Vapaaehtoinen ruotsi ja Henriksson vs. Andelin

[NRR]

Oikeusministeri Henriksson rauhoittelee omiaan: ruotsi vapaaehtoiseksi -aloite ei tule johtamaan mihinkään. Hän sanoo, että juuri tehtiin kansalliskielistrategia ja opetussuunnitelmakin on melkein tehty vuodesta 2016 eteenpäin. Hänestä Kokoomusnuoret ovat olleet ajattelemattomia lähtiessään samaan hankeeseen Suomalaisuuden liitn, Vapaan kielivalinnan ja perussuomalaisten nuorten kanssa. Kerran vielä täytyy käydä tähän debattiin, hän toteaa.

Päätoimittaja Andelinilta löytyy jonkin verran ymmärtämystä vapaaehtoisuudelle. Tosin hänestäkin hankkeen taustalla on jotain muuta kuin kieltenopetus ja se on hänestä erittäin epämiellyttävää - mutta hän sanoo ymmärtävänsä argumentteja pakollista ruotsinopetusta vastaan. Andelin yrittää selittää, että pakollinen ruotsi painaa enemmän kuin moni suomenruotsalainen ymmärtääkään. Ei ole kyse vain peruskoulusta vaan kaikki sellaista korkeakoulututkintoa hakevat, joilla voidaan päätyä julkisiin virkoihin, joutuvat lukemaan ruotsia vaativalla tasolla. Tämä ei ole motivoivaa täysin suomenkielisillä alueilla eläville. Andelinin mielestä ruotsin tulisi olla pakollinen alueille, jossa tarvitaan ruotsinkielistä palvelua (tästä hän ei anna esimerkkejä - kuuluuko esim. pääkaupunkiseutu siihen). Hän muistuttaa myös, että tutkimukset osoittavat, että suomenmaalaiset ovat pakollista kieltenopetusta vastaan ja pakollisuudesta kiinni pitäminen voi huonontaa asenteita entisestään.

http://hbl.fi/nyheter/2013-03-05/388116 ... nagon-vart

[thmas]

Todennäköisesti kansalaisaloitteella ei ole mitään merkitystä.

http://www.ksml.fi/yhteiso/blogit/marko ... te/1270829

[NRR]

Tuon blogin kirjoittaja on sitä mieltä, että kansalaisaloite on näennäisdemokratiaa, ei synnytä aitoa keskustelua eikä pakota kansanedustajia ottamaan kantaa. Kun aloite on käsitelty ja hylätty, hänen mielestään on osoitettu sitä kannattaneille, ettei teidän aloitteellenne ole kannatusta ja tämä ei olekaan enää mielipide vaan jotain virallista.

Ihan yhtä pessimistisesti voidaan kirjoittaa vaikkapa äänestämisestä vaaleissa. Ja onhan sekin totta: kauheasti meuhkataan ja lopputulos on aina, ettei kansan ääni kiinnosta ja se on virallista.

Tarkoitus lienee, että nyt liikutaan sekä kansalaisaloitteen että poliittisen vaikuttamisen kautta. Ja asia todellakin nousee julkiseen keskusteluun, missä pakollisen ruotsin problematiikkaa ei ole suostuttu käsittelemään. Vaalitkin ovat tulossa ja kansanedustajat tietävät, että heidän äänestyskäyttäytymistään tarkkaillaan.

Ei tätä aloitetta ole turhaan tehty ja se on vieläpä hyvin ajoitettu.

[TK]

Mitä todennäköisimmin tällä kansalaisaloitteella http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi tulee olemaan erittäin suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.

Pakkoruotsi-kysymys koskettaa koko suomenkielistä kansaa, siis yli 90-prosenttia maan väestöstä. Pakkoruotsin lakkauttaminen on koko Suomen asia, eikä sitä voi verrata johonkin vain pientä erillisryhmää, kuten turkistarhaajia, käsittelevään asiaan.

[Eero Nevalainen]

Henrikssonilla tyypillinen ote... "meillä on jo läpi juntattuna asiat joiden perusteella voi vaatia, millään muulla ei ole väliä, kriitikot ovat harkitsemattomia"... Andelinilta tuli yllättävän järkevää tekstiä, mutta ikävää sinänsä että hän kokee ilmeisesti "epämiellyttävänä" oletettavasti juuri ne aspektit, jotka liittyvät nimenomaan esimerkiksi täällä käymäämme identiteettikeskusteluun -- se, että joku ei ole tarpeeksi suomenruotsalainen ja sanoo sen, on "epämiellyttävää".

[Hannu Jussi]

Hbl:n "kommentointi" tähän asiaan on suljettu. Yritin seurata sitä aikani ja vähän väliä toimituksesta huomautettiin keskustelun lähtevän väärille linjoille. No olihan siellä muutama hiuksia nostattava kommentti, vaan kas, enpä yllättynyt.
Yksi asia häiritsee heidän kommenteissaan eli se että jankkaavan suomenkielisten haluavan "jotakin muuta" kuin tuon vapaan kielivalinnan. Näin sanoi myös Andelin.
Ilmeisesti osaavat oman rasistisen historiansa sen verran hyvin, etteivät usko rauhaa rakastavien suomalaisten tyytyvän pelkkään tasa-arvoon. No, heidän vahinkonsa.

[Uolevi]

Ilmeisesti pelko on siitä, että suomen kielestä tehdään seuraavaksi Suomen ainoa virallinen kieli, mikä tietysti on oikeutettu kaukaisempi päämäärä ainakin minulle. Olen varma, että lastenlapseni näkevät vielä sen päivän. Tilannehan on kaikilta osin järjetön. Entisenä yritysjohtajana ja markkinamiehenä maailmalla saksa (pitkä saksa koulussa) ja englanti työkielinäni. Vähäisessä määrin myös ranska ja venäjä. Annamme tasoitusta ruotsalaisille Suomen markkinoiden valtaamisessa, kun kaikki tarpeellinen on ruotsiksi ja sen ohella viides kolonna valmiina toimimaan. Muussa ulkomaankaupassa annamme kouluperäisellä kielitaidottomuudellamme samoin Ruotsille ja muillekin kilpailuedun.

[Tapsa]

Kysymys on koko ajan valta-asetelman säilyttämisestä. Siitä ei voi keskustelemalla päästä sopimukseen.

Kun suomenkielisen koululaitoksen sisään työnnettiin ylimääräinen pakkoruotsitaakka peruskoulujärjestelmän alkaessa, se paisutti epänormaalin, menneisyyteen suuntautuvan kielivaltarakenteen uusiin mittoihin. Täten yhden oppiaineen asemasta tuli fundamentaalinen asia. Ei ainoastaan rkp/folktinget -taholle vaan myös sitä myötäilevälle muulle poliittiselle järjestelmälle.

Ne eivät enää tiedä mitä varten tämä kielivalta-asetelma loppujen lopuksi on olemassa. Niitten mielestä ilmeisesti saa mennä koko tuo kaivattu monipuolinen ja tarpeellinen kielivaranto, menköön kilpailukyky, menkööt monet uudistukset.

Nyt kun näköjään suru-taholla pelätään, että esineet eivät pysy entisillä paikoillaan piirongin päällä, jos jotain muutetaan, niin sitä ei pidä enää pohtia, vaan antaa niitten tarttua toimeen, jotka haluavat ja pystyvät muutoksia tekemään.