Savon Sanomissa Snellmanin päivänä mielipidekirjoitus
Lähetetty: 13.05.2013 05:49
Savon Sanomissa Snellmanin päivänä mielipidekirjoitus
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mi ... mi/1325380
Suomalainen Suomi
Valkeakoski
12.5.2013 00:02
Suomen suuriruhtinas keisari Aleksanteri II katsasti 1863 Parolan kentällä koko silloisen Suomen sotaväen, 4000 suomalaista ja tuhat venäläistä sotilasta.
Keisari oli pukeutunut Suomen kaartin tummansiniseen univormuun.
Päivällisellä hän kohotti maljan Suomen hyvinvoinnille sekä urhealle ja uskolliselle armeijalle. Viisi vuotta myöhemmin paikalle pystytettiin muistomerkki Parolan Leijona.
Vierailunsa yhteydessä keisari allekirjoitti J. V. Snellmanin esityksestä 1863 kielijulistuksen.
Kyseessä oli ensimmäinen todellinen askel suomen kielen ja suomenkielisten syrjinnän lopettamiseksi.
Taistelu ensin ruotsinkielisen virkakunnan jarruttelua ja muita esteitä vastaan kesti niin pitkään, että vasta vuoden 1902 kieliasetus nosti suomen kielen tosiasiallisesti viralliseksi.
Vielä 150 vuotta julistuksesta suomalaisten on osallistuttava pakollisen ruotsin opetukseen kaikilla kouluasteilla.
Verrattuna Ruotsin, Norjan ja Tanskan nuorten mahdollisuuteen hankkia kahden vieraan kielen taito, Suomen nuoret ovat sorretussa asemassa. Tulkinta ruotsin valinnaisuudesta perustuslain vastaisena on tietoista vääristelyä.
Kesällä Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki järjestävät juhlallisuuksia suomen kielen virallistamisen 150-vuotismuistoksi.
Snellmanin ja suomalaisuuden päivän juhlinta on tavallista ajankohtaisempaa. Suomi on suomalainen, vaikka meille yritetään oman maamme rajojen sisältä muuta vakuuttaa.
Seppo Satamo
- Voi kommentoida
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mi ... mi/1325380
Suomalainen Suomi
Valkeakoski
12.5.2013 00:02
Suomen suuriruhtinas keisari Aleksanteri II katsasti 1863 Parolan kentällä koko silloisen Suomen sotaväen, 4000 suomalaista ja tuhat venäläistä sotilasta.
Keisari oli pukeutunut Suomen kaartin tummansiniseen univormuun.
Päivällisellä hän kohotti maljan Suomen hyvinvoinnille sekä urhealle ja uskolliselle armeijalle. Viisi vuotta myöhemmin paikalle pystytettiin muistomerkki Parolan Leijona.
Vierailunsa yhteydessä keisari allekirjoitti J. V. Snellmanin esityksestä 1863 kielijulistuksen.
Kyseessä oli ensimmäinen todellinen askel suomen kielen ja suomenkielisten syrjinnän lopettamiseksi.
Taistelu ensin ruotsinkielisen virkakunnan jarruttelua ja muita esteitä vastaan kesti niin pitkään, että vasta vuoden 1902 kieliasetus nosti suomen kielen tosiasiallisesti viralliseksi.
Vielä 150 vuotta julistuksesta suomalaisten on osallistuttava pakollisen ruotsin opetukseen kaikilla kouluasteilla.
Verrattuna Ruotsin, Norjan ja Tanskan nuorten mahdollisuuteen hankkia kahden vieraan kielen taito, Suomen nuoret ovat sorretussa asemassa. Tulkinta ruotsin valinnaisuudesta perustuslain vastaisena on tietoista vääristelyä.
Kesällä Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki järjestävät juhlallisuuksia suomen kielen virallistamisen 150-vuotismuistoksi.
Snellmanin ja suomalaisuuden päivän juhlinta on tavallista ajankohtaisempaa. Suomi on suomalainen, vaikka meille yritetään oman maamme rajojen sisältä muuta vakuuttaa.
Seppo Satamo
- Voi kommentoida