Folktingetin vuotta ennen vaaleja hallitusohjelmaan tilaama Ahtisaaripaperi vaatii:
- ministeri pitämään huolta molemmista kansalliskielistä
- oikeusasiamiehen kansliaan kieliasiamies
- kieliasioista vastaava jokaiselle kaksikieliselle virastolle
- korkeampaa projektitukea kielikylvyille ja kielisuihkuille
- pakollisen ruotsinopetuksen ei-ruotsinkielisillä alettava viimeistään 6. luokalla
- hoitoalalla erityistarkkailu kieliasioissa
- maahanmuuttajien kotouttaminen ruotsiksi kaksikielisillä alueilla
- riittävästi resursseja svenska Ylelle
- ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettava kaksi vierasta kieltä äidinkielen lisäksi
Kutakuinkin kaikki paperin vaatimukset on saavutettu, mutta miten käy yo-uudistuksessa? Tuodaanko tällä ohjelmalla nyt käynnissä olevassa lukiouudistuksessa yo-kirjoituksiin kaksi pakollista vierasta kieltä (kuten Ahtisaaripaperissa vaaditaan), jolloin suurin osa joutuisi taas kirjoittamaan ruotsin?
Jo aiemmin – vuonna 2004 – RKP esitti samanlaista kolmen kielikokeen mallia, mutta se torjuttiin eduskunnassa, tässä perusteita:
- Jos nykylukioon tuodaan viiden pakollisen aineen malli, vielä kielipainotteisena, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti.
- Matemaattisten aineiden lukevien määrä laskisi, sillä tämä luma-paketti on koulun raskaimpia jossei raskain (kenties lukio tyttöistyisi entisestään, kun tekniikasta kiinnostuneet pojat yhä useammin valitsisivat ammattikouluväylän).
- Ammatillista väylää tulevien lukio vaikeutuisi. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta. Viides pakollinen koe ja vielä kaksi pakollista lisäkieltä tekisi kaksoistutkinnosta entistä rankemman ja laskisi kaksoistutkinnon suorittajien määrää.
- Lukio-opiskeluaika venyisi. Viiden aineen kielipainotettu malli ei auttaisi lyhentämään lukion suoritusaikoja vaan pidentäisi niitä entisestään.
- Edellisellä uusintakierroksella asiantuntijatahot laajasti vastustivat tätä Ahtisaaripaperissa esitettyä mallia, mm. lukioiden rehtoreiden enemmistö oli sitä vastaan.
mm. Lukiolaisten liitto on vaatinut ruotsia vapaaehtoiseksi ja lukiota entistä monimuotoisemmaksi. Yo-lautakunta on taas liputtanut entistä "mitattavamman" kokeen puolesta, tarkoittaen pakollisuuden vahvistamista.
Jyrääkö Ahtisaaripaperi tässäkin?