vapaakielivalinta.fi

Olin tänään Lohjan kevätmarkkinoilla aktivistiporukan mukana keräämässä allekirjoituksia ruotsivapaaehtoiseksi.fi -aloitteelle.

Allekirjoituksia saa hyvin helposti, niin paljon kuin jaksaa kerätä! Markkinaväen joukossa kannattajia löytyi parin minuutin välein, kun sai yhden paperin allekirjoitettua, lähes välittömästi löytyi uusi kannattaja.
Monille asia on valmiiksi mietitty, ei tarvitse mitään houkutteluja eikä taivuttelua. He kiittelevät, että on hienoa, että kielivapauden puolesta toimitaan.

Vastaan tulee tietysti niitä, jotka ovat loukkaantuneita, että tätä kampanjaa käydään. Heidän reaktionsa voi olla hyvin tyly. Heidän kanssaan ei kannata aikaa tuhlata, kiire on jatkaa eteenpäin ja kerätä muilta nimiä.

Osa vaikuttaa olevan peloissaan, mitä tapahtuu, jos kaikki suomalaiset eivät opiskele pakollista ruotsia. Heitä on rauhoitettava, että he ovat myös tulevaisuudessa ruotsinkielisinä tasavertasia kansalaisia ja heille tarjotaan julkiset palvelut ruotsiksi myös jatkossa.

Kampanjaan tarvittaisiin kipeästi lisää kerääjiä. Työ on mielenkiintoista ja antoisaa.

Luulen, että näillä face-to-face kerätyillä allekirjoituksilla tulee olemaan ratkaiseva rooli siinä saadaanko 50 000 allekirjoitusta vai ei. Niillä varmasti turkistaraus-aloitekin porskutti.

Huomioita Kansalaisaloite.fi-palvelusta: Niinkin ennakkoon vähäpätöiseltä vaikuttava aloite kuin "energiajuomien kieltäminen alle 16-vuotiailta" sai huiman äänisaaliin, 31 964 kappaletta. Keräys tuohon on jo päättynyt. Vielä vähän ennen keräyksen päättymistä aloite oli äänisaaliiltaan kaukana kärjestä n. 8000:lla äänellä. Kun tuohon summaan lisättiin muualla kerätyt äänet (23 530 kpl!), päästiin tuohon huimaan loppulukemaan.

Sama koskee toista päättynyttä aloitetta, jossa aiheena on suurpetokannan rajoittaminen: äänistä 4144 kpl netissä, 16 567 kpl kadulta. Yhteensä 20 711 ääntä.

Kielivapaus-aloite on jo nyt kerännyt netissä huomattavasti enemmän ääniä kuin kumpikaan yllämainituista keräsi netissä. Jos sama trendi ja kerroin nettiäänien ja face-to-face äänien välillä jatkuu, on 50 000 ääntä hyvin realistinen tavoite.

Tietysti se vaatii sen, että ääniä myös kerätään turuilla ja toreilla ja joka paikassa.

ps. huomasin myös Facebookissa mainoksen sivupalkissa. Hyvä!

Kiitos Opiskelija rohkaisusta ja kannustuksesta.

Allekirjoituksia todellakin saa lähes mistä tahansa, ostoskeskuksista, rautatieasemilta, bussiasemilta, metroasemilta, oppilaitosten edestä, markkinoilta, yleisötapahtumista, bussipysäkeiltä, hengailupaikoilta, puistoista jne
Se on todettu mm Helsingin seudulla, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kotkassa, Lohjalla.

Monet allekirjoittajat ovat kiitelleet, että hienoa, kun keräätte näitä nimiä, ansaitsisitte mitallin!

Seuraavaksi haluamme kokeilla omaa kampanjapöytää isoissa yleisötapahtumissa, face-to-face jalkatyön tueksi.

Sään muuttuminen kesäisen lämpimäksi auttaa nimien keräämistä.

Paperikeräystä tarvitaan ehdottamasti enemmän, ettei tahti hyydy. Pakkoruotsin vastustajia löytyy paljon, ja moni nopeasti allekirjoittaa paperin, mutta moni ei muista tai jaksa kotona enää näpytellä mitään osoitetta ja kaivaa pankkitunnuksia.

Pitäisi järjestää keräystä. Itse en ole yhdistyksen jäsen, mutta esimerkiksi voisin Tampereella porukkaan tulla. Olisi hyvä saada keräyksiä myös ympäri Suomea isommissa kaupungeissa.

EU-kansanäänestysaloite on nyt kerännyt 10,000 paperista keräystä, muun muassa Helsingissä Hakaniemen torilla. Sitähän voisi harkita esimeriksi yhteistyötä esimerkiksi jos samaan kojuun mahtuu, tai sitten järjestää ihan itse aktiivisemmin.

Hienoa, Ridge, tervetuloa joukkoon. Tampereen aktivistit varmasti ottavat sinut riemumielin vastaan.

Tampereella saa suhteellisen helposti allekirjoituksia katukeräyksellä ympäri kaupunkia; itse sain paljon nimiä Keskustorin ympäristöstä penkeiltä ja bussipysäkeiltä. Hyviä paikkoja on monia muitakin.

Nyt on tärkeää lähteä näyttävästi ja rohkeasti kampanjoimaan erilaisiin tapahtumiin, festareille, markkinoille, isoihin kesätapahtumiin, jne
Sinne tarvitaan keräyspöytä, isot plakaatit, ilmapalloja, viirejä, lakanoita tms näkyvää ja kerääjiä koko tapahtuman ajaksi. Siihen joukkoon, Ridge, tarvitaan sinua ja kaikkia aktiiveja. Sillä tavalla turkistarha-aloitteelle kerättiin 50 000 allekirjoitusta. Meidän tarvitsee enää kerätä 27 000 nimeä:)

Keskusteluissa, joissa on julkaistu hankkeen nettiosoitetta, tulee jonkin verran tuttuja vastaväitteitä:

*
"Nyt kun pääästiin aiheeseen, pitäisikö myöskin islannisa ja fäärsaarilla lopettaa tanskan opiskelu?"

Nuo ovat todella pieniä kansoja, islantilaisiakin on vain saman verran kuin suomenruotsalaisia. Heille on luontevaa lukea muita lähikieliä (tanskaa, ruotsia, norjaa), koska heillä ei ole edes kattavaa koulutusverkostoa puhumattakaan yliopistoista. Suuri osa noihin pienkansoihin kuuluvista joutuu hoitamaan opiskelunsa muissa Pohjoismaissa. Englantia luetaan myös ja paljon, mutta taloudellisesti esimerkiksi opiskelu USA:ssa tulee niin paljon kalliimmaksi, ettei se korvaa opiskelua muissa pohjoismaissa, jossa kustannukset opiskelijalle ovat pienet.

Nykytilanne islantilaisille on sama, kuin jos Suomella olisi neljäkymmenmiljoonainen suomensukuista kieltä puhuva Karjala itärajan takan ja mahdollisuus opiskella ja työskennellä siellä, mutta Suomella ei olisi omaa yliopistoverkostoa. Silloin täälläkin luettaisiin ehkä karjalaa.

*
"Irlannissa kaikkien on pakko opiskella iiriä.
Kataloniassa julkiset koulut ovat kaikki katalaaniksi."

Monet ruotsinkieliset vertaavat suomenruotsia sellaisiin kieliin kuin
- iiri (Irlannin menetetty kieli, jota kansa puhui yleisesti parisataa vuotta sitten ja jonka englantilaisten ylivalta järjestelmällisesti tappoi) tai
- katalaani (Espanjan Katalonian pääkieli, jolla on kymmenisen miljoonaa puhujaa, lähes puolet omalla alueellaan, läheistä sukua espanjalle)
ja he katsovat, että tällaisten kielten elvyttämiseen käytettävät toimenpiteet antavat oikeutuksen myös pakolliseen ruotsiin.

Näinhän ei ole. Nuo kielet eivät ole 5%:n vähemmistökieliä, joita kansalaisten esivanhempien ehdoton enemmistö ei ole koskaan puhunut. Eivät ole muutamat muutkaan kielet, joilla on alueellinen asema maassaan ja jonkinlainen pakollinen osuus koulutuksessa.

Vertaus iiriin tekee kipeää, sillä suomenruotsi ei ole koskaan ollut maan rahvaan pääkieli vaan päinvastoin, oli vaara, että se hävittäisi pääkielemme suomen. Ennen Suomen siirtymistä osaksi Venäjää, suomen kielen häviäminen ruotsin tieltä oli jo alkanut. Onneksi historia muutti suuntaansa.


*
"Samalla sitten valinnaiseksi kaikki muutkin aineet, ei niitä kuitenkaan aikuisena kaikkia tarvitse. Lapset vois ite valita mitä haluavat opiskella."

Tästä on tehty galluppia ja verrattu muihin maihin.

Kielet ovat kaikissa maissa se oppiaineryhmä, jossa perheet valitsevat lastensa kanssa ne omassa perheessä mielekkäimmät kielet. Pakkokielet ovat hyvin harvinaisia, pakkoruotsin kaltaista pienen vähemmistön palveluihin tähtäävää pakkoa peruskoulusta yliopistoon ei muualla ole - eikä ihme.

Muiden aineiden kohtalla noudatetaan aika universaalia opetussuunnitelmaa. Vanhemmat eivät ole nousseet vaatimaan muita aineita pois. Sen sijaan ruotsi on enemmistön mielestä ehdottomasti paras vapaaehtoisena.

Tässä järjen käyttö on sallittua.

*
Joku oli laatinut manifestin pakkoranskan puolesta:

"Mä en tajua miks ihmiset vihaa ranskalaisia. Se on tosi helppo kieli oppia, mäkin osaan sitä sujuvasti. Sit kun sitä osaa ni oppii esim espanjaa ja italiaa tosi paljon helpommin. Sain kerran töitä siks että oon hyvä ranskassa, eli siitä on hyötyä elämässä. Eikä voi tietää jos muuttaa vakka Senegaliin, sitä voi tarvita vaikka nyt asuiskin Kuusamossa. Kielten oppiminen on aina rikkaus, ja kaikkee voi oppii jos haluu. En olis varmana oppinu ranskaa jos mua ei äiti olis pakottanu ranskantunneille. Ranska on osana eurooppaa vaikuttanu meidänkin historiaan. Ranskaa voi käyttää tosi monessa maassa. Ja onhan meillä pakkomatikka ja pakkoäikkäkin! Nää on ihan vedenpitävät perustelut, PAKKORANSKA KAIKILLE!"

*
Edelleenkään ihmiset eivät tiedä, ettei englanti ole pakollinen kouluissa vaan hyödyllisyytensä vuoksi niin yleinen, ja ettei perustuslain maininta kaksikielisyydestä (joka siis elää vain paperilla) vaadi pakkoruotsia.

Voihan noita pakkoruotsia puoltavia kirjoituksia lueskella. Itselleni on jäänyt mieleen viimeisimmät: "ruotsinkielisiä tulee suojella kuin susia" ja "ruotsinkielisillä on sama ruokakulttuuri kuin Ruotsissa" ????

Enemmistö kansasta haluaa kehittää itse itseään. Olen lueskellut että vasta 1800-1900-luvuilla ihminen olisi "löytänyt oman napansa" ja ruvennut individualistiksi. En usko teoriaan, mutta siihen uskon että jokainen tavallinen perhe haluaa lapsillensa parasta ja haluavat tälle mahdollisimman hyvän tulevaisuuden, tässä maailmassa.