Dosentti Saukkosen kirjassaan "Erilaisuuksien Suomi: vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot" esittämää mallia kannattaisi nostaa keskusteluun, vaikka siinä onkin nivottu pakollinen kieltenopetus vaatimukseen vähemmistökielisistä palveluista, mikä ei ole koskaan ollut hyvä ja yksilöille reilu lähtökohta. Saukkonen jaottelee kielet uusiksi: kansalliskieli, virallinen kieli (alueellinen) ja virallinen vähemmistökieli. Hän ehdottaa mm. että
- saami (saamen kielet) nostettaisiin kansalliskieleksi,
- suomi olisi virallinen kieli koko maassa ja
- suomen rinnalla olisi alueellisia virallisia kieliä (alueista voitaisiin keskustella, Ahvenanmaahan sai tässä jäädä ruotsinkieliseksi) ja
- lisäksi määriteltäisiin maan viralliset vähemmistökielet, joihin kuuluisivat mm. romanin kieli ja karjalan kieli.
Alueellista kielimallia on esittänyt myös Jaska Häkkinen, tosin hänen Svenskfinlandinsa oli määritetty huomattavasti tarkemmin ja korkeammin prosenttirajoin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... en-kasitys (historiaosuuden jälkeen)
Vaikka vapaaehtoinen ruotsi voidaan toteuttaa nykyisten lakien ja nimikkeiden pohjalta, joudutaan kuitenkin käymään taustalla keskustelua nykyisen kaksikielisyyden toimimattomuudesta ja teennäisyydestä. Olisi hyvä nostaa esiin erilaisia malleja, joilla kielipolitiikkaa voisi järkeistää tavalla, jossa huomioidaan niin realismi kuin erilaiset vähemmistötkin. Alueellisten virallisten kielten vaikutus koulujen kielivalintoihin voisi mielestäni olla se, että näitä kieliä tarjotaan myös tavallista laajempina kokonaisuuksina aina kielikylvyistä subjektiiviseen oikeuteen opiskella laajaa A-ruotsia jossakin kohtuullisen matkan päässä olevassa koulussa.
Alueelliset mallit - Häkkinen ja Saukkonen
Re: Alueelliset mallit - Häkkinen ja Saukkonen
Saukkonen ja Melin olivat kuulemma keskustelleet aiheesta Radiossa. Nimimerkki käännöstmsto kuvaa keskustelua toisella palstalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11449250
Itse keskustelu löytyy osoitteesta
http://arenan.yle.fi/radio/1878793
03.05.13 Är det rimligt att förvänta sig att alla finländare ska lära sig svenska (eli onko kohtuullista odottaa, että kaikki finländarit opettelisivat ruotsia)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11449250
Itse keskustelu löytyy osoitteesta
http://arenan.yle.fi/radio/1878793
03.05.13 Är det rimligt att förvänta sig att alla finländare ska lära sig svenska (eli onko kohtuullista odottaa, että kaikki finländarit opettelisivat ruotsia)
Re: Alueelliset mallit - Häkkinen ja Saukkonen
Uuden Suomen blogin kommenttiosuudessa, on kuvattu myös eräs alueellinen malli taustoineen:
Jouni Suonsivu 12.5.2013 21:54
---
Lisäänpä lusikkani kattilaan, jossa hämmennetään pakkokielisoppaa. Ehkä tästä joskus tulee valmista, sanoisi optimisti. Aloitetaan kahdella wikipaketilla, joista ensimmäinen kuvana on kiva eli helppo: Etelä-Tirolin kielisuhteet ja jälkimmäinen luettelo Italiassa puhuttavista vähemmistökielistä puhujamäärineen.
Eurooppa on suurelta osaltaan kielellinen tilkkutäkki, ja valitsen tässä verrokkiesimerkiksi Suomelle asioiden järkeistämistä varten Italian. Samalla tässä on matkailuehdotus opetusministeriön asiasta vastaavalle virkamiehistölle ja ministerille itselleen. Matkailu avartaa, ja uskon eurooppalaisten kollegoiden ojentavan auttavan kätensä, jotta suomalaiset saavat tolkkua asioihinsa. Mielestäni maan pohjoinen provinssi Südtirol/Alto Adige on otollinen malli omaksuttavaksi Suomeenkin.
Italiassa on aina riittänyt tulijoita, ja niinpä maassa on monia historiallisia kielivähemmistöjä, joiden asemat poikkeavat toisistaan. Maan pääkielihän on tunnetusti italia ja mielestäni tapa, jolla maan saksankielisten asiat on hoidettu, soveltuu hyvin malliksi, miten me voimme järjestää ruotsinkielistemme oikeuksien toteutumisen. Südtirol eli Alto Adige on pääosin saksankielinen provinssi Italiassa ja se rajoittuu pohjoisessa Itävaltaan. Asukkaita on noin puoli miljoonaa eli vajaa prosentti maan koko väestöstä. Provinssissa saksaa puhuu äidinkielenään vajaat 70 prosenttia, runsas neljännes italiaa ja loput puhuvat äidinkielenään retoromaania (ladino, vähemmistöstatus turvana). Alue kuului ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Itävaltaan ja separatistisia pyrkimyksiä on esiintynyt aiemmin. Saksaa edelsi germaaninen murre, jota alueella alettiin puhua germaanien kansainvaellusten myötä, ja aiemminhan alue oli latinalainen. Nykytilanne on se, että saksa on alueellinen virallinen kieli ja myös italia on virallinen. Suurimmalta osaltaan maaseutupaikkakunnat ovat miltei tyystin saksankielisiä. Alueen pääkaupungissa Bolzanossa on yliopisto, joten saksankielisillä on mahdollisuus korkea-asteen opintoihin äidinkielellään.
Tästä ei kuitenkaan seuraa se, että koko Italiassa saksaa opiskeltaisiin kouluissa pakollisena oppiaineena. Muuallakin Pohjois-Italiassa kuin vain tässä provinssissa saksa on merkittävä turismin ja kauppasuhteiden vuoksi. Saksasta on hyötyä mm. suurten järvien (Como, Garda, Maggiore) majoitus- ja ravintolapalveluissa. En tiedä, miten paljon näiden alueiden kouluissa silti saksaa tarjotaan valinnaisena oppiaineena.
Ahvenanmaan mallin vastinekin Italiasta löytyy ja se on Aostan laakso, pieni, noin sadantuhannen asukkaan provinssi Alpeilla. Täällä virallinen kieli ei ole italia lainkaan, vaikka Italiassa ollaankin. Virallinen kieli on ranska, jota tosin vain vähemmistö aostalaisista puhuu äidinkielenään. Suurin osa puhuu arpitaania, joka voidaan yksinkertaisuuden vuoksi suomentaa nimellä provensaali, jota taas useampi miljoona ihmistä puhuu ensimmäisenä kielenään myös Ranskassa. Koska provensaalin asema on nykyään enempi murre, on viralliseksi kieleksi valittu ranska (tilanne on sama kuin jos rikssvenska olisi virallinen muoto suomenruotsalaisilla alueillamme todellisuudesta huolimatta). Italia, provensaali ja ranska ovat kuitenkin latinalaisina kielinä niin lähellä toisiaan, että todellisuudessa Aostassa ummikkoitalokin tulee varmasti toimeen.
Monin paikoin maassa on muita vähemmistöjä. Etelässä, saappaan korossa sekä Sisiliassa asuu parikymmentätuhatta griconkielistä (kreikka), mutta he ovat kaksikielisiä. Kielellä ei ole virallista vähemmistöstatusta eikä varmuutta ole, onko se säilynyt joko Magna Graecian ajoista 2500 vuotta sitten, vai ulottuuko historia "vain" Bysantin aikaan, siis keskiajalle. Niin tai näin, erityistä suojelua ei ole tarvittu ja vähemmistö on siis säilynyt. Lähellähän on myös emämaa Kreikka. Albaniankielinen vähemmistökin on ja sekin on peräisin vuosisatojen takaa, elinvoimainen tämäkin noin sadantuhannen ihmisen moniaalla hajallaan elävä kaksikielinen vähemmistö. Albanialla on vähemmistöstatus.
Mitä siis sanon: Suomessa on aika siirtyä alueelliseen kaksikielisyyteen realiteettien mukaisesti. En näe muita vaihtoehtoja, vaikka tämän toteutumista voidaan tietysti edelleenkin jarruttaa, jos halutaan. En pidä pakkoruotsista, mutta kylläkin ruotsista. Oletan, että tarpeet täyttyvät nykyistä paremmin vailla pakkoa ja oletan, että ruotsin valitsee joka tapauksessa aika moni. Motivoitunut muuten oppii paremmin.
Minusta on realistista, että Pohjanmaan maakunta on jatkossakin kaksikielinen, paitsi umpisuomenkielinen Kyrönmaa. Keski-Pohjanmaalla samoin Kokkolan kaupunki ilman liitosalueita. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla selkeästi kaksikieliset alueet pysyvät jatkossakin kaksikielisinä.
On vielä eräs asia: kansainvälisiin sopimuksiin Ahvenanmaan asemasta ei tarvitse eikä pidäkään kajota. Ei siis muuteta statusta mitenkään. Silti maakuntahallitukselle voidaan esittää, että sekin voi (edes kerrankin) osoittaa good williä turvatakseen omasta, vapaasta tahdostaan maakunnan suomenkielisten aseman, jota nyt ei ole lainkaan. Brändön väestöstä nimittäin miltei viisitoista prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja Kumlingessakin noin yhdeksän prosenttia. Maarianhaminassa asuu 500-600 suomenkielistä, joka prosenttilukuna on noin viisi, mutta määränä merkittävä pienessä kaupungissa. Suomenkielisten lapsilla ei siis ole mahdollisuutta suomenkieliseen päivähoitoon, kouluissa suomenkielisillä ei ole mitään ns. kotikielen opetusta, seurakunnissa ei ole suomenkielistä toimintaa. Kaikki tämä, ymmärtääkseni, on järjestettävissä - jos hyvää tahtoa löytyy.
Hufvudstadsbladet ja Fria Åland kuin myös muu ruotsinkielinen lehdistömme saavat kernaasti lainata tätä tekstiä. All rights released.
Jouni Suonsivu 12.5.2013 21:54
---
Lisäänpä lusikkani kattilaan, jossa hämmennetään pakkokielisoppaa. Ehkä tästä joskus tulee valmista, sanoisi optimisti. Aloitetaan kahdella wikipaketilla, joista ensimmäinen kuvana on kiva eli helppo: Etelä-Tirolin kielisuhteet ja jälkimmäinen luettelo Italiassa puhuttavista vähemmistökielistä puhujamäärineen.
Eurooppa on suurelta osaltaan kielellinen tilkkutäkki, ja valitsen tässä verrokkiesimerkiksi Suomelle asioiden järkeistämistä varten Italian. Samalla tässä on matkailuehdotus opetusministeriön asiasta vastaavalle virkamiehistölle ja ministerille itselleen. Matkailu avartaa, ja uskon eurooppalaisten kollegoiden ojentavan auttavan kätensä, jotta suomalaiset saavat tolkkua asioihinsa. Mielestäni maan pohjoinen provinssi Südtirol/Alto Adige on otollinen malli omaksuttavaksi Suomeenkin.
Italiassa on aina riittänyt tulijoita, ja niinpä maassa on monia historiallisia kielivähemmistöjä, joiden asemat poikkeavat toisistaan. Maan pääkielihän on tunnetusti italia ja mielestäni tapa, jolla maan saksankielisten asiat on hoidettu, soveltuu hyvin malliksi, miten me voimme järjestää ruotsinkielistemme oikeuksien toteutumisen. Südtirol eli Alto Adige on pääosin saksankielinen provinssi Italiassa ja se rajoittuu pohjoisessa Itävaltaan. Asukkaita on noin puoli miljoonaa eli vajaa prosentti maan koko väestöstä. Provinssissa saksaa puhuu äidinkielenään vajaat 70 prosenttia, runsas neljännes italiaa ja loput puhuvat äidinkielenään retoromaania (ladino, vähemmistöstatus turvana). Alue kuului ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Itävaltaan ja separatistisia pyrkimyksiä on esiintynyt aiemmin. Saksaa edelsi germaaninen murre, jota alueella alettiin puhua germaanien kansainvaellusten myötä, ja aiemminhan alue oli latinalainen. Nykytilanne on se, että saksa on alueellinen virallinen kieli ja myös italia on virallinen. Suurimmalta osaltaan maaseutupaikkakunnat ovat miltei tyystin saksankielisiä. Alueen pääkaupungissa Bolzanossa on yliopisto, joten saksankielisillä on mahdollisuus korkea-asteen opintoihin äidinkielellään.
Tästä ei kuitenkaan seuraa se, että koko Italiassa saksaa opiskeltaisiin kouluissa pakollisena oppiaineena. Muuallakin Pohjois-Italiassa kuin vain tässä provinssissa saksa on merkittävä turismin ja kauppasuhteiden vuoksi. Saksasta on hyötyä mm. suurten järvien (Como, Garda, Maggiore) majoitus- ja ravintolapalveluissa. En tiedä, miten paljon näiden alueiden kouluissa silti saksaa tarjotaan valinnaisena oppiaineena.
Ahvenanmaan mallin vastinekin Italiasta löytyy ja se on Aostan laakso, pieni, noin sadantuhannen asukkaan provinssi Alpeilla. Täällä virallinen kieli ei ole italia lainkaan, vaikka Italiassa ollaankin. Virallinen kieli on ranska, jota tosin vain vähemmistö aostalaisista puhuu äidinkielenään. Suurin osa puhuu arpitaania, joka voidaan yksinkertaisuuden vuoksi suomentaa nimellä provensaali, jota taas useampi miljoona ihmistä puhuu ensimmäisenä kielenään myös Ranskassa. Koska provensaalin asema on nykyään enempi murre, on viralliseksi kieleksi valittu ranska (tilanne on sama kuin jos rikssvenska olisi virallinen muoto suomenruotsalaisilla alueillamme todellisuudesta huolimatta). Italia, provensaali ja ranska ovat kuitenkin latinalaisina kielinä niin lähellä toisiaan, että todellisuudessa Aostassa ummikkoitalokin tulee varmasti toimeen.
Monin paikoin maassa on muita vähemmistöjä. Etelässä, saappaan korossa sekä Sisiliassa asuu parikymmentätuhatta griconkielistä (kreikka), mutta he ovat kaksikielisiä. Kielellä ei ole virallista vähemmistöstatusta eikä varmuutta ole, onko se säilynyt joko Magna Graecian ajoista 2500 vuotta sitten, vai ulottuuko historia "vain" Bysantin aikaan, siis keskiajalle. Niin tai näin, erityistä suojelua ei ole tarvittu ja vähemmistö on siis säilynyt. Lähellähän on myös emämaa Kreikka. Albaniankielinen vähemmistökin on ja sekin on peräisin vuosisatojen takaa, elinvoimainen tämäkin noin sadantuhannen ihmisen moniaalla hajallaan elävä kaksikielinen vähemmistö. Albanialla on vähemmistöstatus.
Mitä siis sanon: Suomessa on aika siirtyä alueelliseen kaksikielisyyteen realiteettien mukaisesti. En näe muita vaihtoehtoja, vaikka tämän toteutumista voidaan tietysti edelleenkin jarruttaa, jos halutaan. En pidä pakkoruotsista, mutta kylläkin ruotsista. Oletan, että tarpeet täyttyvät nykyistä paremmin vailla pakkoa ja oletan, että ruotsin valitsee joka tapauksessa aika moni. Motivoitunut muuten oppii paremmin.
Minusta on realistista, että Pohjanmaan maakunta on jatkossakin kaksikielinen, paitsi umpisuomenkielinen Kyrönmaa. Keski-Pohjanmaalla samoin Kokkolan kaupunki ilman liitosalueita. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla selkeästi kaksikieliset alueet pysyvät jatkossakin kaksikielisinä.
On vielä eräs asia: kansainvälisiin sopimuksiin Ahvenanmaan asemasta ei tarvitse eikä pidäkään kajota. Ei siis muuteta statusta mitenkään. Silti maakuntahallitukselle voidaan esittää, että sekin voi (edes kerrankin) osoittaa good williä turvatakseen omasta, vapaasta tahdostaan maakunnan suomenkielisten aseman, jota nyt ei ole lainkaan. Brändön väestöstä nimittäin miltei viisitoista prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja Kumlingessakin noin yhdeksän prosenttia. Maarianhaminassa asuu 500-600 suomenkielistä, joka prosenttilukuna on noin viisi, mutta määränä merkittävä pienessä kaupungissa. Suomenkielisten lapsilla ei siis ole mahdollisuutta suomenkieliseen päivähoitoon, kouluissa suomenkielisillä ei ole mitään ns. kotikielen opetusta, seurakunnissa ei ole suomenkielistä toimintaa. Kaikki tämä, ymmärtääkseni, on järjestettävissä - jos hyvää tahtoa löytyy.
Hufvudstadsbladet ja Fria Åland kuin myös muu ruotsinkielinen lehdistömme saavat kernaasti lainata tätä tekstiä. All rights released.
Re: Alueelliset mallit - Häkkinen ja Saukkonen
Tässä viesti toisesta ketjusta:
Tästä toivottavasti JV kirjoittaa blogissaan lisää. Mielenkiintoista. Onko tässä jotain yhteistä Häkkisen tai Saukkosen mallien kanssa?JV Lehtonen kirjoitti:Itse kirjoitin verokytköksestä viime vuoden lopussa:
Olin silloin valmis maksamaan kaksikielisyysveroa, YLE-veron tapaan.
Mutta en ole valmis maksamaan henkilökohtaista aikaveroa maailman hemmotelluimman vähemmistön takia.
HUOM: Kielipolitiikan päättäminen pitäisi ulkoistaa kokonaan kunnille-
Silloin lähidemokratiassa voidaan päättää, paljonko millekin momentille
rahaa pitää antaa eli äänestämällä voi aikuttaa.
Valtiollinen "kaksikielisyys" tulee ajaa alas ja siirtyä
PÄÄKIELI- vähemmistö/aluekieli -järjestelmään, muiden Itämeren alueen maiden mallin mukaan.
Tulen tekemään asiasta kansalaisaloitteen vuoden 2014 lopussa, mikä tässä kaikille tiedoksi annettakoon.
Suomen kielipolitiikka vaatii täydellisen remontin!
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Alueelliset mallit - Häkkinen ja Saukkonen
Tästä toivottavasti JV kirjoittaa blogissaan lisää. Mielenkiintoista. Onko tässä jotain yhteistä Häkkisen tai Saukkosen mallien kanssa?[/quote]NRR kirjoitti:Tässä viesti toisesta ketjusta:
Tulen tekemään asiasta kansalaisaloitteen vuoden 2014 lopussa, mikä tässä kaikille tiedoksi annettakoon.
Suomen kielipolitiikka vaatii täydellisen remontin!
Kiitos kannustuksesta.
Yritän jatkaa blogin päivitystä syksyllä.
Jos kansalaisaloite 131 johtaa johonkin eli pakkoruotsin poistamiseen,
en tee omaa aloitetta monikielisestä, yhden pääkielen Suomesta.
Mikäli taas kansalaisaloite ei johda mihinkään ja esim. SDP pakottaa kaikki toistamaan ruotsi-mantraa
nostan julkiseen keskusteluun PÄÄKIELI-mallin, jollaista noudatetaan käytännössä kaikissa EU-maissa,
missä kielisuhteet ovat luokkaa 90-5-5..
eli 90 % puhuu äidinkielenään maan pääkieltä, 5 % käyttää pääkieltä pääasiallisena
kommunikoinnin välineenä ja 4 % hoitaa useimmat asiat maan pääkielellä!
SUomessa on vain 1 % kansalaisista sellaisia,
jotka käyttävät vain ja ainoastaan toista kansalliskieltä kommunikoinnissaan.
99 % käyttää maan pääkieltä!
De facto tulee saada de jureksi. Nykyinen tilanne on kestämätön!
Elämme valheessa, jota ylläpitää maan koko eliitti, presidenttiä myöten!
Jonkun pitää olla se pieni lapsi, joka huutaa: Keisarilla ei ole vaatteita!
Minä olen se lapsi!
»Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään!» sanoi pieni lapsi.
»Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä se viaton lapsi sanoo!» virkkoi isä, ja lapsen sanoja kuiskattiin suusta suuhun.
»Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! Tuolla on pieni lapsi, joka sanoo, ettei hänellä ole vaatteita ensinkään! »
»Hänellä ei ole vaatteita ensinkään!» huusi vihdoin koko kansa. Ja keisarin selkää karmi,
sillä hänenkin mielestään kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli kun ajattelikin: »Kyllä minun nyt täytyy kestää tämä loppuun asti!»
Ja hän ojensihe entistä ylpeämmäksi, ja kamariherrat kantoivat laahustinta, jota ei ensinkään ollut."
http://www.hca.eu/index.php?option=com_ ... ..&lang=fi
Esim. Pasi Saukkonen vai toteaa tilanteen, mutta jonkun on nostettava kissa pöydälle.
Pakkoruotsikouristukseen on lääke: Totuus, joka vapauttaa!
Suomi ei ole kaksikielinen maa! Suomi on yhden pääkielen monikielinen maa,
aivan kuten viiteryhmämme pohjoismaat ja EU-maat!
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Alueelliset mallit - Häkkinen ja Saukkonen
Onhan noita lapsia jo näemmä melkein 5000!
Mutta pääkieli-mallia ei tässä aloitteessa mainita.
"Nykyinen tilanne on absurdi ja hyvin poikkeuksellinen naapurimaihimme verrattuna. Vähemmistön kielen pitäminen virallisena kielenä aiheuttaa tarpettomia kustannuksia ja heikentää Suomen kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Ennen kaikkea se kuitenkin asettaa suomenkielisen valtaväestön epäoikeudenmukaiseen asemaan vähemmistön edessä.
Pakollisista toisen kotimaisen opinnoista luopuminen on hyvä tavoite, mutta itsessään riittämätön, kun käsillä on huomattavasti laajempi, kansallista identiteettiämmekin koskeva kysymys kansalliskielestä. Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on siksi puuttua tähän kansalliskieliä koskevaan kysymykseen, josta ei ole ollut hyväksyttävää edes käydä keskustelua."
Ruotsin kielen virallisen aseman muuttaminen vähemmistökieleksi
01.02.2013
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/36
"Monikielinen, yhden pääkielen maa"..
Tulevaisuuden Suomi, myös de jure!
Mikä siinä voi olla uhkakuvana ?
Jalustalta putoamisen lisäksi ?
Ansiottoman arvonnousun menettämisen lisäksi ?
windfall-voiton menettämisen lisäksi ?
Nyt rehellisyyttä peliin, oi privilegioidut!
Mutta pääkieli-mallia ei tässä aloitteessa mainita.
"Nykyinen tilanne on absurdi ja hyvin poikkeuksellinen naapurimaihimme verrattuna. Vähemmistön kielen pitäminen virallisena kielenä aiheuttaa tarpettomia kustannuksia ja heikentää Suomen kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Ennen kaikkea se kuitenkin asettaa suomenkielisen valtaväestön epäoikeudenmukaiseen asemaan vähemmistön edessä.
Pakollisista toisen kotimaisen opinnoista luopuminen on hyvä tavoite, mutta itsessään riittämätön, kun käsillä on huomattavasti laajempi, kansallista identiteettiämmekin koskeva kysymys kansalliskielestä. Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on siksi puuttua tähän kansalliskieliä koskevaan kysymykseen, josta ei ole ollut hyväksyttävää edes käydä keskustelua."
Ruotsin kielen virallisen aseman muuttaminen vähemmistökieleksi
01.02.2013
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/36
"Monikielinen, yhden pääkielen maa"..
Tulevaisuuden Suomi, myös de jure!
Mikä siinä voi olla uhkakuvana ?
Jalustalta putoamisen lisäksi ?
Ansiottoman arvonnousun menettämisen lisäksi ?
windfall-voiton menettämisen lisäksi ?
Nyt rehellisyyttä peliin, oi privilegioidut!