Enää ei oikeastaan voi puhua pakkoruotsin kannattajista poliitikkopiirien ulkopuolella, koska kukaan ei halua enää yrittääkään perustella pakkoruotsia, yritetään vain ymmärtää sitä. Ymmärtäjien peruslähtökohta on se, että nykyinen perustuslaki kansalliskielikäsitteineen edellyttää sitä, että kaikki jonkun verran opiskelevat molempia ns. kansalliskieliä.
Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi totesi (Suomen Kuvalehti 27.8.2010): ”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi, ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”
Tämä Suksen tulkinta on siis tällä hetkellä se pakon ainoa peruste. Tietenkään Kanadassa ei kaikkien tarvitse opiskella sekä englantia että ranskaa, tässä on taas tarkoitushakuisesti muunnettu totuutta. Joka tapauksessa aloittaessaan oikeusministerinä Henriksson kutsui Markku Suksen kehittämispäälliköksi oikeusministeriöön demokratia- ja kieliasioiden yksikköön (mitä ironiaa nimessä!) vastaamaan kieliasioista ja toimimaan kieliasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä.
Näin on rakennettu kehä: Pakkoruotsin kriitikko kritisoi väistämättä yllä esitettyä tulkintaa siitä, mitä ruotsi kansalliskielenä merkitsee, ja on siten todistettavissa "ruotsinvastaiseksi". Tästähän eilen Haglund syytti vapaaehtoisen ruotsin kansalaisaloitteen kannattajia, eikä kukaan kysynyt perusteita. "Ruotsinvastainen" on Suomessa jokainen, joka ei ymmärrä, että perustuslakimme nyt vain vaatii pakollista ruotsia, vaikkei se sitä vaadikaan. Sen, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia, myönsi jo edellinen oikeusministeri Brax ja vielä ihan julkisesti.
Onko siis pakko purkaa nykyinen kielimalli, jotta kieltenopetusta voitaisiin kehittää vastaamaan monikielistyvän maan lasten tarpeita?
Onko pakko rakentaa uusi kielipoliittinen malli Suomelle?
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Onko pakko rakentaa uusi kielipoliittinen malli Suomelle
R"]"Oma linjani on PÄÄKIELIMALLI, joka on käytössä kaikissa muissa Itämeren alueen maissa."
Onko mallistasi jossain netissä kattavampi esitys?
Olen tähän asti ajatellut, että kielivapaus pitää voida saavuttaa yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla eli purkamalla vain virkaruotsi yliopistoilta ja vaihtamalla peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa "toinen kotimainen" pois pakollisten kielten kohdasta. Tätähän ei mikään estä eikä tarvita suurta kielikeskustelua vaan pieni järkevöittävä ele.
Voi olla, että tähän ei koskaan päästä ellei kielimalli muutu, joten kai tässä on ryhdyttävä katselemaan asioita laajemmin.[/quote]
Pääkielimallin peruselementit löydät Ruotsin kielilaista. Taitavat olla lukeneet Vapaa kielivalinnan nettisivua
http://www.sprakradet.se/5071
Suomessa pääkieleksi määriteltäisiin suomen kieli, ruotsin kielen asemasta säädettäisiin saamen kielilakia vastaavalla tavalla "laki suomenruotsista".
Tarvitaan oikeastaan kaksi uutta, erillistä lakia: Laki suomen kielestä maan pääkielenä (korvaa nykyisen kielilain)
Lisäksi tarvitaan toinen laki, joka säätää historiallisen vähemmistön puhuman kielen, suomenruotsin, aseman Suomessa-
ilman, että tuo vähemmistö nauttii privilegioista.
Kolmantena lakina on edelleen saamen kielilaki.
Uudemmista vähemmistökielistä säädetään Pääkielilain yhteydessä.
Nyt ei ole tärkeä itse lakiteksti, vaan eliitin herääminen siihen,
että pakkoruotsi pitää yllä peruslähtökohdiltaan mahdotonta järjestelmää eli
nykyisenkaltaista virallista kaksikielisyyttä.
Pakkoruotsi tosiasiassa lanseerattiin estämään jo lähtökohtaisesti keinotekoisen kaksikielisyyden luonnollinen loppuminen,
joka olisi tapahtunut jo 1970-luvulla, jos Suomen kieliolojen olisi annettu kehittyä rauhassa, evoluutionomaisesti, ilman säätelyä.
Englantihan otti yliotteen ruotsista pakkoruotsista huolimatta. Pakkoruotsin funktioksi oli jäädä tulpaksi muiden kielten kuin englannin opiskelulle-
ja ylläpitämään lähtökohtaisesti ETUoikeudenmukaista (samalla epäoikeudenmukaista) kielikastilaitosta.
Työstän tätä uutta lakikokonaisuutta uimisen, sulkapallopelin ja ruohonleikkuun lomassa
Ensimmäinen "väliraportti" on valmis syksyllä..
-------------------------------
Tässä yksi aihio, jossa ruotsi on vähemmistökieli vähemmistökielten joukossa.
Lain sisältö ja tarkoitus
1 § Tässä laissa on määräyksiä suomen kielestä, kansallisista vähemmistökielistä ja viittomakielestä.
Laki sisältää myös määräyksiä, jotka koskevat yhteiskunnan vastuuta siitä, että yksityiselle henkilölle annetaan käytettäväkseen kieli, sekä kielen käyttämisestä julkisessa toiminnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
2 § Lain tarkoitus on ilmaista suomen kielen ja muiden kielten asema ja käyttö Suomen yhteiskunnassa.
Lain tarkoitus on suojata suomen kieltä ja edistää Suomen kielellistä moninaisuutta sekä yksityisen henkilön mahdollisuutta saada käytettäväkseen kieli.
Suomen kieli
4 § Suomi on Suomen pääkieli.
5 § Pääkielenä suomi on yhteiskunnan yhteinen kieli, jonka on oltava kaikkien Suomessa asuvien käytettävissä ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.
6 § Yhteiskunnalla on erityinen vastuu siitä, että suomea käytetään ja kehitetään.
Kansalliset vähemmistökielet
7 § Kansallisia vähemmistökieliä ovat historiallisen vähemmistön puhuma suomenruotsi, alkuperäiskansan puhumt saamen kielet, karjalan kieli sekä tataari ja
suomenvenäjä.
8 § Yhteiskunnalla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä.
Kielen käyttäminen julkisessa toiminnassa
10 § Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkisen toiminnan tehtäviä suorittavien elinten kieli on suomi. Toisissa laeissa on erityisiä määräyksiä oikeudesta käyttää kansallisia vähemmistökieliä ja muita pohjoismaisia kieliä. Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten velvollisuudesta käyttää tulkkia ja kääntää asiakirjoja on erityiset määräykset.
11 § Julkisessa toiminnassa käytettävän kielen on oltava huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.
12 § Viranomaisilla on erityinen vastuu siitä, että niiden toiminta-alalla on käytettävissä suomenkielistä terminologiaa ja että sitä käytetään ja kehitetään.
Suomi kansainvälisissä yhteyksissä
13 § Suomen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on suojeltava.
Yksityisen henkilön mahdollisuus saada käyttöönsä kieli
14 § Jokaiselle Suomessa asuvalle on annettava mahdollisuus oppia ja käyttää suomea ja kehittää sitä.
Tämän lisäksi on
1. kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle annettava mahdollisuus oppia ja käyttää vähemmistökieltä ja kehittää sitä, ja
2. kuurolle tai kuulovammaiselle ja sille, joka muusta syystä tarvitsee viittomakieltä, annettava mahdollisuus oppia ja käyttää viittomakieltä ja kehittää sitä.
Sille, jonka äidinkieli on muu kuin ensimmäisessä kappaleessa sanottu, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
15 § Yhteiskunta on vastuussa siitä, että yksityiselle henkilölle annetaan käytettäväksi kieli 14 §:n mukaisesti.
Onko mallistasi jossain netissä kattavampi esitys?
Olen tähän asti ajatellut, että kielivapaus pitää voida saavuttaa yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla eli purkamalla vain virkaruotsi yliopistoilta ja vaihtamalla peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa "toinen kotimainen" pois pakollisten kielten kohdasta. Tätähän ei mikään estä eikä tarvita suurta kielikeskustelua vaan pieni järkevöittävä ele.
Voi olla, että tähän ei koskaan päästä ellei kielimalli muutu, joten kai tässä on ryhdyttävä katselemaan asioita laajemmin.[/quote]
Pääkielimallin peruselementit löydät Ruotsin kielilaista. Taitavat olla lukeneet Vapaa kielivalinnan nettisivua
http://www.sprakradet.se/5071
Suomessa pääkieleksi määriteltäisiin suomen kieli, ruotsin kielen asemasta säädettäisiin saamen kielilakia vastaavalla tavalla "laki suomenruotsista".
Tarvitaan oikeastaan kaksi uutta, erillistä lakia: Laki suomen kielestä maan pääkielenä (korvaa nykyisen kielilain)
Lisäksi tarvitaan toinen laki, joka säätää historiallisen vähemmistön puhuman kielen, suomenruotsin, aseman Suomessa-
ilman, että tuo vähemmistö nauttii privilegioista.
Kolmantena lakina on edelleen saamen kielilaki.
Uudemmista vähemmistökielistä säädetään Pääkielilain yhteydessä.
Nyt ei ole tärkeä itse lakiteksti, vaan eliitin herääminen siihen,
että pakkoruotsi pitää yllä peruslähtökohdiltaan mahdotonta järjestelmää eli
nykyisenkaltaista virallista kaksikielisyyttä.
Pakkoruotsi tosiasiassa lanseerattiin estämään jo lähtökohtaisesti keinotekoisen kaksikielisyyden luonnollinen loppuminen,
joka olisi tapahtunut jo 1970-luvulla, jos Suomen kieliolojen olisi annettu kehittyä rauhassa, evoluutionomaisesti, ilman säätelyä.
Englantihan otti yliotteen ruotsista pakkoruotsista huolimatta. Pakkoruotsin funktioksi oli jäädä tulpaksi muiden kielten kuin englannin opiskelulle-
ja ylläpitämään lähtökohtaisesti ETUoikeudenmukaista (samalla epäoikeudenmukaista) kielikastilaitosta.
Työstän tätä uutta lakikokonaisuutta uimisen, sulkapallopelin ja ruohonleikkuun lomassa
Ensimmäinen "väliraportti" on valmis syksyllä..
-------------------------------
Tässä yksi aihio, jossa ruotsi on vähemmistökieli vähemmistökielten joukossa.
Lain sisältö ja tarkoitus
1 § Tässä laissa on määräyksiä suomen kielestä, kansallisista vähemmistökielistä ja viittomakielestä.
Laki sisältää myös määräyksiä, jotka koskevat yhteiskunnan vastuuta siitä, että yksityiselle henkilölle annetaan käytettäväkseen kieli, sekä kielen käyttämisestä julkisessa toiminnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
2 § Lain tarkoitus on ilmaista suomen kielen ja muiden kielten asema ja käyttö Suomen yhteiskunnassa.
Lain tarkoitus on suojata suomen kieltä ja edistää Suomen kielellistä moninaisuutta sekä yksityisen henkilön mahdollisuutta saada käytettäväkseen kieli.
Suomen kieli
4 § Suomi on Suomen pääkieli.
5 § Pääkielenä suomi on yhteiskunnan yhteinen kieli, jonka on oltava kaikkien Suomessa asuvien käytettävissä ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.
6 § Yhteiskunnalla on erityinen vastuu siitä, että suomea käytetään ja kehitetään.
Kansalliset vähemmistökielet
7 § Kansallisia vähemmistökieliä ovat historiallisen vähemmistön puhuma suomenruotsi, alkuperäiskansan puhumt saamen kielet, karjalan kieli sekä tataari ja
suomenvenäjä.
8 § Yhteiskunnalla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä.
Kielen käyttäminen julkisessa toiminnassa
10 § Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkisen toiminnan tehtäviä suorittavien elinten kieli on suomi. Toisissa laeissa on erityisiä määräyksiä oikeudesta käyttää kansallisia vähemmistökieliä ja muita pohjoismaisia kieliä. Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten velvollisuudesta käyttää tulkkia ja kääntää asiakirjoja on erityiset määräykset.
11 § Julkisessa toiminnassa käytettävän kielen on oltava huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.
12 § Viranomaisilla on erityinen vastuu siitä, että niiden toiminta-alalla on käytettävissä suomenkielistä terminologiaa ja että sitä käytetään ja kehitetään.
Suomi kansainvälisissä yhteyksissä
13 § Suomen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on suojeltava.
Yksityisen henkilön mahdollisuus saada käyttöönsä kieli
14 § Jokaiselle Suomessa asuvalle on annettava mahdollisuus oppia ja käyttää suomea ja kehittää sitä.
Tämän lisäksi on
1. kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle annettava mahdollisuus oppia ja käyttää vähemmistökieltä ja kehittää sitä, ja
2. kuurolle tai kuulovammaiselle ja sille, joka muusta syystä tarvitsee viittomakieltä, annettava mahdollisuus oppia ja käyttää viittomakieltä ja kehittää sitä.
Sille, jonka äidinkieli on muu kuin ensimmäisessä kappaleessa sanottu, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
15 § Yhteiskunta on vastuussa siitä, että yksityiselle henkilölle annetaan käytettäväksi kieli 14 §:n mukaisesti.
Re: Onko pakko rakentaa uusi kielipoliittinen malli Suomelle
Eiköhän ruotsi vapaaehtoiseksi- esityksen mukainen ratkaisu ole riittävä eli vapaakielivalinta. Reaaliteeti on, että Suomi on ja tulee olemaan kaksikielinen maa, jossa on vahva ruotsinkielinen vähemmistö. Calle tosin esitti RKPn puoluekokouksessa omilleen lähes vihapuheeksi luettavia kommentteja , mutta jätettäköön kyseiset kommentit omaan arvoonsa - tai arvottomuuteensa - kuumaCalleista ei kannata välittää. Kunhan koululaiset ja opiskelijat saavat vapaasti valita opiskelemansa vieraat kielet, asiat ovat tältä osin ok.
Re: Onko pakko rakentaa uusi kielipoliittinen malli Suomelle
Nyt ei pidä luovuttaa. Kansalaisaloite pitää potkia maaliin. Jos ja kun se saadaan eduskunnan käsittelyyn, saavat vapaan kielivalinnan järkevät perustelut ansaittua julkisuutta. Sen seurauksena seuraava eduskunta voisi olla myötämielisempi kielivapaudelle.NRR kirjoitti:"Ruotsinvastainen" on Suomessa jokainen, joka ei ymmärrä, että perustuslakimme nyt vain vaatii pakollista ruotsia, vaikkei se sitä vaadikaan. Sen, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia, myönsi jo edellinen oikeusministeri Brax ja vielä ihan julkisesti.
Onko siis pakko purkaa nykyinen kielimalli, jotta kieltenopetusta voitaisiin kehittää vastaamaan monikielistyvän maan lasten tarpeita?
Tämän ohessa kannattaa valmistella Lehtosen pääkielimallia ja katsoa sitten, mikä on niissä olosuhteissa mahdollista. Uskon, että järki lopulta voittaa tässäkin asiassa.