Vieraskielisiä on Helsingin seudulla jo runsaasti http://yle.fi/uutiset/nain_vieraskielis ... ta/6502293
Esim. Vantaalla on vieraskielisiä jo yli kolminkertainen määrä ruotsinkielisiin verrattuna http://www.vantaa.fi/fi/tietoa_vantaasta
Venäjänkielisten määrä on Helsingin seudulla suuri ja kasvamaan päin ennusteiden mukaan. Venäjän kielen taitajilla olisi varmasti kysyntää palveluammateissa tälläkin alueella.
Vieraskieliset Helsingin seudulla
Re: Vieraskieliset Helsingin seudulla
Helsinki haluaisi mamuja asutettavan ympäristökuntiin nykyistä enemmän http://www.yle.fi/uutiset/helsinki_kann ... f=leiki-es
Alueen suurissa kaupungeissa, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, on kussakin tällä hetkellä yli 10% asukkaista muunkielisiä. Muunkielisten osuuden ennustetaan kasvavan näissä kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi.
Eivätkö kieliolot Helsingin seudulla ole jo sellaiset, että ne puoltaisivat kielivapautta ja ruotsin muuttamista valinnaiskieleksi?
Alueen suurissa kaupungeissa, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, on kussakin tällä hetkellä yli 10% asukkaista muunkielisiä. Muunkielisten osuuden ennustetaan kasvavan näissä kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi.
Eivätkö kieliolot Helsingin seudulla ole jo sellaiset, että ne puoltaisivat kielivapautta ja ruotsin muuttamista valinnaiskieleksi?
Re: Vieraskieliset Helsingin seudulla
TK on oikeassa kysyessään:
Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia
http://www.magma.fi/helsingin-sanomat/a ... metropolia
--- Pääkaupunkiseudun tuoreet väestöennusteet arvioivat maahanmuuttajien osuuden kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 20 prosenttiin väestöstä – mikä ei ole eurooppalaisesta näkökulmasta edelleenkään kovin paljon. --- Tutkimuksemme keskeisiä kysymyksiä on pääkaupungeissa asuvan valtaväestön suhtautuminen maahanmuuttoon ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin. --- Suurin osa --- pitää maahanmuuttajien keskittymistä yksittäisiin kaupunginosiin ongelmallisena. --- Viidennes toivoo, että omalla asuinalueella olisi jonkin verran vähemmän tai huomattavasti vähemmän maahanmuuttajia. Alueilla, joilla asuu runsaasti maahanmuuttajia, tätä toivoo liki 40 prosenttia. --- kolme neljästä harkitsisi pois muuttamista, jos sosiaaliset ongelmat alueella lisääntyisivät. --- Meillä on vahvaa näyttöä siitä, että myös Helsingin seudulla asumisvalinnoilla ja muuttopäätöksillä on kauaskantoisia seurauksia yksittäisissä kaupunginosissa ja koko kaupunkiseudulla. --- Olennaisinta keskustelussa rasismin olemassaolosta ei nähdäksemme ole se, ovatko suomalaiset poikkeuksellisen rasistisia vai eivät, vaan se, miten asenteet heijastuvat arkeemme ja valintoihimme.
Viittaus rasismiin on tässä yhteydessä turha. Jokainen vanhempi muuttaisi lastensa kanssa pois alueelta, josta on tullut levoton tai jossa koulun voimavarat kuluvat muuhun kuin opetukseen.
On siis erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat saavat asettua asumaan tasaisesti eri kuntiin ja näiden eri kaupunginosiin ja että heidän kotoutumisestaan pidetään erityisen hyvää huolta, samoin lasten koulunkäynnistä. Vain näin voidaan taata, ettei muodostu maahanmuuttovaltaisia alueita, joilta ne kaikkein tavallisimmat ja vailla tukia toimeentulevat ihmiset muuttavat pois jättäen supisuomalaiset sosiaaliset ongelmat kärjistymään maahanmuuton haasteiden rinnalle.
Keskustelu kielitietoisesta koulusta ja lasten oikeudesta hyvää suomen kieleen, ruotsin kielen muuttuminen vapaaehtoiseksi ja erilaisten kotikielten vahvistaminen kuuluu oleellisesti tähän teemaan.
Magman sivuilta linkitetään tämän aamun (21.2.) hesariin, jossa pääkirjoitusten joukosta löytyy kolmen tutkijan vieraskynäteksti:TK kirjoitti: Eivätkö kieliolot Helsingin seudulla ole jo sellaiset, että ne puoltaisivat kielivapautta ja ruotsin muuttamista valinnaiskieleksi?
Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia
http://www.magma.fi/helsingin-sanomat/a ... metropolia
--- Pääkaupunkiseudun tuoreet väestöennusteet arvioivat maahanmuuttajien osuuden kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 20 prosenttiin väestöstä – mikä ei ole eurooppalaisesta näkökulmasta edelleenkään kovin paljon. --- Tutkimuksemme keskeisiä kysymyksiä on pääkaupungeissa asuvan valtaväestön suhtautuminen maahanmuuttoon ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin. --- Suurin osa --- pitää maahanmuuttajien keskittymistä yksittäisiin kaupunginosiin ongelmallisena. --- Viidennes toivoo, että omalla asuinalueella olisi jonkin verran vähemmän tai huomattavasti vähemmän maahanmuuttajia. Alueilla, joilla asuu runsaasti maahanmuuttajia, tätä toivoo liki 40 prosenttia. --- kolme neljästä harkitsisi pois muuttamista, jos sosiaaliset ongelmat alueella lisääntyisivät. --- Meillä on vahvaa näyttöä siitä, että myös Helsingin seudulla asumisvalinnoilla ja muuttopäätöksillä on kauaskantoisia seurauksia yksittäisissä kaupunginosissa ja koko kaupunkiseudulla. --- Olennaisinta keskustelussa rasismin olemassaolosta ei nähdäksemme ole se, ovatko suomalaiset poikkeuksellisen rasistisia vai eivät, vaan se, miten asenteet heijastuvat arkeemme ja valintoihimme.
Viittaus rasismiin on tässä yhteydessä turha. Jokainen vanhempi muuttaisi lastensa kanssa pois alueelta, josta on tullut levoton tai jossa koulun voimavarat kuluvat muuhun kuin opetukseen.
On siis erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat saavat asettua asumaan tasaisesti eri kuntiin ja näiden eri kaupunginosiin ja että heidän kotoutumisestaan pidetään erityisen hyvää huolta, samoin lasten koulunkäynnistä. Vain näin voidaan taata, ettei muodostu maahanmuuttovaltaisia alueita, joilta ne kaikkein tavallisimmat ja vailla tukia toimeentulevat ihmiset muuttavat pois jättäen supisuomalaiset sosiaaliset ongelmat kärjistymään maahanmuuton haasteiden rinnalle.
Keskustelu kielitietoisesta koulusta ja lasten oikeudesta hyvää suomen kieleen, ruotsin kielen muuttuminen vapaaehtoiseksi ja erilaisten kotikielten vahvistaminen kuuluu oleellisesti tähän teemaan.