Lukijakirje vapaaehtoisen ruotsin puolesta HBL:ssä
Lähetetty: 07.04.2013 11:15
Jonathan Rosengrenin lukijakirjoitus HBL:ssä (ei voi kommentoida):
http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013 ... prakklimat
Nimimerkki "Käännöststo" on laatinut käännöksen Suomi24-palstalle:
7.4.2013 10:23
Jonathan Rosengren Helsingistä kirjoittaa tänään 7.4.2013 HBL:ssä mielipidekirjoituksessaan, että pakkoruotsi pitäisi "uhrata", koska nykyinen kieli-ilmasto ei hyödytä ruotsinkielisiä, eikä lisää heidän omakielisiä palvelujaan arkipäivässä.
"Förändringar av nöden i hårt språkklimat"
Rosengren sanoo itse yksikielisenä ruotsinkielisenä törmäävänsä päivittäin ruotsinkielisen palvelun puuttumiseen. Hänestä on tärkeää pohtia, miten ruotsinkielisten palvelut jatkossa järjestetään elintärkeillä alueilla, kuten sairaanhoidossa. Esimerkiksi hän ottaa tilanteen, jossa perheenjäsen on sairastunut vakavasti, ja suomenkielinen lähisairaala antaa kyllä hoidon, mutta ruotsia ei puhuta.
Rosengren sanoo, että on epävarma siitä, miten laki sanoo velvollisuudesta antaa ruotsinkielistä palvelua. (kansainväliset sopimukset, Suomen perustuslaki, kielilaki jne...)
Rosengrenin mukaan se ei kuitenkaan ole asian ydin, vaan se, että nykyinen kielitilanne on kestämätön.
Rosengerin mukaan Rkp on työskennellyt kovasti pitääkseen pakollisen ruotsin kouluissa lukujärjestyksissä. Ja että historiallisista syistä on Rkp:n näkökantaa voitu perustella ja että muut puolueet ovat useimmiten myöntyneet siihen. Ja ajatus on ollut, että jokainen tunti opetettua ruotsia parantaa suomen- ja ruotsinkielisen välejä. Mutta Rosengrein mukaan se, että Rkp ja muut puolueet, esim. Kok. ja Sdp, itsepintaisesti tukevat pakkoruotsia, voi olla kontraproduktiivista ja johtaa huonompaan kieli-ilmastoon ja siten de facto huonontaa kielitaitoja.
Rosengrenin mukaan on valitettavaa, että suomen- ja ruotsinkielistä kouluopetusta ei myöskään ole saanut antaa samaan tapaan kuin esim. suomi-saksa tai ruotsi- venäjä.
Rosengrenin mukaan tärkeämpää kuin pitää pakollinen ruotsi kouluissa ja (Rkp:n) edustajia hallituksissa, olisi johdonmukaisesti työskenneltävä, että saavutettaisiin parempi kieli-ilmapiiri, jossa ruotsia voitaisiin käyttää sekä yksityisellä sektorilla että viranomaisissa. Ja siksi pitäisi kehittää terveydenhoito- tuomioistuin-, turvallisuus-, puolustustyötä sekä koulujen ja yliopistojen opetusta.
Rosengrein mukaan tämä vaatii resursseja ja kielikiintiöliden edelleenkehittelyä. Hän viittaa kuntauudistukseen.
Rosengren toteaa, että tietyt gallupit kertovat, että lähes puolut ruotsinkielisitä suomenmaalaisista haluavat poistaa pakkoruotsin, mm. siksi, että kieli-ilmapiiri paranisisi sillä.
Rosengren ehdottaa, että Rkp ja muut suvaitsevat ja liberaalit puolueet voisivat oma-aloitteisesti selvittää asiaa ja jopa tehdä aloitteen uuteen lakiin, jonka mukaan pakosta luovuttaisiin. Lähes kaikki puolueet kannattavat ruotsin asemaa kansalliskielenä ja sen opettamista suurimmassa osassa maat , ainakin valinnaisena kielenä, joten ruotsin asema ei, ainakaan lähiaikoina, huonontuisi.
Rosengrenin mukaan viime kädessä on kyse ruotsinkielisten mahdollisuudesta tulla ymmärretyksi arkipäivän tilanteissa ja siksi pitäisi ottaa askel taaksepäin ja yrittää tavoittaa syvempi kuva ja ymmärrys toisen osapuolen elämisoloista ja menneisyydestä, ymmärtää toisen osapuolen maailmaa, ja toivottavasti myös suomenkieliset yrittäisivät ymmärtää ruotsinkielisiä.
Rosengrenin mukaan on kannattavaa uhrata pakkoruotsi, mikäli kieli-ilmapiiri sillä paranisi ja molemminpuolinen ymmärtäminen kasvaisi.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11393462
On hyvä, että nyt vapaaehtoinen ruotsi nostetaan esiin ruotsinkielisten parissa. Ehdoton lähtökohta tulevalle on se, että sekä peruskouluruotsi, lukioruotsi, ammattikouluruotsi että korkeakoulujen ja yliopistojen virkaruotsi ovat vapaaehtoisia.
http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013 ... prakklimat
Nimimerkki "Käännöststo" on laatinut käännöksen Suomi24-palstalle:
7.4.2013 10:23
Jonathan Rosengren Helsingistä kirjoittaa tänään 7.4.2013 HBL:ssä mielipidekirjoituksessaan, että pakkoruotsi pitäisi "uhrata", koska nykyinen kieli-ilmasto ei hyödytä ruotsinkielisiä, eikä lisää heidän omakielisiä palvelujaan arkipäivässä.
"Förändringar av nöden i hårt språkklimat"
Rosengren sanoo itse yksikielisenä ruotsinkielisenä törmäävänsä päivittäin ruotsinkielisen palvelun puuttumiseen. Hänestä on tärkeää pohtia, miten ruotsinkielisten palvelut jatkossa järjestetään elintärkeillä alueilla, kuten sairaanhoidossa. Esimerkiksi hän ottaa tilanteen, jossa perheenjäsen on sairastunut vakavasti, ja suomenkielinen lähisairaala antaa kyllä hoidon, mutta ruotsia ei puhuta.
Rosengren sanoo, että on epävarma siitä, miten laki sanoo velvollisuudesta antaa ruotsinkielistä palvelua. (kansainväliset sopimukset, Suomen perustuslaki, kielilaki jne...)
Rosengrenin mukaan se ei kuitenkaan ole asian ydin, vaan se, että nykyinen kielitilanne on kestämätön.
Rosengerin mukaan Rkp on työskennellyt kovasti pitääkseen pakollisen ruotsin kouluissa lukujärjestyksissä. Ja että historiallisista syistä on Rkp:n näkökantaa voitu perustella ja että muut puolueet ovat useimmiten myöntyneet siihen. Ja ajatus on ollut, että jokainen tunti opetettua ruotsia parantaa suomen- ja ruotsinkielisen välejä. Mutta Rosengrein mukaan se, että Rkp ja muut puolueet, esim. Kok. ja Sdp, itsepintaisesti tukevat pakkoruotsia, voi olla kontraproduktiivista ja johtaa huonompaan kieli-ilmastoon ja siten de facto huonontaa kielitaitoja.
Rosengrenin mukaan on valitettavaa, että suomen- ja ruotsinkielistä kouluopetusta ei myöskään ole saanut antaa samaan tapaan kuin esim. suomi-saksa tai ruotsi- venäjä.
Rosengrenin mukaan tärkeämpää kuin pitää pakollinen ruotsi kouluissa ja (Rkp:n) edustajia hallituksissa, olisi johdonmukaisesti työskenneltävä, että saavutettaisiin parempi kieli-ilmapiiri, jossa ruotsia voitaisiin käyttää sekä yksityisellä sektorilla että viranomaisissa. Ja siksi pitäisi kehittää terveydenhoito- tuomioistuin-, turvallisuus-, puolustustyötä sekä koulujen ja yliopistojen opetusta.
Rosengrein mukaan tämä vaatii resursseja ja kielikiintiöliden edelleenkehittelyä. Hän viittaa kuntauudistukseen.
Rosengren toteaa, että tietyt gallupit kertovat, että lähes puolut ruotsinkielisitä suomenmaalaisista haluavat poistaa pakkoruotsin, mm. siksi, että kieli-ilmapiiri paranisisi sillä.
Rosengren ehdottaa, että Rkp ja muut suvaitsevat ja liberaalit puolueet voisivat oma-aloitteisesti selvittää asiaa ja jopa tehdä aloitteen uuteen lakiin, jonka mukaan pakosta luovuttaisiin. Lähes kaikki puolueet kannattavat ruotsin asemaa kansalliskielenä ja sen opettamista suurimmassa osassa maat , ainakin valinnaisena kielenä, joten ruotsin asema ei, ainakaan lähiaikoina, huonontuisi.
Rosengrenin mukaan viime kädessä on kyse ruotsinkielisten mahdollisuudesta tulla ymmärretyksi arkipäivän tilanteissa ja siksi pitäisi ottaa askel taaksepäin ja yrittää tavoittaa syvempi kuva ja ymmärrys toisen osapuolen elämisoloista ja menneisyydestä, ymmärtää toisen osapuolen maailmaa, ja toivottavasti myös suomenkieliset yrittäisivät ymmärtää ruotsinkielisiä.
Rosengrenin mukaan on kannattavaa uhrata pakkoruotsi, mikäli kieli-ilmapiiri sillä paranisi ja molemminpuolinen ymmärtäminen kasvaisi.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11393462
On hyvä, että nyt vapaaehtoinen ruotsi nostetaan esiin ruotsinkielisten parissa. Ehdoton lähtökohta tulevalle on se, että sekä peruskouluruotsi, lukioruotsi, ammattikouluruotsi että korkeakoulujen ja yliopistojen virkaruotsi ovat vapaaehtoisia.