Mietteitä

[NRR]

Mitään joustoja ei pakkoruotsiin
tullut 10 vuotta sitten.
Ei mitään joustoja.

Päinvastoin tuli kiristyksiä ja entistä kovemman pakkoruotsin vaatimuksia,
kuten RKP:n vaatimus palauttaa yo-pakkoruotsi ja pakkoruotsin lisäys peruskouluun.


Mitä suomalaisten enemmistö tekee tällaisella itseään kuormittavalla keinotekoisella kaksikielisyydellä?

EI YHTÄÄN MITÄÄN!

Lukekaapa tämä koko ketju, "senkin fasistit"!

Myös monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen yritti kymmenen vuotta sitten saada aikaan keskustelua Suomen kielipolitiikan järkevyydestä.

Valitettavasti suomenruotsalainen eliitti tyrmäsi tuolloin Saukkosen maltilliset ehdotukset.

Miksi RKP:lle on annettu tällainen veto-oikeus, jolle edes perussuomalaiset huomattavasti suurempana
puolueena ei voinut mitään?

Kielipolitiikan pitäisi olla aivan samanlaista politiikkaa kuin mikä tahansa muu politiikka:

Pohditaan eri vaihtoehtoja asiallisesti.

Virallinen yksikielisyys olisi kansakunnan kokonaisedun kannalta järkevämpi ratkaisu kuin nykyinen keinotekoinen kaksikielisyys, jossa suuri enemmistö sopeutetaan pienen vähemmistön tarpeisiin ja intresseihin.

96% väestöstä käyttää suomea ensisijaisena kommunikointikielenä, lisäksi 2% osaa suomea täysin, mutta vaatii palvelua ruotsiksi, joten jäljelle jää vain 2% väestöstä, jonka ruotsinkielisyyden takia koko maan pitää olla kaksikielinen..

Mikä järki tässä "kaksikielisyydessä" enää on?

Jatkopohdinnan aihe on:
Miten 2-4%:n vähemmistön kielelliset oikeudet on tarkoituksenmukaista järjestää?

Mitä kansainväliset sopimukset sanovat ja millaisia eurooppalaiset ja pohjoismaiset käytännöt ovat?

Kaksikielisyyden aika on ohi.

Ei mietitä enää ruotsinkielisten palveluja vaan kaikkia palveluja - nythän ylipäätään palvelua ei sotessa tahdo saada. Ja kieliä on monia, myös hoitajilla ja lääkäreillä.

Eivät suomenkielisetkään saa niin vaan suomenkielistä palvelua.

Pakkoruotsin kannattaja pakenee keskustelusta vaatien muita järjestämään ruotsinkieliset palvelut niin, ettei ruotsinkielisten itse tarvitse tehdä mitään, ei kouluttautua palveluihin, ei opetella suomea, ei hyväksyä tulkkia... Tätä ei voi enää jatkaa

[Uusi kielipolitiikka]

Ruotsinkielisille opetetaan suomen kieltä vieraana kielenä jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta ja lisäksi heille tarjoutuu valtavasti tilaisuuksia oppia suomea itsenäisesti aivan kaikkialla, vaikka elintarvikepakkauksista. Verrattavissa muuten vieraskielisten S2-opintoihin.

Siksi heidän on mahdollista vastaanottaa kaikki palvelut suomen kielellä.

Mutta eurooppalaisessa kontekstissa vähemmistöille on taattu oikeus ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan omin voimin.


Tätä vertailua pitäisi tehdä:

Miten 4%n vähemmistöjen kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet on muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa,
yksikielisissä maissa huomioitu?

[NRR]

Miten 4%n vähemmistöjen kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet on muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa,
yksikielisissä maissa huomioitu?

En ole kohdannut missään vastaavaa kuin meillä,
oli maa sitten virallisesti yksi- tai kaksikielinen.

Siksi kai ruotsinkielisten edunvalvonta ei enää juuri puhu vähemmistön oikeuksista vaan suomalaisuudesta, joka on aina suomen- ja ruotsinkielistä.

AMH on nyt opetusministeriössä laatimassa oikeusministerinä luomansa kansalliskielistrategian toteutumista kouluilla - kielivähemmistöistä ja suomenkielisestä enemmistöstä välittämättä.

RKP saa luoda liturgiaa, jossa jokaisen suomalaisen suomalaisuuteen muka ruotsin kieli kuuluu - äidinkielestä ja taipumuksista riippumatta...

Ongelma on se, että ruotsin pönkitys on terveen järjen ja kohtuuden vastaista kaikkien muiden mielestä paitsi niiden, jotka ovat nielleet tämän "suomalaisuuteen kuuluu kaikilla ruotsin kieli". Tätä joukkoa ruotsinkielisten edunvalvonta haluaa lisätä.

Heille ehkä Irlanti on ainoa vertailukohta. Siellä iiri on aidosti esivanhempien kieli. Ei sielläkään ole meidän pakkoruotsimme veroista, mutta englanninkielisinä maassa kieltenopetuksella ei ole juuri muuta tarkoitusta kuin tämä irlantilaisuuden perinnön vaaliminen.

Islanti skandinaavisten yhteyksien vaalijana pakkotanskallaan on ollut toinen suosittu malli suomenruotsalaisilla. Sielläkin on pakkotanskaa purettu. Kysehän on pienestä väestöstä, jolla ei ole kattavaa koulutusjärjestelmää ja verkostoja koulutuksen ylemmillä tasoilla. Siksi on nojattu Tanskaan. Mitään palveluvelvoitettahan islantilaisilla ei ole.

Ruotsinkielisten edunvalvonta on nyt vuosia ollut hiljaa katalaaneista ja muista Euroopan vähemmistöistä. Sieltä ei nyt ilmeisesti tule heille tukea.

[Uusi kielipolitiikka]

Mitä mieltä itse olet?

Millaiset olisivat kohtuulliset vähemmistöoikeudet 2-4%n
vähemmistölle?

Paino sanalla kohtuulliset.

[NRR]

Mitä mieltä itse olet?

Millaiset olisivat kohtuulliset vähemmistöoikeudet 2-4%n
vähemmistölle?

Paino sanalla kohtuulliset.

Kaikille kielivähemmistöille minusta kuuluu oikeus opiskella omaa äidinkieltä etänä läpi koulupolun. Monikielistyvässä maassa iso urakka.

Vammaisille ja vanhuksille tarvitaan soteen tulkkipalveluja tai henkilökohtaisia avustajia kielestä riippumatta - myös hoitajien ja lääkärien vieraskielisyyttä pyrittävä kompensoimaan näin.

Ruotsinkielisen varuskunnan mielekkyyttä en ymmärtä, mutta päättäköön ne, joille puolustus kuuluu.

Ruotsinkieliset koulut ovat epäonnistuneet rakentamaan nuorille ruotsi&suomi-kaksikielisyyttä ja kunnioitusta erilaisia suomalaisia identiteettejä kohtaan, vaikka onnistuminen olisi ollut koulujen ja oppilaiden etu. Jotain muutettava.

Minusta hallinnossa voisi olla tavoite puhelinpalveluihin muutamilla kielillä. Useimpia virkamiehiä koskisi vain suomen kielen vaatimus.

Ruotsinkielisillä säilyy omaa kulttuuri- ja harrastetoimintaa.

En oikeasti näe, että tähän meidän pitäisi tuhlata aikaa ja voimia. Ennemmin ruotsinkielisen edunvalvonnan tarinamaailma tulisi avata ja osoittaa aikansa eläneeksi.

[Uusi kielipolitiikka]

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sop ... 8/19980002


Mielestäni tässä sopimuksessa
sopiva lähtökohta.

Suomen kielipolitiikka ei kuitenkaan pyri vähemmistön suojeluun, vaan vähemmistön historiallisen etuoikeusaseman ja vanhojen ruotsinkielisiä kohtuuttomasti suosivien valtarakenteiden varjeluun.

Se ei ole Euroopan neuvoston
sopimusten tarkoitus.

Tilanne on tavallaan verrattavissa siihen,
että Geneven pakolaissopimusta
käytetään väärin, siirtolaisuuden välineenä.

[Uusi kielipolitiikka]

Mitä mieltä itse olet?

Millaiset olisivat kohtuulliset vähemmistöoikeudet 2-4%n
vähemmistölle?

Paino sanalla kohtuulliset.

En oikeasti näe, että tähän meidän pitäisi tuhlata aikaa ja voimia. Ennemmin ruotsinkielisen edunvalvonnan tarinamaailma tulisi avata ja osoittaa aikansa eläneeksi.

Toisaalta, jos vaadimme virallista yksikielisyyttä, meillä on vastuu kertoa, miten turvaamme vähemmistön oikeuksien toteutumisen, koska nykyinen narratiivi lähtee siitä, että vähemmistön oikeudet voidaan turvata vain poliittisella kaksikielisyydellä.

Pakkoruotsi voidaan poistaa vetoamalla kansan enemmistön näkökulmaan, mutta kuten tunnettua, pakkoruotsia ei eliitti uskalla poistaa, koska "pakkoruotsi on poliittisen kaksikielisyyden tae ja edellytys"..

Siksi virallisen yksikielisyys-vaihtoehdon pohdintaan kuuluu myös vastuullinen pohdinta vähemmistön oikeuksista.

Pakkoruotsin poistamisessa tuollainen vaatimus on tietysti järjetön..

Mutta pakkopuoli on tosiaan kytkenyt pakkoruotsin välttämättömäksi osaksi kaksikielisyys-aatetta.

Siksi joustojen puuttuessa ainoa keino on kaksikielisyyden romuttaminen.

Mutta toki kannamme vastuun,
kun ajamme muutosta.
Eikö vaan?

Siksi johtoajatuksena on eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset kohtuulliset oikeudet.

Ruotsin tapauksessa erityisesti artikla 18 olisi vihdoin saatava tarkasteluun...

[NRR]

Mutta toki kannamme vastuun,
kun ajamme muutosta.
Eikö vaan?

Siksi johtoajatuksena on eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset kohtuulliset oikeudet.

Ruotsin tapauksessa erityisesti artikla 18 olisi vihdoin saatava tarkasteluun...

18 artikla

1. Sopimuspuolet pyrkivät tarvittaessa tekemään kahden- ja monenvälisiä sopimuksia toisten valtioiden, varsinkin naapurivaltioiden kanssa varmistaakseen asianomaisiin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden suojelun.

2. Sopimuspuolet ryhtyvät tarpeen mukaan toimenpiteisiin rohkaistakseen yhteistyötä yli rajojen.

Sopii myös saamelaisiin.

[Uusi kielipolitiikka]

Suomen viranomaisten olisi ryhdyttävä avoimeen vuoropuheluun

ruotsinkielisen väestön kanssa näiden
ensisijaisista tavoitteista sen varmistamiseksi, että ruotsinkielisiä julkisia palveluja
koskevat sitoumukset ovat
realistisia

Tämä mielenkiintoinen lause löytyi tuon sopimuksen viimeisestä seurantaraportista maaliskuu 2023.

Kun kerran tuo sopimus velvoittaa tällaiseen, me uudistajat olemme valmiit avoimeen vuoropuheluun ruotsinkielisten kanssa

Ensisijaisista tavoitteista..jotka ovat realistisia.

RKP sen sijaan vaatii pakkoruotsia ja palveluvelvoitetta kaikille mahdollisille elämänaloille.

Se ei ole realismia!!!