TK on oikeassa kysyessään:
TK kirjoitti:
Eivätkö kieliolot Helsingin seudulla ole jo sellaiset, että ne puoltaisivat kielivapautta ja ruotsin muuttamista valinnaiskieleksi?
Magman sivuilta linkitetään tämän aamun (21.2.) hesariin, jossa pääkirjoitusten joukosta löytyy kolmen tutkijan vieraskynäteksti:
Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia
http://www.magma.fi/helsingin-sanomat/a ... metropolia
--- Pääkaupunkiseudun tuoreet väestöennusteet arvioivat maahanmuuttajien osuuden kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 20 prosenttiin väestöstä – mikä ei ole eurooppalaisesta näkökulmasta edelleenkään kovin paljon. --- Tutkimuksemme keskeisiä kysymyksiä on pääkaupungeissa asuvan valtaväestön suhtautuminen maahanmuuttoon ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin. --- Suurin osa --- pitää maahanmuuttajien keskittymistä yksittäisiin kaupunginosiin ongelmallisena. --- Viidennes toivoo, että omalla asuinalueella olisi jonkin verran vähemmän tai huomattavasti vähemmän maahanmuuttajia. Alueilla, joilla asuu runsaasti maahanmuuttajia, tätä toivoo liki 40 prosenttia. --- kolme neljästä harkitsisi pois muuttamista, jos sosiaaliset ongelmat alueella lisääntyisivät. --- Meillä on vahvaa näyttöä siitä, että myös Helsingin seudulla asumisvalinnoilla ja muuttopäätöksillä on kauaskantoisia seurauksia yksittäisissä kaupunginosissa ja koko kaupunkiseudulla. --- Olennaisinta keskustelussa rasismin olemassaolosta ei nähdäksemme ole se, ovatko suomalaiset poikkeuksellisen rasistisia vai eivät, vaan se, miten asenteet heijastuvat arkeemme ja valintoihimme.
Viittaus rasismiin on tässä yhteydessä turha. Jokainen vanhempi muuttaisi lastensa kanssa pois alueelta, josta on tullut levoton tai jossa koulun voimavarat kuluvat muuhun kuin opetukseen.
On siis erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat saavat asettua asumaan tasaisesti eri kuntiin ja näiden eri kaupunginosiin ja että heidän kotoutumisestaan pidetään erityisen hyvää huolta, samoin lasten koulunkäynnistä. Vain näin voidaan taata, ettei muodostu maahanmuuttovaltaisia alueita, joilta ne kaikkein tavallisimmat ja vailla tukia toimeentulevat ihmiset muuttavat pois jättäen supisuomalaiset sosiaaliset ongelmat kärjistymään maahanmuuton haasteiden rinnalle.
Keskustelu kielitietoisesta koulusta ja lasten oikeudesta hyvää suomen kieleen, ruotsin kielen muuttuminen vapaaehtoiseksi ja erilaisten kotikielten vahvistaminen kuuluu oleellisesti tähän teemaan.