Onhan meillä pakkomatematiikkaakin - yhä uudestaan
Lähetetty: 15.03.2013 06:31
Jostain syystä edelleen pakon kannattajien mielestä pakkoruotsin vertaaminen pakkopesäpalloon tai pakkomatematiikkaan on paikallaan, vaikka ruotsi on vain yksi kieli oppiaineryhmässä "kielet", jossa erityisasemassa on yleistyökalu "äidinkieli", joka tarkoittaa koulukieltä, sekä käytetyin vieras kieli englanti.
Eräs pakkoruotsin puolustaja kirjoittaa: "en ole niinkään varma siitä, että jokaisen duunarin tarvitsisi olla koulussa päntännyt derivointia, integraalilaskentaa, imaginäärilukuja, polynomien jakamista tekijöihin, Pascallin kolmiota, j.n.e. Siinä kohden olisi mitä ilmeisin resurssisäästökohde. Korkeampaa matematiikkaa tarvitsevat itse asiassa aika harvat tulevassa elämässään."
Tälle kirjoittajalle ja muillekin tiedoksi, että peruskoulun matematiikassa ei käydä läpi näistä mitään. Peruskoulun matematiikassa ysin keväällä ratkaistaan sellaisia tehtäviä kuin "Yllä oleva kaavio (pylväät harrastajista vaihtoehtona maastohiihto, laskettelu ja lumilautailu) on piirretty Matkailunedistämiskeskuksen tutkimuksen perusteella. Mikko halusi verrata luokkansa harrastuksia näihin tutkimustuloksiin ja teki oman tutkimuksen (alla tukkimiehen kirjanpito). Arvioi ensin Mikon kyselyn perusteella, millainen eri harrastusten osuus oli ylläolevan tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Ilmoita sitten supistettuna murtolukuna ja prosentteina, kuinka suuri osa Mikon luokan oppilaista harrasti kutakin lajia. Luokalla oli 20 oppilasta." Tämän jälkeen voidaan tehdä itse suunniteltu gallup ja piirtää excelillä kaaviot ja esitellä tulokset. Ihan hyvää harjoittelua kansalaisen tilastojen ja kaavioiden lukutaitoon sekä prosenttilaskentaan.
On aivan käsittämätöntä, miten tietämättömiä pakkoruotsin kannattajat ovat oikeasta elämästä, sen tarpeista ja eri oppiaineiden perusteista, eri oppiaineiden sisällöistä ja tavoitteista sekä oppiaineryhmien muodostumisesta.
Tästä aiheesta kirjoitetaan US:n blogissa:
http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuo ... vertaukset
Pakkoruotsin kannattajien oudot vertaukset
12.3.2013 19:49 Jani Korhonen
Pakkoruotsin kannattamiselle ei hyviä argumentteja olekaan, mutta eräitä naurettavimmista ovat kelvottomat vertaukset. Eräs kommentoija täällä Usarissa vertasi ruotsin kieltä liikuntatunneilla pelattavaan pesäpalloon, jota hän itse inhosi, ja monikin on verrannut pakkoruotsia pakkomatematiikkaan tai pakkohistoriaan. Kaikki edellä mainitut vertaukset kuitenkin ontuvat pahasti.
Pakollinen pesäpallo koulussa on aivan liian merkityksetön, jotta sitä voitaisiin verrata pakolliseen ruotsin kieleen. Pesäpalloa pelataan koulussa paljon paljon vähemmän kuin mitä siellä opiskellaan ruotsin kieltä. Pesäpallosta ei tietääkseni järjestetä kokeita, eikä korkeakouluissa vaadita suorittamaan virkamiespesäpallon kurssia.
Matematiikkaan verrattaessa ruotsin kieltä taas verrataan aivan liian laajaan kokonaisuuteen. Ruotsia osataan vain Ruotsissa (ja paikoitellen Suomessa), mutta matematiikka on yleismaailmallista, ja siinä opetetut asiat pätevät kaikkialla. Sama pätee luonnontieteellisiin aineisiin. Fysiikan, kemian, biologian, psykologian, maantieteen ja vastaavien aineiden perusasiat ovat samoja riippumatta siitä, ollaanko Rio de Janeirossa vai Arkangelissa.
Sama pätee myös humanistisiin ja taitoaineisiin, kuten historiaan, kuvaamataitoon, musiikkiin ja liikuntaan. Niissä tosin sisältö vaihtelee, mutta itse oppiaineet ovat samoja. Edellä mainittuja aineita opiskellaan luultavasti suurimmassa osassa maailman kouluja. Se, että kussakin maassa luetaan oman maan historiaa, ja pelataan eri pelejä ei ole oleellista. Historian tuntien tarkoitus on tutustua menneisyyteen ja liikuntatuntien tarkoitus on kohentaa fyysistä kuntoa.
Jostain kumman syystä pakkoruotsin kannattajat eivät vertaa ruotsin kieltä siihen viiteryhmään, missä vertaus oikeasti toimisi, eli toisiin vieraisiin kieliin. Tämä "kumma syy" on tietysti se, että noissa vertailuissa ruotsin kieli häviää muille realistisille vaihtoehdoille kuin ankanpoika. Suomen kouluissa eniten opiskeltua vierasta kieltä, englantia, puhuu maailmassa laskutavasta riippuen 300-400 miljoonaa ihmistä ja sillä on virallinen asema 115 maassa. Espanjan puhujia on reilut 300 miljoonaa, venäjän puhujia noin 100 miljoonaa ja saksan puhujia 90 miljoonaa. Ruotsia puhuu maailmassa noin 10 miljoonaa ihmistä, ja lisäksi lähes jokainen heistä osaa englantia, joten heidän kanssaan suomalaiset voivat kommunikoida englanniksi.
Mitään yksittäistä kieltä ei voi verrata muihin kouluaineisiin, vaan kieliopintoja tulee käsitellä tavallaan yhtenä aineena...
Eräs pakkoruotsin puolustaja kirjoittaa: "en ole niinkään varma siitä, että jokaisen duunarin tarvitsisi olla koulussa päntännyt derivointia, integraalilaskentaa, imaginäärilukuja, polynomien jakamista tekijöihin, Pascallin kolmiota, j.n.e. Siinä kohden olisi mitä ilmeisin resurssisäästökohde. Korkeampaa matematiikkaa tarvitsevat itse asiassa aika harvat tulevassa elämässään."
Tälle kirjoittajalle ja muillekin tiedoksi, että peruskoulun matematiikassa ei käydä läpi näistä mitään. Peruskoulun matematiikassa ysin keväällä ratkaistaan sellaisia tehtäviä kuin "Yllä oleva kaavio (pylväät harrastajista vaihtoehtona maastohiihto, laskettelu ja lumilautailu) on piirretty Matkailunedistämiskeskuksen tutkimuksen perusteella. Mikko halusi verrata luokkansa harrastuksia näihin tutkimustuloksiin ja teki oman tutkimuksen (alla tukkimiehen kirjanpito). Arvioi ensin Mikon kyselyn perusteella, millainen eri harrastusten osuus oli ylläolevan tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Ilmoita sitten supistettuna murtolukuna ja prosentteina, kuinka suuri osa Mikon luokan oppilaista harrasti kutakin lajia. Luokalla oli 20 oppilasta." Tämän jälkeen voidaan tehdä itse suunniteltu gallup ja piirtää excelillä kaaviot ja esitellä tulokset. Ihan hyvää harjoittelua kansalaisen tilastojen ja kaavioiden lukutaitoon sekä prosenttilaskentaan.
On aivan käsittämätöntä, miten tietämättömiä pakkoruotsin kannattajat ovat oikeasta elämästä, sen tarpeista ja eri oppiaineiden perusteista, eri oppiaineiden sisällöistä ja tavoitteista sekä oppiaineryhmien muodostumisesta.
Tästä aiheesta kirjoitetaan US:n blogissa:
http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuo ... vertaukset
Pakkoruotsin kannattajien oudot vertaukset
12.3.2013 19:49 Jani Korhonen
Pakkoruotsin kannattamiselle ei hyviä argumentteja olekaan, mutta eräitä naurettavimmista ovat kelvottomat vertaukset. Eräs kommentoija täällä Usarissa vertasi ruotsin kieltä liikuntatunneilla pelattavaan pesäpalloon, jota hän itse inhosi, ja monikin on verrannut pakkoruotsia pakkomatematiikkaan tai pakkohistoriaan. Kaikki edellä mainitut vertaukset kuitenkin ontuvat pahasti.
Pakollinen pesäpallo koulussa on aivan liian merkityksetön, jotta sitä voitaisiin verrata pakolliseen ruotsin kieleen. Pesäpalloa pelataan koulussa paljon paljon vähemmän kuin mitä siellä opiskellaan ruotsin kieltä. Pesäpallosta ei tietääkseni järjestetä kokeita, eikä korkeakouluissa vaadita suorittamaan virkamiespesäpallon kurssia.
Matematiikkaan verrattaessa ruotsin kieltä taas verrataan aivan liian laajaan kokonaisuuteen. Ruotsia osataan vain Ruotsissa (ja paikoitellen Suomessa), mutta matematiikka on yleismaailmallista, ja siinä opetetut asiat pätevät kaikkialla. Sama pätee luonnontieteellisiin aineisiin. Fysiikan, kemian, biologian, psykologian, maantieteen ja vastaavien aineiden perusasiat ovat samoja riippumatta siitä, ollaanko Rio de Janeirossa vai Arkangelissa.
Sama pätee myös humanistisiin ja taitoaineisiin, kuten historiaan, kuvaamataitoon, musiikkiin ja liikuntaan. Niissä tosin sisältö vaihtelee, mutta itse oppiaineet ovat samoja. Edellä mainittuja aineita opiskellaan luultavasti suurimmassa osassa maailman kouluja. Se, että kussakin maassa luetaan oman maan historiaa, ja pelataan eri pelejä ei ole oleellista. Historian tuntien tarkoitus on tutustua menneisyyteen ja liikuntatuntien tarkoitus on kohentaa fyysistä kuntoa.
Jostain kumman syystä pakkoruotsin kannattajat eivät vertaa ruotsin kieltä siihen viiteryhmään, missä vertaus oikeasti toimisi, eli toisiin vieraisiin kieliin. Tämä "kumma syy" on tietysti se, että noissa vertailuissa ruotsin kieli häviää muille realistisille vaihtoehdoille kuin ankanpoika. Suomen kouluissa eniten opiskeltua vierasta kieltä, englantia, puhuu maailmassa laskutavasta riippuen 300-400 miljoonaa ihmistä ja sillä on virallinen asema 115 maassa. Espanjan puhujia on reilut 300 miljoonaa, venäjän puhujia noin 100 miljoonaa ja saksan puhujia 90 miljoonaa. Ruotsia puhuu maailmassa noin 10 miljoonaa ihmistä, ja lisäksi lähes jokainen heistä osaa englantia, joten heidän kanssaan suomalaiset voivat kommunikoida englanniksi.
Mitään yksittäistä kieltä ei voi verrata muihin kouluaineisiin, vaan kieliopintoja tulee käsitellä tavallaan yhtenä aineena...