ruotsinkieliseen vähemmistöön kohdistuvista asenteista?

[Sees]

että RKP:n hallitsemilla alueilla itse asiassa eletään jonkinlaista kielisotaa

No, valta vaihtuu viiveellä, niin valtakunnallisesti kuin paikallistasolla, kuten olemme nähneet. Olen seurannut tätä monessa Etelä-Suomen kunnassa, kun ruotsinkielinen vähemmistö on jo vähemmistönä, mutta RKP edelleen suurin puolue. Suomenkielisellä puolella nähdään muut poliittiset asiat tärkeämpina kuin kieliasiat; Kokoomuus ajaa yrittäjäilmapiiriä, SDP peruspalveluja ja Vihreät luonnonarvoja. Ruotsinkieliset taas äänestävät tiiviisti RKP:tä omana puolueenaan. Olen viimeksi seurannut tätä Loviisassa, jossa RKP jopa sai lisää valtuustopaikkoja.

Ymmärrän kyllä, Sees, yskäsi David Lagercrantzista, mutta yritän olla niin kuin et olisi sanonut mitään.

Ok. Näistä ympyröistäkö kasvaa se katkeruus ja epäluulo, jota kielikeskustelussa kuulee monen ruotsinkielisen sanojen takana?

Näillä alueillako puolustetaan pakkoruotsia ikään kuin alueellisena pakkona, jotta kotipaikkakunnan alkuperäinen ruotsinkielisyys ei katoaisi suomenkielisten vaikutusvallan lisääntymisen myötä?

[Jan-Erik Andelin]

Katkeruutta ja epäluuloa puolin ja toisin. En nyt usko, että pakkoruotsi on päällimmäisinä teemana, vaan se kuka kunnassa päättää asioista yleensä.

[Jan-Erik Andelin]

Saan sellaisen vaikutelman, että Janin tuntemat "keskimääräiset" suomenruotsalaiset ja Eeron kohtaamat kielipolitiikan toimijat ovat suurilta osin erillisiä ja erilaisia ryhmiä.

Itsehän toki olen elänyt koko elämäni täysin suomenkielisessä ympäristössä, joten kunnollisia tosielämän kontakteja suomenruotsalaisiin on ... yhden käden sormila laskettava määrä. Ja elämänkontekstini on siis alunperin suomenkieliseltä Keski-Pohjanmaalta ja myöhemmin Keski-Uudeltamaalta ja Helsingistä.

Itse laskin tuossa Facebook-ystäviäni ja muita tuntemiani suomenruotsalaisia (sillä tasolla, että vähintään morjestamme toisiamme kadulla). Heitä on arviolta 1 200 - 1 500. Koska olen kasvanut maaseudulta Helsinkiin tulleitten vanhempien lapsena; jotka pitivät hieman etäisyyttä pikkuporvarillisiin, ja näin RKP:n ydinjoukkoon kuuluviin puolueaktiiveihin, tätä segmenttia on kerääntynyt tuohon määrään vähemmän. Näin ollen tunnen korkeintaan puolen tusinaa näitä, jotka voisivat tuottaa tuota rankimpaa HBL:s verkkosivujen anonyymiä tekstiä, jota pari teistä toistatte toistamiseen, ymmärrettävästi loukkaavana.

Keskivertosuomenruotsalainenhan ei enää ole se kalastaja (eihän niitä enää ole), vaan omasta mielestäni vaikkapa ne lievän alipalkatut paikallislehden toimittajakollegani, jotka mielellään kirjoittavat uusista kieliasetelmista; jotka eivät enää jaksa lähteä puolustamaan jokaista iikkaa, joka ei ole saanut ruotsinkielistä palvelua, julkista tai kaupallista; jotka eivät enää jaksa kuvata kylttejä jossa on hassua ruotsinkieltä. Heihin kuuluu esim. Stina-kollegani, jota otti Erik Geberin taannoiset puheet "sivistyneiden perheiden" lasten yo-tuloksista suuresti päähän, koska hän itse on kasvanut tehtaan varjossa, kiertävän terveyssisaren tyttärenä, ja pitää sitä kulttuuriperintöä yhtä rikkaana kuin Geberin seminaarikaupunkien hienostojen perintöä.

http://www.ostnyland.fi/ledare/2013-02- ... -kulturarv

Olin muuten yllättynyt Kampin keskuksessa pari viikkoa sitten, kun kuulin ruotsia puhuttavan julkisesti Helsingissä ensimmäistä kertaa vuosikausiin.

Olen viime aikoina itse huomannut saman; koululaisia ratikoissa pariin otteeseen.

[Sees]

--- Heihin kuuluu esim. Stina-kollegani, jota otti Erik Geberin taannoiset puheet "sivistyneiden perheiden" lasten yo-tuloksista suuresti päähän, koska hän itse on kasvanut tehtaan varjossa, kiertävän terveyssisaren tyttärenä, ja pitää sitä kulttuuriperintöä yhtä rikkaana kuin Geberin seminaarikaupunkien hienostojen perintöä.

Ruusuja Stinalle!