Dejavu Neuvostoliitto

[dejavu]

Korttitalo romahtamassa! Ei tarvitse kuin yksi kortti vetää pois, niin järjestelmä romahtaa.

Näinkö heikkoa on kaksikielisyys Suomessa: Jos jokaikinen ei lue ruotsia, järjestelmä romahtaa.
Kannattaako näin haurasta pakkojärjestelmää tukea ? Kohta se kuitenkin romahtaa.
Kaikki pakkojärjestelmät ovat aina romahtaneet, ennemmin tai myöhemmin!

"Ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden poistaminen osassa Suomea käynnistäisi lumipallo-efektin, jonka myötä ruotsin kielen asema kansalliskielenä unohdetaan.

Sen jälkeen ei tarvitakaan enää virkamiesruotsia eikä suomenruotsalaisia löydetä enää kuin historian kirjoista.

Vähemmistökulttuuri ei säily ilman kielen säilymistä.

Kieli ei säily ilman että ruotsinkielisillä on oikeus
päivähoitoon, koulutukseen, hoivaan ja oikeudellisiin palveluihin omalla äidinkielellään."

http://www.vihreatnaiset.fi/helsinki/?p=353

[Hannu Jussi]

Ja taas vedotaan tunteeseen, tällä kertaa sääliin.

Olisiko seuraavaksi suomalaisen vuoro ruveta esittämään itkuvirsiä?

Toivon parempaa eli "Vapaan kielivalinnan" ehdotuksia jostakin konkretiasta.

[Sees]

Niin, hallituspuolueiden äänestäjien joukossa vain Vihreiden ja RKP:n kannattajien kohdalla pakon vastustus ei noussut vielä yli 50%:n. Tosin Vihreäst nuoret ovat jo vapaamman kielivalinnan kannalla. Siellä mahdetaan käydä sisäistä vääntöä.

"Kun suomalaiset puolustavat omaa pientä kieltään ja kulttuurinsa hienouksia sitä kutsutaan isänmaallisuudeksi. Kun suomenruotsalainen tekee saman, sitä kutsutaan elitismiksi tai suomenkielisten sortamiseksi. Ei mikään ihme, että 40 % suomenruotsalaisista olisi valmiita lopettamaan ruotsin kielen opiskelun suomenkielisissä kouluissa. Mikään muu kansaryhmä ei ole samanlaisen ”sortaja” leiman alaisuudessa kuin suomenruotsalaiset. ”Pakkoruotsissa” on suurelta osin kyse vähemmistön vihaamisesta. Suomenruotsalaiset antavat periksi, koska eivät jaksa enää olla vihattuja. He elävät siinä toivossa, että se vihaaminen loppuisi siihen."

"Vaikka Vihreät nähdään vähemmistöjä puolustavana puolueena, niin populismi on houkuttavaa. ”Kansan syvät rivit” haluavat ruotsin pois, sillä ilman ruotsin reputtamista heistä olisi tullut vaikka mitä Nokian pomoja ja muita mahtimiehiä. ”Pakkoruotsilla” selitetään yhteiskunnallisia ongelmia jotka eivät liity siihen mitenkään, koska kieleen on helppoa tarttua ja suomenruotsalaista sortajaeliittiä on helppo syyttää. Vuosikausien viha on tuottanut tulosta. Edes suomenruotsalaiset eivät halua enää säilyttää omaa kieltään."

Sama blogikirjoitus löytyy myös täältä:
http://katjamannerstrom.blogspot.fi/

Kirjoittaja näyttää taustansa puolesta elävän hyvin samanlaista arkea kuin minä. Hän vain on tehnyt täysin toisenlaisen päätelmän siitä, mitä näkee ja kokee:
Hän kokee, että ruotsinkieliset luopuessaan pakkoruotsin vaatimisesta "antavat periksi", koska eivät jaksa "vihaa".
Hän myös rinnastaa pakkoruotsin ja ruotsin kielen säilyttämisen.
Meille hän letkauttelee, että ilman pakkoruotsiako meistä suomenkielisistä olisi tullut "Nokian pomoja ja muita mahtimiehiä".

Millä nyt aloittaisi vuoropuhelun? Olenhan "vihaaja" ja katkera siitä, etten ole "mahtimies". Olen lisäksi valmis hävittämään ruotsin kielen. Mitä kaunista ja sovinnollista tässä sanoisi alkuunsa: Peace?

[Sees]

Keskustelu ei jatku tuossa blogissa. Kirjoittaja vastaa: "Hei! Kiitos vain palautteesta mutta en keskustele nimimerkkien kanssa. Nimet esiin niin voimme jatkaa."

Ehkä joku omalla nimellään kirjoittava haluaa jatkaa...

Orsilalle kirjoittaja vastasi: "Kritiikkini ei kohdistu heihin, jotka ihan aidosti ei välitä suomen vähemmistöistä, vaan heihin (mm. vihreisiin), jotka väittävät puolustavansa monimuotoista Suomea ja vähemmistöjen asemaa. Kritiikkini on heille, jotka väittävät välittävänäsä Suomen kaksikielisyydestä, muttei kuitenkaan ole valmiita tekemään mitään asian eteen vaan näkee ruotsin kielen vain ikävänä taakkana jonka voi vaihtaa pois, jos jossain maanosassa on paljon turisteja."

Tässä saa sen kuvan, että vähemmistöjä (monikossa) puolustetaan tekemällä yhden vähemmistön kielestä kaikille pakollinen.

Tästä saa senkin kuvan, että sellainen ihminen tekee oman osuutensa ruotsin puolesta, joka vaatii kaikkien muiden lapsille pakollista ruotsia. Eikö se nyt riittäisi, että jokainen joka haluaa tukea ruotsia, valitsee sitä omille lapsilleen?

[Eero Nevalainen]

Keskustelu ei jatku tuossa blogissa. Kirjoittaja vastaa: "Hei! Kiitos vain palautteesta mutta en keskustele nimimerkkien kanssa. Nimet esiin niin voimme jatkaa."

Hah. Vaikka täällä olenkin ihan tarkoituksella omalla nimellä, niin käytän muutamia (sinänsä pienellä työllä tunnistettavia) nimimerkkejä keskusteluissa, koska ne ovat vakiintuneet minulle tai ovat käyttäjätunnuksia.

Tuo "nimimerkki ei automaattisesti ole uskottava"-kuvio on Suomessa myös todella ikävä. Siinä torjutaan nimimerkkikirjoittajan mielipiteen sisällön merkitys suoralta kädeltä ja toisaalta sanotaan suoraan, että tosiasiallinen sisältö on joissain vallitsevissa sosiaalisissa suhteissa -- joihin voi sisältyä myös "sosiaalinen kosto". "Uskallatko sanoa tämän"? Tämä on kielipolitiikan ohella ehkä se toinen minulle hyvin "rakas" suomalainen yhteiskunnallinen kuvio.

Orsilalle kirjoittaja vastasi: "Kritiikkini ei kohdistu heihin, jotka ihan aidosti ei välitä suomen vähemmistöistä, vaan heihin (mm. vihreisiin), jotka väittävät puolustavansa monimuotoista Suomea ja vähemmistöjen asemaa.

Tässä saa sen kuvan, että vähemmistöjä (monikossa) puolustetaan tekemällä yhden vähemmistön kielestä kaikille pakollinen.

Niinpä. "Tämä on meidän kollektiivinen identifikaatio" onkin sitten "pitää puolustaa monimuotoista suomea". Tässä se koko keskustelun keskeinen ongelma on, ja syy siihen miksi esim. minua voi kutsua "fasistiksi". On jotenkin niin käsittämätöntä että joku ihminen ei joko ymmärrä eroa tai sitten on vaan tahallisesti tuota mieltä.

Minä en haluaisi keskustella tuollaisten ihmisten kanssa, olivat nimimerkillä tai ei, mutta taitaa olla aina silloin tällöin pakko...

[Sees]

Siellä blogissa lukee myös, että "Minusta argumentti, jonka mukaan joku kieli on turha, ei ole pätevä."

Tämä kertoo jotenkin kaiken nykyisestä keskustelutilanteesta. Parhaimmatkaan argumentit eivät vain ole "päteviä", kun niillä ei voi puolustaa pakkoruotsia. Pakkoruotsille riittävä peruste on se, että se vahvistaa suomenruotsalaisuutta.

[Sees]

Orsilalle kirjoittaja vastasi: "Kritiikkini ei kohdistu heihin, jotka ihan aidosti ei välitä suomen vähemmistöistä, vaan heihin (mm. vihreisiin), jotka väittävät puolustavansa monimuotoista Suomea ja vähemmistöjen asemaa."

Tässä saa sen kuvan, että vähemmistöjä (monikossa) puolustetaan tekemällä yhden vähemmistön kielestä kaikille pakollinen.

Niinpä. "Tämä on meidän kollektiivinen identifikaatio" onkin sitten "pitää puolustaa monimuotoista suomea". Tässä se koko keskustelun keskeinen ongelma on, ja syy siihen miksi esim. minua voi kutsua "fasistiksi". On jotenkin niin käsittämätöntä että joku ihminen ei joko ymmärrä eroa tai sitten on vaan tahallisesti tuota mieltä.

Minä en haluaisi keskustella tuollaisten ihmisten kanssa, olivat nimimerkillä tai ei, mutta taitaa olla aina silloin tällöin pakko...

Kun en ole mitään parempaa keksinyt, niin avointa keskustelua kannatan ainoana tuntemanani tapana purkaa vastakkainasetteluja.

[rationalisti]

Valtion ei tule tukea kansalaistensa harrastuksia ilman erityisen painavaa syytä. Meillehän on toitotettu joka tuutista kuinka fantsua ja millainen rikkaus se ruotsin kieli onkaan. Kyllähän sellainen valtava rikkaus säilyy nyt ilman mitään tukiakaan ja sittenpähän nähdään kuinka ruotsinkieliset suoriutujat juoksevat rinkiä meidän tyhmien ugrien ympärillä elämän lenkkipolulla. Kuntapuolella palveluita voidaan myös vähemmistökielellä tarjota, kunhan kysyntää riittää, mutta rkp-malli, jossa ruotsinkielisille riittää kaikkea kivaa suomenkielisten lasten istuessa homekouluissa, pitää purkaa.

[Eero Nevalainen]

Kuntapuolella palveluita voidaan myös vähemmistökielellä tarjota, kunhan kysyntää riittää, mutta rkp-malli, jossa ruotsinkielisille riittää kaikkea kivaa suomenkielisten lasten istuessa homekouluissa, pitää purkaa.

Äläpäs nyt ole katkera ja kateellinen ja heittäydy uhrimentaliteettiin. Lapsillahan aina on mahdollisuus ja jopa melkein oikeus mennä sinne ruotsinkieliseen kouluun, joten mistään äidinkielipohjaisesta syrjinnästä ei voi olla kysymys. Ja tietysti jos koet että tällä on yhtään mitään väliä siinä mielessä, että sinulla pitäisi olla oikeuksia juuri suomenkielisenä, niin olet tottakai fasisti.

Jan-Erik, eikös tuo ollutkin aika tyylipuhdas suoritus?

[Jan-Erik Andelin]

Kuntapuolella palveluita voidaan myös vähemmistökielellä tarjota, kunhan kysyntää riittää, mutta rkp-malli, jossa ruotsinkielisille riittää kaikkea kivaa suomenkielisten lasten istuessa homekouluissa, pitää purkaa.

Jan-Erik, eikös tuo ollutkin aika tyylipuhdas suoritus?

Olen Rationalistin kanssa aikalailla samoilla raiteilla, että vähemmistönkielisiä palveluja pitäisi enemmän mitoittaa tarpeen kuin periaatteen mukaan. En sitten tiedä mikä hänen mielestään on "kaikkea kivaa", joten sitä en voi kommentoida. Homekouluja pitää toki purkaa.

[TK]

Mikä on vähemmistökielisten palvelujen (joilla tässä kai tarkoitetaan ruotsinkielisiä palveluja) tarve ja kuinka tarvetta mitataan?
Pitääkö kaksikielisille, jotka osaavat hyvin suomea, järjestää verovaroin ruotsinkielisiä palveluita?

Toinen asia on sitten se, miten palvelut tulisi järjestää. Voisiko ensisijaisena tavoitteena olla, että surut palvelevat toinen toisiaan? Ja toissijaisesti järjestettäisiin palvelut tulkkipalvelujen avulla.

[mpartel]

Eivät ruotsin lukijat loppuisi läheskään vaikka ruotsi vapaaehtoistusi. Keskimääräinen laatu sen sijaan luultavasti paranisi.

[Jan-Erik Andelin]

Mikä on vähemmistökielisten palvelujen (joilla tässä kai tarkoitetaan ruotsinkielisiä palveluja) tarve ja kuinka tarvetta mitataan? Pitääkö kaksikielisille, jotka osaavat hyvin suomea, järjestää verovaroin ruotsinkielisiä palveluita? Toinen asia on sitten se, miten palvelut tulisi järjestää. Voisiko ensisijaisena tavoitteena olla, että surut palvelevat toinen toisiaan? Ja toissijaisesti järjestettäisiin palvelut tulkkipalvelujen avulla.

Näistä asioista on käyty aika hyvää keskustelua täällä (joskin blogissa pyrittiin monikielisyyteen, joka taisi mennä vähän vaikeaksi):

http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisu ... pa-svenska

En tiedä missä määrin tätä palvelukeskustelua on käytävä juuri tässä foorumissa. Mielenkiintoiseksi käy kuitenkin millaista keskustelua tullaan käymään sitten jos/kun koulujen pakollinen ruotsi lakkautetaan valtakunnallisesti, ja päätökset kuinka paljon panostetaan ruotsinopetukseen siirtyy kuntatasolle ratkaistavaksi. Silloin arvioidaan paikallisesti paljonko omien koululaisten olisi hyvä opiskella kieliä paikkakunnan/seudun tarpeisiin, niin julkisissa kuin kaupallisissa palveluissa; tätä keskustelua varmaan lähinnä ruotsista ja venäjästä.

[Jari Helispuro]

Eivät ruotsin lukijat loppuisi läheskään vaikka ruotsi vapaaehtoistusi. Keskimääräinen laatu sen sijaan luultavasti paranisi.

Yksi tärkeä kohta on se, että palvelut voidaan tuottaa kaksikielisinä siellä, missä kaksikielisiä on. Tai ruotsinkielisiä palveluja voidaan tuottaa siellä, missä ruotsinkielisiä on. Siis: ruotsinkieliset hoitavat palvelunsa itse itselleen. Siellä, missä ei ole ruotsinkielisiä, ei tarvita ruotsinkielisiä palvelujakaan. Vai tarvitaanko, pelkän kiusanteon vuoksi?

Koulutuspohjan on muututtava. Enemmän on ruotsinkielisiä suunnattava palvelualoille, jolloin tämä ratkaisu on mahdollinen.

[Sees]

Kävin täällä Vihreän leidin blogissa ja jatkoin keskustelua. Mutta minun tapani puolustaa vapaampaa kielivalintaa ei kuulemma ole oikea.

Minä: "Myös vapaamman kielivalinnan kannattaja huomaa, ettei [pakon puolustamisessa] kyse todellakaan ole kielestä."

Blogisti: "Eihän siis se suomenruotslaisille ole todellakaan vain kieli. Sehän ihan selvä.Se on koko heidän identiteettinsä ja kulttuurinsa perusta. Jos lähtisimme tuolle linjalle suomen kielen kanssa ja pyydettäisiin suomalaisia arvioimaan suomen kielen tarpeellisuutta pragmaattisista lähtökohdista niin ei sille nyt muutakaan tarvetta löydy kuin sen kansallisen ja kulttuurisen identiteetin rakentuminen. Täysin pragmaattisista syistä voisimme siirtyä kaikki suoraan englantiin. Olisi kaupankäynnin ja maahanmuuttajienkin kannalta paljon helpompaa. Lopuksi vielä selvennys: en siis ole sitä mieltä, että kielenopetusta voi perustaa tähän pragmaattiseen kantaan."

Blogisti: "Peruskoulussa luodaan myös suomalaisuutta ja suomenruotsalaisuutta sen osana. Tästä päästäänkin sitten siihen, mistä mainitsen itse kirjoituksessa -jos suomenruotsalaiset haluavat puolustaa omaa kieltään se koetaan jotenkin suomenkielisiä sortavaksi."

Minä: "Kun olen yrittänyt saada lapselleni vapautusta ruotsista ja yrittänyt keskustella monikielistyvän maan kielitarpeista, vastaan on niin nettipalstoilla kuin virkamiestasolta ja poliitikoilta tullut lähinnä pelkkä liturgiaa."

Blogisti: "Sinulle sanoisin, että oman lapsen oppimisvaikeuksia ei kannata käyttää argumenttina pakkoruotsin poistamiseksi. Valtakunnallista opetussuunnitelmaa ei voida perustaa yksittäisten oppilaiden oppimisvaikeuksille. Lapsesi täytyy saada eritysiopetusta ja mukautettu opetussuunnitelma niissä aineissa, joissa hänellä on vaikeuksia. Se on aivan toinen keskustelu ja myös vaikea keskustelu, koska erityisopetuksessa on suuria ongelmia. Se ei kuitenkaan liity pakkoruotsiin."

Siis suomenkielisen enemmistön kokemukset ja tarpeet eivät merkitse mitään?

Mikäli haluaa vaihtoehtoja pakkoruotsille, koska ruotsille ei ole tarvetta, voisi yhtä hyvin puoltaa maan kielen vaihtamista englantiin?

Uusfennomaanisuus on ikävää, mutta on selvää, että koulussa pitää rakentaa "suomalaisuutta" ja "suomenruotslaisuutta". Kenen määritelmin?

Suomenruotsalaisten kokemukset ovat oleellisia, muiden ryhmien kokemukset ovat vain yksittäistapauksia, joista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä.

Mitä tämä on?