa ett nytt, bredare ämne med finlandssvensk/nordisk
samhällskunskap som kärna med inslag av språk, kultur och historia?
Borde
det inte tillhöra varje finländares allmänbildning att ha en helhetssyn på vårt
tvåspråkiga rättssamhälle och samtidigt uppnå grundkunskaper i
finlandssvenskan som kan fördjupas vid behov?
Juhani Lönnroth 8.1.2011

EU:n käännösosaston emeritus pääjohtaja Juhani Lönnroth puhui kansalliskielten tukiyhdistyksen perustamiskokouksessa 2010 mm. näin:
http://www.kansalliskielet.fi/julkaisut ... okouksessa

"Taustaltani kaksikielisenä en ole oikein koskaan ymmärtänyt Suomen pakkoruotsikeskustelua, vaikka minulla itselläni oli koulussa ruotsintunneilla melko tylsää. Ruotsi on indoeurooppalainen kieli, suomi ei. Sen lisäksi että ruotsinkieli ja suomenruotsalaiset tekevät maastamme vivahteikkaamman, ruotsinkieli muodostaa sillan indoeurooppalaiseen kielimaailmaan. Tämä silta meillä on omasta takaa, miksi sen antamia mahdollisuuksia ei käytettäisi täysimääräisesti hyväksi? Katson myös, että ruotsia osaavan on huomattavasti helpompaa oppia muita Euroopan valtakieliä."

Ei hän siis mitenkään radikaali ole ollut kielipoliittisilta näkemyksiltään - tai ehkä sittenkin. Onko tuo ehdotus uudesta oppiaineesta, jossa opiskeltaisiin ruotsin perusteiden lisäksi ruotsalaisuuden merkitystä Suomen historiassa, kulttuurissa ja nykypäivässä, tapa kannattaa vapaata kielivalintaa ilman, että joutuu sanomaan sen avoimesti ja ottamaan vastaan erilaisia leimoja ja pilkkaa "omien" taholta?

[JV Lehtonen]

"Taustaltani kaksikielisenä en ole oikein koskaan ymmärtänyt Suomen pakkoruotsikeskustelua, vaikka minulla itselläni oli koulussa ruotsintunneilla melko tylsää. Ruotsi on indoeurooppalainen kieli, suomi ei. Sen lisäksi että ruotsinkieli ja suomenruotsalaiset tekevät maastamme vivahteikkaamman, ruotsinkieli muodostaa sillan indoeurooppalaiseen kielimaailmaan. Tämä silta meillä on omasta takaa, miksi sen antamia mahdollisuuksia ei käytettäisi täysimääräisesti hyväksi? Katson myös, että ruotsia osaavan on huomattavasti helpompaa oppia muita Euroopan valtakieliä."

Ei hän siis mitenkään radikaali ole ollut kielipoliittisilta näkemyksiltään - tai ehkä sittenkin. Onko tuo ehdotus uudesta oppiaineesta, jossa opiskeltaisiin ruotsin perusteiden lisäksi ruotsalaisuuden merkitystä Suomen historiassa, kulttuurissa ja nykypäivässä, tapa kannattaa vapaata kielivalintaa ilman, että joutuu sanomaan sen avoimesti ja ottamaan vastaan erilaisia leimoja ja pilkkaa "omien" taholta?[/quote]

Se on yksi vaihtoehto ongelman ratkaisemiseksi kasvoja menettämättä..

Muut vaihtoehdot ovat

Hur kan vi då komma vidare i denna förvirrande språkdebatt? Följande parallella
idéer är kanske värda att betraktas:
Borde inte hela vår språkundervisning tänkas om? Varför måste t.ex. engelskan
alltid erbjudas som första främmande språk i grundskolan? Vi översvämmas ju
i varje fall av ett anglosaxiskt språkbad genom Internet och den audiovisuella
industrin, och kan snappa upp den ”globish” som behövs för internationell
kommunikation något senare. Härmed skulle utrymme skapas för en mera
mångsidig flerspråkighet som är viktig för vårt framtida välbestånd i världen.
Kunde vi inte också, såsom en del andra länder, prova på bonuspoäng för
språkstudier vid inträde till eller examina vid universitet och högskolor?

Eftersom ekonomin alltmer styr individernas val, borde inte språktilläggen hos
såväl offentliga som privata arbetsgivare utvecklas till verkliga incitament för
personer som kan aktivt tjänstgöra på det andra inhemska språket? Detta skulle
också locka individerna att utveckla sina kunskaper i dessa språk. Detta kräver
naturligtvis samförstånd och vilja hos arbetsmarknadens parter

Genom dylika, och andra initiativ borde vi kunna undvika en utsikslös, ytlig och
defensiv debatt

[NRR]

---
Varför måste t.ex. engelskan alltid erbjudas som första främmande språk i grundskolan? Vi översvämmas ju i varje fall av ett anglosaxiskt språkbad genom Internet och den audiovisuella industrin, och kan snappa upp den ”globish” som behövs för internationell kommunikation något senare.
--- Kunde vi inte också, såsom en del andra länder, prova på bonuspoäng för språkstudier vid inträde till eller examina vid universitet och högskolor?
--- borde inte språktilläggen hos såväl offentliga som privata arbetsgivare utvecklas till verkliga incitament för personer som kan aktivt tjänstgöra på det andra inhemska språket?

Englannin merkitystä ei kertakaikkiaan pidä aliarvioida. Mikäli englantia yritetään sysiä myöhäisemmäksi kieleksi, tulee moni kielellisesti hitaasti kehittyvä jäämään vaille tarvitsemaansa kielitaitoa. Lapsen kielellistä kehitystä tulee kuunnella tarkoin ja tukea yksilöllisesti. Perheet, joissa lapsilla ei ole kielellisiä ongelmia, voivat tietysti hakea kouluihin, joissa aloitetaan muilla kielillä kuin englannilla. On kuitenkin syytä olla tietoinen lapsen oppimisprofiilista ennen kuin hänelle valitaan tavallista raskaampi kielipolku.

Muuten tuossa oli hyviä pointteja saamen kielten vahvistamiselle: bonuspisteitä yliopistolle saamen kielen lukijoille ja kielilisää saamenkielisille siellä, missä palvelua saameksi kaivataan. Tietysti aidon tarpeen mukaan.

[NRR]

Lainaa itseäni tuolta taaempaa ketjusta:

Kirjoittaessaan luopuvansa Kotuksen ohjeen mukaan sanan pakkoruotsi käytöstä Uuden Suomen päätoimittaja uudisti ehdotuksensa yksivuotisesta pakkoruotsista.

Nyt mietin, mikä mieli tuollaisella ehdotuksella voisi olla - järkevähän se ei ole kielten oppimisen kannalta ja pakon kannattajat saisivat vain sen heikon lohdutuksen, että joka koululla säilyisi pakkoruotsin opettaja. Pakkoruotsia ylläpitävät tahot eivät sitä siis tule kannattamaan, ei kelpaa kompromissiksi. Todellisuudessa tuollainen vaihtoehto muuttuisi muutamassa vuodessa täyteen vapauteen.

Ainoa selitys minkä keksin on se, että tämä ehdotus vuoden pakkoruotsista on vallankäytön piireissä liikkuvan vapaan kielivalinnan kannattajan turvapaikka: heitä ei voida nitistää haukkumalla ruotsinvihaajiksi, niin kauan kuin he ehdottavat pakkoruotsin jatkamista edes jossain määrin.

Kaikkien, joiden leipä ja yhteistyökuviot ovat kiinni siitä, etteivät tule leimatuksi puolipersuksi ruotsinsyöjäksi, kannattaa nyt ryhtyä ajamaan tätä yhden vuoden pakkoa peruskoulun seiskalla.

Miettikääpä hetken tätä.

Olen nyt viimeisen viiden vuoden aikana nähnyt, miten rankan mustamaalauksen kohteeksi joutuvat ne, jotka kritisoivat pakkoruotsia.

Pakon kriitikkojen on kehiteltävä näitä piiloreittejä, joilla pääsee käsittelemään pakon perusteiden puutetta ja pakon epäoikeudenmukaisuutta ilman, että saa itselleen pakkoruotsinvastustajan leiman. Sellaisen leiman kanssa on mahdoton jatkaa nykyisessä kielipoliittisessa ilmapiirissä yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa.

Tämä "vuosi pakkoa" on suorastaan nerokas keino hämmentää tilannetta, päästä puhumaan vapaammin ja säilyttää oma asema vallan verkostoissa.

[TMK]

En kyllä ymmärrä, mitä vuoden opiskelulla saataisiin aikaan. Se kuitenkin veisi yhden vuoden tunnit, jotka voisi käyttää siihen toiseen pakolliseen kieleen, joka todennäköisesti jäisi kuitenkin englantia heikommaksi. Muistaakseni luxemburgilainen vaihtarimme kertoi, että heillä ensimmäisenä vuotena opiskeltiin luxemburgiksi, jolla myös maa toimii, mutta sen jälkeen kieli vaihtui saksaksi ja/tai ranskaksi, lisäksi tuli tietenkin englanti. Kaikkia luettiin paljon ja hän osasi niitä ilmeisesti sujuvasti. Siellä minä sen ymmärrän, mutta olisiko seiskalla sitten kolmea kieltä? Entäs ne, jotka valitsisivat ruotsin?

[NRR]

En kyllä ymmärrä, mitä vuoden opiskelulla saataisiin aikaan. --- Entäs ne, jotka valitsisivat ruotsin?

Ei kai tätä ajatusta ole hiottukaan mihinkään suuntaan. Siksi minusta on todennäköistä, että kyse on vain tavasta olla kielivapauden puolella olematta kielivapauden puolella - eli harkittu hämäys, jolla saattaa kiertää ruotsinsyöjäleimat.

Petteri Järvinen kuvasi blogissaa tätä vaihtoehtoa näin: "--- typistetään pakkoruotsi yhteen vuoteen. Siinä ajassa oppilaille ehditään antaa perustiedot ruotsin sanoista ja kieliopista. Halukkaat voivat jatkaa kielen opintoja entiseen tapaan, muut valitsevat sen tilalle venäjän, saksan, ranskan, portugalin tai kiinan. Jos myöhemmin huomaa tarvitsevansa ruotsia, nuorena saatu vuoden pikakurssi auttaa omaksumaan loputkin."

Mille luokkatasolle tuo yksi vuosi sijoittuu, on siis auki. Petteri Järvinen itse taivasteli pakon aikaistamista kuudennelle: "Mikään pakkoruotsia puoltavista väitteistä ei pidä vettä. --- Sen kyllä haluaisin tietää, millä ihmeen lehmänkaupalla ruotsin kielen opetusta päätettiin jatkossa aikaistaa vuodella? Tälle ei löydy sen paremmin järki- kuin tunneperustettakaan."
http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusi ... -riittaisi

PS. Luxemburg on idyllinen kaupunki kahden kielialueen rajalla keskellä Eurooppaa, oma kieli on lähisukua toiselle noista kielialueista ja korkeampi koulutus ja asiantuntijaverkostot eri aloilta on haettava noilta lähialueilta - siellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla monikielisiä.

[TMK]

Olen joskus lukenut tuon Järvisen kirjoituksen ja ihmettelin samaa jo silloin. Minusta toisenkin kielen pitäisi alkaa jo alakoulussa, sillä silloin sen voisi oikeasti oppiakin. Ehkä ruotsiin voisi tutustua jollain "Suomen kielet ja kulttuuri" -tunneilla vaikka toisella luokalla, tai sitten lukiossa (ja muissa kouluissa) yhdellä kurssilla. En kuitenkaan pidä sitä kovin tärkeänä.

[NRR]

En usko, että näissä ehdotuksissa ollaan pätkääkään kiinnostuneita ruotsin oppimisesta. Kyse on mielestäni ehdotuksesta, jolla päästään puhumaan kieltenopetuksen periaatteiden uusimisesta. Jos lähtee keskusteluun ilmoittamalla, että "pakkoruotsi on poistettava" saa sangollisen lokaa päälleen ja ikuisen ruotsinvihaajan leiman. Sellaiseen ihmisillä, jotka työskentelevät vallan rakenteissa, ei ole varaa. Huonon ehdotuksen kautta saadaan siis keskustelu muutoksesta liikkeelle. Minusta tämä on ainoa mahdollinen selitys koko ehdotukselle. Hyvä että yrittävät jotain.

Toinen kieli ei muuten voi alkaa alakoulussa useimpien kohdalla. Jo nyt opettajat valistavat A2-kielen valintailloissa, ettei toista kieltä pidä valita, mikäli äidinkielessä tai englannissa on ongelmia. Arvatkaa vaan kuinka suurella osalla alakoululaisista on ongelmia äidinkielen tai englannin kanssa. Kaikesta varoittelusta huolimatta A2-kieleen tulee iso joukko niitä, joiden kohdalla A2-kieli puretaan sitten yläkouluun tullessa.

[TMK]

Toinen kieli ei muuten voi alkaa alakoulussa useimpien kohdalla. Jo nyt opettajat valistavat A2-kielen valintailloissa, ettei toista kieltä pidä valita, mikäli äidinkielessä tai englannissa on ongelmia. Arvatkaa vaan kuinka suurella osalla alakoululaisista on ongelmia äidinkielen tai englannin kanssa. Kaikesta varoittelusta huolimatta A2-kieleen tulee iso joukko niitä, joiden kohdalla A2-kieli puretaan sitten yläkouluun tullessa.

Tuo opettajien varoittelu johtunee varmaan pikemminkin siitä, että kaikille on tulossa vielä pakollinen ruotsi ja sen tieltä joudutaan toinen kieli lopettamaan. En usko, että kahdella (tai yhdellä myöhemmin) vuodella olisi niin suuri vaikutus. 11-vuotiaana aloitetun kielen ehtii vielä oppimaan hyvin, 13-vuotiaana huonommin, varsinkin lausunnaltaan vaikeampien kielten kohdalla.