Alueelliset mallit - Häkkinen ja Saukkonen
Lähetetty: 03.05.2013 06:12
Dosentti Saukkosen kirjassaan "Erilaisuuksien Suomi: vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot" esittämää mallia kannattaisi nostaa keskusteluun, vaikka siinä onkin nivottu pakollinen kieltenopetus vaatimukseen vähemmistökielisistä palveluista, mikä ei ole koskaan ollut hyvä ja yksilöille reilu lähtökohta. Saukkonen jaottelee kielet uusiksi: kansalliskieli, virallinen kieli (alueellinen) ja virallinen vähemmistökieli. Hän ehdottaa mm. että
- saami (saamen kielet) nostettaisiin kansalliskieleksi,
- suomi olisi virallinen kieli koko maassa ja
- suomen rinnalla olisi alueellisia virallisia kieliä (alueista voitaisiin keskustella, Ahvenanmaahan sai tässä jäädä ruotsinkieliseksi) ja
- lisäksi määriteltäisiin maan viralliset vähemmistökielet, joihin kuuluisivat mm. romanin kieli ja karjalan kieli.
Alueellista kielimallia on esittänyt myös Jaska Häkkinen, tosin hänen Svenskfinlandinsa oli määritetty huomattavasti tarkemmin ja korkeammin prosenttirajoin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... en-kasitys (historiaosuuden jälkeen)
Vaikka vapaaehtoinen ruotsi voidaan toteuttaa nykyisten lakien ja nimikkeiden pohjalta, joudutaan kuitenkin käymään taustalla keskustelua nykyisen kaksikielisyyden toimimattomuudesta ja teennäisyydestä. Olisi hyvä nostaa esiin erilaisia malleja, joilla kielipolitiikkaa voisi järkeistää tavalla, jossa huomioidaan niin realismi kuin erilaiset vähemmistötkin. Alueellisten virallisten kielten vaikutus koulujen kielivalintoihin voisi mielestäni olla se, että näitä kieliä tarjotaan myös tavallista laajempina kokonaisuuksina aina kielikylvyistä subjektiiviseen oikeuteen opiskella laajaa A-ruotsia jossakin kohtuullisen matkan päässä olevassa koulussa.
- saami (saamen kielet) nostettaisiin kansalliskieleksi,
- suomi olisi virallinen kieli koko maassa ja
- suomen rinnalla olisi alueellisia virallisia kieliä (alueista voitaisiin keskustella, Ahvenanmaahan sai tässä jäädä ruotsinkieliseksi) ja
- lisäksi määriteltäisiin maan viralliset vähemmistökielet, joihin kuuluisivat mm. romanin kieli ja karjalan kieli.
Alueellista kielimallia on esittänyt myös Jaska Häkkinen, tosin hänen Svenskfinlandinsa oli määritetty huomattavasti tarkemmin ja korkeammin prosenttirajoin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... en-kasitys (historiaosuuden jälkeen)
Vaikka vapaaehtoinen ruotsi voidaan toteuttaa nykyisten lakien ja nimikkeiden pohjalta, joudutaan kuitenkin käymään taustalla keskustelua nykyisen kaksikielisyyden toimimattomuudesta ja teennäisyydestä. Olisi hyvä nostaa esiin erilaisia malleja, joilla kielipolitiikkaa voisi järkeistää tavalla, jossa huomioidaan niin realismi kuin erilaiset vähemmistötkin. Alueellisten virallisten kielten vaikutus koulujen kielivalintoihin voisi mielestäni olla se, että näitä kieliä tarjotaan myös tavallista laajempina kokonaisuuksina aina kielikylvyistä subjektiiviseen oikeuteen opiskella laajaa A-ruotsia jossakin kohtuullisen matkan päässä olevassa koulussa.