Lukijakirje vapaaehtoisen ruotsin puolesta HBL:ssä

[NRR]

Jonathan Rosengrenin lukijakirjoitus HBL:ssä (ei voi kommentoida):
http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013 ... prakklimat


Nimimerkki "Käännöststo" on laatinut käännöksen Suomi24-palstalle:
7.4.2013 10:23

Jonathan Rosengren Helsingistä kirjoittaa tänään 7.4.2013 HBL:ssä mielipidekirjoituksessaan, että pakkoruotsi pitäisi "uhrata", koska nykyinen kieli-ilmasto ei hyödytä ruotsinkielisiä, eikä lisää heidän omakielisiä palvelujaan arkipäivässä.
"Förändringar av nöden i hårt språkklimat"

Rosengren sanoo itse yksikielisenä ruotsinkielisenä törmäävänsä päivittäin ruotsinkielisen palvelun puuttumiseen. Hänestä on tärkeää pohtia, miten ruotsinkielisten palvelut jatkossa järjestetään elintärkeillä alueilla, kuten sairaanhoidossa. Esimerkiksi hän ottaa tilanteen, jossa perheenjäsen on sairastunut vakavasti, ja suomenkielinen lähisairaala antaa kyllä hoidon, mutta ruotsia ei puhuta.

Rosengren sanoo, että on epävarma siitä, miten laki sanoo velvollisuudesta antaa ruotsinkielistä palvelua. (kansainväliset sopimukset, Suomen perustuslaki, kielilaki jne...)
Rosengrenin mukaan se ei kuitenkaan ole asian ydin, vaan se, että nykyinen kielitilanne on kestämätön.

Rosengerin mukaan Rkp on työskennellyt kovasti pitääkseen pakollisen ruotsin kouluissa lukujärjestyksissä. Ja että historiallisista syistä on Rkp:n näkökantaa voitu perustella ja että muut puolueet ovat useimmiten myöntyneet siihen. Ja ajatus on ollut, että jokainen tunti opetettua ruotsia parantaa suomen- ja ruotsinkielisen välejä. Mutta Rosengrein mukaan se, että Rkp ja muut puolueet, esim. Kok. ja Sdp, itsepintaisesti tukevat pakkoruotsia, voi olla kontraproduktiivista ja johtaa huonompaan kieli-ilmastoon ja siten de facto huonontaa kielitaitoja.
Rosengrenin mukaan on valitettavaa, että suomen- ja ruotsinkielistä kouluopetusta ei myöskään ole saanut antaa samaan tapaan kuin esim. suomi-saksa tai ruotsi- venäjä.

Rosengrenin mukaan tärkeämpää kuin pitää pakollinen ruotsi kouluissa ja (Rkp:n) edustajia hallituksissa, olisi johdonmukaisesti työskenneltävä, että saavutettaisiin parempi kieli-ilmapiiri, jossa ruotsia voitaisiin käyttää sekä yksityisellä sektorilla että viranomaisissa. Ja siksi pitäisi kehittää terveydenhoito- tuomioistuin-, turvallisuus-, puolustustyötä sekä koulujen ja yliopistojen opetusta.

Rosengrein mukaan tämä vaatii resursseja ja kielikiintiöliden edelleenkehittelyä. Hän viittaa kuntauudistukseen.

Rosengren toteaa, että tietyt gallupit kertovat, että lähes puolut ruotsinkielisitä suomenmaalaisista haluavat poistaa pakkoruotsin, mm. siksi, että kieli-ilmapiiri paranisisi sillä.

Rosengren ehdottaa, että Rkp ja muut suvaitsevat ja liberaalit puolueet voisivat oma-aloitteisesti selvittää asiaa ja jopa tehdä aloitteen uuteen lakiin, jonka mukaan pakosta luovuttaisiin. Lähes kaikki puolueet kannattavat ruotsin asemaa kansalliskielenä ja sen opettamista suurimmassa osassa maat , ainakin valinnaisena kielenä, joten ruotsin asema ei, ainakaan lähiaikoina, huonontuisi.

Rosengrenin mukaan viime kädessä on kyse ruotsinkielisten mahdollisuudesta tulla ymmärretyksi arkipäivän tilanteissa ja siksi pitäisi ottaa askel taaksepäin ja yrittää tavoittaa syvempi kuva ja ymmärrys toisen osapuolen elämisoloista ja menneisyydestä, ymmärtää toisen osapuolen maailmaa, ja toivottavasti myös suomenkieliset yrittäisivät ymmärtää ruotsinkielisiä.

Rosengrenin mukaan on kannattavaa uhrata pakkoruotsi, mikäli kieli-ilmapiiri sillä paranisi ja molemminpuolinen ymmärtäminen kasvaisi.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11393462

On hyvä, että nyt vapaaehtoinen ruotsi nostetaan esiin ruotsinkielisten parissa. Ehdoton lähtökohta tulevalle on se, että sekä peruskouluruotsi, lukioruotsi, ammattikouluruotsi että korkeakoulujen ja yliopistojen virkaruotsi ovat vapaaehtoisia.

[Hannu Jussi]

Helsinkiläinen Jonathan Rosengren kutsuu itseään yksikieliseksi.. Suomessa!

"Jag stöter som enspråkigt svenskspråkig i det dagliga livet ofta på problem, som beror på språket, vid besök i affärer, i arbetslivet och i kontakten med myndigheter."

Ja sitten taas yksi "sairaskertomus".

[NRR]

Helsinkiläinen Jonathan Rosengren kutsuu itseään yksikieliseksi.. Suomessa!

Hiukan minuakin ihmetytti, miten helsinkiläinen voi olla vailla suomen kielen taitoa. Tosin jokin aika sitten tuttuni ajoi kolarin (hän oli syyllinen) ihan Helsingin rajan tuntumassa. Toinen osapuoli oli kotinurkillaan ajava nuori, joka puhui todella huonoa suomea. Ilmeisesti osalle suomenruotsalaisia kaksikielisyys on vaikeasti saavutettavissa. Kyse voi tietysti olla vaikka oppimisvaikeuksista ja tällöin tukea oman äidinkielen käyttöön on tietysti saatava. Vanhemmiten moni unohtaa muut kuin äidinkielen.

Olisi aika selkeää, että monikielisillä paikkakunnilla niiden suurissa sairaaloissa olisi vaikkapa sairaanhoitajia, joilla on jonkin kielen erityisosaamista ja he siirtyisivät ummikkopotilaiden mukana osastolta toiselle.

[Jan-Erik Andelin]

Kyllä näin on. Olen kuullut vastaavista tapauksista sekä Helsingistä että Turusta. Kun kaksikieliset perheet yleistyvät, jäävät yksikielisen ruotsinkielisistä kodeista tulevat lapset monesti paitsioon koulujen kaveripiireissä ja muodostavat omia porukoitaan. Arjessa he tietysti pärjäävät kioskilla ja kaupassa, mutta kun oman kaveripiirin massa on tarpeeksi suuri, he eivät koskaan pääse laajaan käyttösuomeen kiinni.

[LISÄYS:] HBL:n kirjoittaja Rosengren voi tietysti olla vaikkapa ruotsinruotsalainen, tai pitkään ulkomailla asunut suomenruotsalainen joka sen takia on nyttemmin enspråkig. Mielenkiintoista hänen hyvässä kirjoituksessaanhan on se, että se joka todella tarvitsee ruotsinkielistä palvelua näkee juuri nykyjärjestelmän, laajan ja tuottamattoman kielistrategian, puutteet. Törmäsin vastikään ihan samaanlaiseen näkemykseen skoonelaiselta maahanmuuttajalta, joka ei laittanut montaa äyriä likoon maamme nykyisen "laajan" kielijärjestelmän puolesta.

[NRR]

kun oman kaveripiirin massa on tarpeeksi suuri, he eivät koskaan pääse laajaan käyttösuomeen kiinni.

Maksavatko he sen hinnan, mikä tiukasti erillisistä ruotsinkielisistä kouluista joudutaan maksamaan?

Mielenkiintoista hänen hyvässä kirjoituksessaanhan on se, että se joka todella tarvitsee ruotsinkielistä palvelua näkee juuri nykyjärjestelmän, laajan ja tuottamattoman kielistrategian, puutteet. Törmäsin vastikään ihan samaanlaiseen näkemykseen skoonelaiselta maahanmuuttajalta, joka ei laittanut montaa äyriä likoon maamme nykyisen "laajan" kielijärjestelmän puolesta.

Meitä onkin erityisesti kiinnostanut kysymys, mihin pakkoruotsia tarvitaan, kun se EI pysty näitä palveluja takaamaan.

[jlo]

Meitä onkin erityisesti kiinnostanut kysymys, mihin pakkoruotsia tarvitaan, kun se EI pysty näitä palveluja takaamaan.

Pitäähän palvelijalla näyttää hänen paikkansa, vaikkei häntä töihin ottaisikaan? Vaikea tuohon on muutakaan logiikkaa keksiä, jos kerran samat ihmiset samassa yhteydessä vaativat ensin erillisiä sairaanhoitopiirejä ja sitten pakkoruotsia kaikille.

[TK]

Suru-poliitikot tietävät hyvin, että kieli-ilmapiiri paranisi heti, jos ruotsi muutettaisiin kouluissa valinnaiskieleksi ja pakollisesta virkamiesruotsista luovuttaisiin. On kuitenkin ilmeistä, että pakkoruotsittajille kieli-ilmapiirillä ei ole merkitystä. Mihin pakkoruotsittajat pyrkivät, mikä on perimmäinen tavoite?

[Hannu Jussi]

Nettipalstoilla on maksettuja väärinymmärtäjiä ja kiihottajia.
Arvaukseni on että suomenkieliset halutaan taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta; joka sitten aivan luonnollisesti johtaa siihen että vähemmistön etuoikeuksia "loukataan", ja heillä on näin siten oikeus tehdä uusia vaatimuksia valtion Suomi ja sen alueiden suhteen.

No tätä samaa olen jankuttanut jo aikaisemmin.

[Eero Nevalainen]

Onhan tuossa se mielenkiintoinen puoli tosiaan että taasen meillä on kaveri joka on yksikielinen ja jonka takia -- siis ns. kaksikielisessä maassa -- suomenkielisten homma on tuottaa ne yleiskattavat ruotsinkieliset palvelut.

Vielä mielenkiintoisempi ajatus on tuo, että hänen mielestään kielitilanne on jotenkin juuri "nyt" kestämätön. Onko se oikeasti ollut joskus merkittävästi parempi? Siis onko Suomessa tosiasiallisesti saanut ruotsinkielistä palvelua siinä määrin kuin hän nyt olettaisi saavansa, vai ovatko vain vaatimukset kasvaneet -- minä kun nimittäin luulen, että suomalaiset puhuvat ruotsia tällä hetkellä jossain mielessä kollektiivisesti paremmin kuin koskaan. Vai onko sitten niin, että tässä tuskaillaan sitä, että joissain "tärkeissä" paikoissa on liikaa ummikkosuomenkielisiä?

[Jaska]

Helsinkiläinen Jonathan Rosengren kutsuu itseään yksikieliseksi.. Suomessa!

"Jag stöter som enspråkigt svenskspråkig i det dagliga livet ofta på problem, som beror på språket, vid besök i affärer, i arbetslivet och i kontakten med myndigheter."

Ja sitten taas yksi "sairaskertomus".

Oletko Hannu tietoinen siitä, että Helsingin seutu oli pitkään selvästi ruotsinkielistä aluetta? Kieliraja menee keskisellä Uudellamaalla Tuusulan eteläosassa: sen pohjoispuolella asui hämäläisiä, eteläpuolella ruotsinkielisiä. Vasta teollistumisen ja kaupungistumisen myötä pääkaupunkiseutu on enimmälti suomenkielistynyt. Eikö olisi vain kohtuullista, että ruotsinkielisillä olisi oikeus tulla toimeen äidinkielellään omalla perinteisellä kotiseudullaan? Tässä heidän tilanteensa ei mitenkään eroa saamelaisten tilanteesta: heidänkin perinteinen kotiseutualueensa on vasta hiljattain muuttunut suomalaisenemmistöiseksi.

Varhaiskeskiajalla Uudenmaan tilanne oli tietysti toinen: ruotsinkielisten asukkaiden tullessa alue oli hämäläisten aluetta, läntisiltä osiltaan varsinaissuomalaisten. Ruotsinkielisten määrän kasvaessa tapahtui kielenvaihto, kun vuosisatojen paineessa koko Uudenmaan rannikko ruotsinkielistyi - kieliraja asettui Etelä-Tuusulan ja Pohjois-Vantaan korkeudelle.

Nyt kielenvaihdon suunta on muuttunut ja Uudenmaan ruotsinkieliset ovat perheiden kaksikielisyyden kautta mahdollisesti muuttumassa yksikielisiksi suomenkielisiksi.

[NRR]

Eikö olisi vain kohtuullista, että ruotsinkielisillä olisi oikeus tulla toimeen äidinkielellään omalla perinteisellä kotiseudullaan?

Kyllä. Minusta myös maahanmuuttajien, joita olemme tietoisesti ottaneet maahamme monista eri syistä ja monikulttuurisuutta puolustaen, olisi oikeus saada mahdollisimman paljon palveluja omalla äidinkielellään tai ainakin tuettuna. Siksi monikielisyyteen perustuvien palvelujen rakentamisella on kiire. Tämä jumittuminen pakkoruotsiin ja ruotsinkielisten oikeuksiin hämärtää erilaisten kielitarpeiden kentän.

[Jari Helispuro]

Jaska " Eikö olisi vain kohtuullista, että ruotsinkielisillä olisi oikeus tulla toimeen äidinkielellään omalla perinteisellä kotiseudullaan?"

Olisiko Jaska näin myös Etelä-Tuusulan pohjoispuolella mahdollista nähdä suomenkielisten oikeudet?