vapaakielivalinta.fi

Mari Kiviniemen puhe nyt huhtikuussa sisältää hänen ehdotuksensa kielten opetukseen.

Seinäjoen Suomi-Saksa yhdistys 35-vuotta
17.4.2013

---
Kun itse kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1988, Jalasjärven lukiossa oli lyhyen saksan kirjoittajia 16. Vaikka kirjoittajien kokonaismäärä on niistä vuosista hieman vähentynyt, se ei selitä saksan kirjoittajien määrän roimaa vähenemistä. Muutos 25-vuoden takaiseen on dramaattinen. Kotilukiossani lyhyen saksan kirjoittajia oli tänä vuonna vain 4 kappaletta.

Muutos huonompaan kielten hallintaan koskee koko Suomea. Suomalaisten nuorten kielten osaaminen yksipuolistuu hurjaa vauhtia. Kielen kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on osoitus vahvasta osaamisesta ja harrastuneisuudesta. Pelkkä lukioarvosana ei riitä tai muutama suoritettu kurssi ei riitä.

Tilanteen parantaminen edellyttää muutoksia niin peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmissa sekä ylioppilastutkinnon rakenteessa. Itse kannatan sellaista järjestelmää, jossa jokaisen peruskoulun oppilaan pitäisi opiskella englannin lisäksi pakollisena jotain toista, valinnaista kieltä. Lukiossa palaisin lähelle oman aikani mallia. Jokaisen pitäisi kirjoittaa vähintään kaksi kieltä, joista toinen on englanti ja toinen valinnainen kieli. Ruotsin pitäisin pakollisena oppiaineena lukiossa, mutta en siis enää yläasteella. Samassa yhteydessä olisi tietenkin ratkaistava se, miten jatkossa erityistoimenpitein ruotsinkielisten palvelut turvataan.

http://www.marikiviniemi.net/ajankohtaista/2012

Hienoa, että Kiviniemi edelleen ottaa kantaa peruskoulujen vapaan kielivalinnan puolesta. Olen tyytyväinen.

Tässä kaavaillut lukion lisäkielet ja pakkoruotsi tuntuvat tietysti pahalta. Lukion kielipainotuksen lisääminen on tässä kielilahjakkaan naispoliitikon puhetta. Hän ei omiin kokemuksiin pohjaten vielä tiedä, miten vaativa lukio on nytkin ilman kielipainotuksen lisäämistä ja miten paljon kaivataan vapautta myös lukioihin.

Miksi tekniikan ammattilaiset ovat niin hiljaa lukiouudistuksesta ja niistä tarpeista, joita useimmilla tekniikan ammattilaisilla olisi lukio-opintojen uudistamisessa?

Se hallitus, joka poisti pakollisen ruotsin yo-kirjoituksista, oli selvittänyt tarkoin, mitä lukion uudistamiselta toivottiin:
- mahdollisuutta painottaa matemaattisia aineita, jotka vaativat paljon aikaa ja työtä opiskelijalta
- mahdollisuutta kirjoittaa ammattikoulun kaksoistutkintolinjan pohjalta, jolloin lisäkokeet kielissä karsisivat suuren osan kirjoittajista
- lukion suoritusaikojen pitenemisen pysäyttämistä ja turhien reputusten välttämistä (kun opiskelijan kannalta keskeiset aineet jo on suoritettu)
- sisällöllistä uudistamista pakollisuuden lisäämisen sijasta

Toivottavasti keskustan sisälläkin vuoropuhelu aiheesta jatkuu. Joka tapauksessa hyvä kannanotto Kiviniemeltä. Hänen ei olisi tarvinnut mainita pakkoruotsia tässä yhteydessä lainkaan.

Mielipidekirjoitus Ilkasta
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3% ... -1.1382469

--- Mari Kiviniemen nettisivuilta löytyi lisää tietoa hänen suhtautumisestaan kielten opiskeluun. Kiviniemi palaisi lukiossa lähemmäksi vanhaa mallia, eli vähintään kahden kielen kirjoittamiseen. Kirjoitettavista kielistä toinen olisi englanti, mutta toinen ei olisi vanhan mallin mukainen pakollinen ruotsi, vaan valinnainen.

Pakkoruotsin muuttaminen valinnaiseksi kieleksi peruskoulussa kuuluisi myös kuvioon. Mielestäni aivan hyviä ajatuksia, varsinkin henkilölle jonka tulevaisuuden näkymät viittaavat Kiviniemen tapaiseen uraan, vaan yo-kirjoituksen suhteen turhan kielipainotteista esim. tulevalle tekniikan huippuosaajalle.

Joka härillä kyntää, se häristä puhuu. Kielten opiskelua korostavat he jotka kieliä tarvitsevat ja niitä helposti omaksuvat. Sanotaan kaupanteon olevan helpompaa ja markkinoinnin sujuvan kun on kielitaitoa. Epäilemättä edellä oleva pitää paikkansa, mutta yksi yksityiskohta ei ratkaise, vaan kokonaisuus.

Mikäli laiminlyömme muun arvokkaan osaamisen tukemisen ja pakotamme kaikille kieliä vaikka väkisin, niin meillä ei ole pian mitään kilpailukykyistä myytävää. Menestys ei seiso yhdellä jalalla, vaan tarvitaan toimiva kokonaisuus. Kokonaisuus koostuu erilaisista osaajista, jotka yhdessä voivat saada aikaan menestystarinan.

Tapio Prusti
Seinäjoki

Kröhöm- Meillähän on nyt käytössä SEKÄ pakkoruotsi ETTÄ erityistoimenpiteet ja erityisjärjestelyt (SOTE, varuskunnat, koulutuskiintiöt, Kokkola jne. jne.)
Ruotsia siis suojellaan moninkertaisilla rakenteilla.
Kyllä nyt olisi teillä poliitikoilla oltava rohkeutta sanoa selkeästi, että Suomen pääkieli on suomen kieli ja ruotsi on de facto vähemmistökieli.

De factosta on siirryttävä de jureen, jolloin erityistoimenpiteet ovat perusteltuja. Ylläpitämällä keinotekoista kaksikielisyyttä ja samanaikaiseti erityisjärjestelyjä ollaan kyllä vahvasti enemmistöä loukkaavalla linjalla! Minä en ole lähtökohtaisesti mikään ruotsinkielisten palvelija! Privilegiot kuuluvat menneisyyteen!
Ehdotankin Suomen kielipolitiikkaan täysremonttia!
Suomen kieli Suomen viralliseksi pääkieleksi ja ruotsille de jure vähemmistökielen asema ja sen mukaiset alueelliset erityisjärjestelyt-
mutta ei tårta på tårta!

Siinä viestini Kiviniemelle.. Luulisi olevan selvää tekstiä!

Onhan tämäkin ehdotus tyhjää parempi, vaikkakaan ei riittävä. Keskustankin kentältä selvästi nousee paineita pakkoruotsin lakkauttamiseen.

Paras ratkaisu olisi tämä: http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi .

Peräti epälooginen ehdotus: ruotsi muutettaisiin peruskoulussa valinnaiseksi kieleksi, mutta palautettaisiin käytännössä pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Kaksi vierasta kieltä pakollisena aineena ylioppilaskirjoituksissa tarkoittaisi äidinkieleltään muille kuin ruotsia puhuville ruotsin palauttamista ylioppilaskirjoituksiin pakolliseksi aineeksi. Näin kun ehdotuksen mukaan ruotsi säilyisi pakollisena aineena lukiossa. Harva lukee lukiossa kolmea vierasta kieltä siten, että kykenisi kirjoittamaan englannin ja kolmannen vieraan kielen, ruotsin säilyessä pakollisena kielenä.

Kiviniemen tarkoituksena lienee lisätä ruotsin opiskelua, herää kysymys miksi?

Suruja Kiviniemen ehdotus ei juurikaan rasittaisi: voisivathan he kirjoittaa englannin ja suomen. Ensiksi mainittu on sukulaiskieli heidän äidinkielelleen ja jälkimmäinen on kieli, jota he kuuleva päivittäin

masa kirjoitti:Peräti epälooginen ehdotus: ruotsi muutettaisiin peruskoulussa valinnaiseksi kieleksi, mutta palautettaisiin käytännössä pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.

Niinpä. Jos on lukenut peruskoulussa englantia ja espanjaa, joutuu lukiossa ottamaan englannin rinnalle joka tapauksessa ruotsin, joten se espanja luultavasti heivataan. Jos taas on pakko lukea peruskoulussa aloitettuja kieliä ja sen rinnalla myös ruotsia, tulee kielitaakka kerralla todella raskaaksi nyt jo muutenkin raskaassa lukiossa. Luultavasti tähän ehdotukseen kuuluu vielä se, että alkavan ruotsin kursseja on sitten lukiossa viiden sijaan yhdeksän, jotta saadaan edes auttava pohja virkaruotsille.

Tämä ehdotus on tehty miettimättä koulujen todellisuutta, mutta eihän poliitikoilta ole ennenkään vaadittu todellisuuden tuntemusta. Kiviniemen ehdotus voi hyvinkin olla se, jonka tämän päivän kielipoliittisessa ilmapiirissä voi tehdä. Peruskouluruotsin poisto on askel kohti demokratiaa, mutta lukioruotsin säilyttäminen on rauhoitusele ruotsinkieliselle väestönosalle.

Näin poliitikkojen ja tutkijoiden on edettävä pienin askelein, jotteivät joutuisi "svenskätareiksi" leimattujen joukkoon.

Tärkeintä on nyt kuitenkin se, että yhä useampi vaikuttaja ottaa etäisyyttä nykyisestä ehdottomasta pakosta.