Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista? II

[Jari Helispuro]

Hyöty otetaan huomioon. Muu on harrastusta.

Minkälainen ruotsin kielen käyttö Suomessa on sinun mielestäsi harrastusta? Täsmennä vähän.

Kirjoitettu ja puhuttu ruotsin kielen käyttö.

[Noustenmaa]

Kirjoitettu ja puhuttu ruotsin kielen käyttö.

Tässä on jo hieman koston tuntua.
Vapaakielivalinta minusta tarkoittaa myös vapautta käyttää haluamaansa kieltä.
Millä kielellä palveluja sitten on saatavissa ja missä on ihan oma juttunsa.

[Jan-Erik Andelin]

Kiitos siitä, Noustenmaa.

Oman kielen ja kulttuuripiiriin ylläpito muihin kuin hyötytarkoituksiin ei ole harrastus. Ei ole hyvä, jos Vapaa kielivalinta ry:n johtohenkilö vetää niin primitiivisiä johtopäätöksiä kuin se, että vähemmistöt olemassaolollaan haluavat vain kiusata kantaväestöä.

Vapaa kielivalinta ry on lähes saavuttanut tavoitteensa. 70 % suomalaisista kannattaa ns. pakkoruotsin poistoa, samoin tekevät 40 % maan ruotsinkielisistä. Me harvat suomenruotsalaiset, jotka osallistumme tämän foorumin keskusteluihin sanomme vähintään, että suomenkielisten kieltenopetus ei ole meidän ruotsinkielisten mandaattia, ja että yhteiskunnalliset palvelut ruotsinkielisille voitaisiin tuottaa kevyemmin rakentein. Kymmenen prosenttiyksikköä suomenruotsalaisista olisi siis vielä saatava kuuntelemaan Vapaa kielivalinta ry:n argumentteja. Siinä tilanteessa yhdistyksen sihteerin laukominen, että suomenruotsalaisuus onkin perimmiltään pelkkä harrastus osoittaa huonoa pelisilmää. Se antaa aiheen meille suomenruotsalaisille aavistaa, että tämän yhdistyksen tavoitteet eivät lainkaan lopu siihen, että vapaa kielivalinta toteutuu Suomessa, vaan että niihin liittyy myös joku syvemmälle menevä kaunanpito.

On vuosikokousten vuosiaika, niin varmaan Vapaa kielivalinta ry:ssäkin. Jään odottamaan säilyykö tämä ohjelmajulistus nykyisessä muodossan: Yhdistys korostaa, että se suhtautuu kaikkiin kieliin ja kielten opiskeluun myönteisesti, että ruotsin kielen tarjonta kaikissa Suomen kouluissa on säilytettävä, ja että äidinkielenään ruotsia puhuvien palvelut ja oikeudet on turvattava kaksikielisillä alueilla..

Samoin vuosikokouksissa valitaan yleensä tulevalle toimikaudelle sopivimmat henkilöt edustamaan yhdistyksen päämäärää julkisesti ja omalla nimellään. Varmaan on sihteerinkin paikka lunastettavissa.

[Jari Helispuro]

Kirjoitettu ja puhuttu ruotsin kielen käyttö.

Tässä on jo hieman koston tuntua.
Vapaakielivalinta minusta tarkoittaa myös vapautta käyttää haluamaansa kieltä.
Millä kielellä palveluja sitten on saatavissa ja missä on ihan oma juttunsa.

Mitä minä kostan, jos minusta tuntuu, että ruotsin kieli 4,8% osuudella näyttäytyy harrastuksena? Minustakin vapaa kielivalinta tarkoittaa juuri tuota, kuten Noustenmaa sanoo. Eri asia on, mitä tarkoittaa pyrkimykset muokata minun identiteettiäni. Sehän on suomenkielinen suomalainen ja seuraavaksi suomalainen Euroopassa. Miksi minut halutaan joksikin muuksi?

Palvelujen järjestäminen on järkevää siellä, missä on luonnostaan ruotsinkielisiä. Samalla alueella molemmat, ruotsinkieliset palvelujen tarvitsijat ja ruotsinkieliset palvelijat.

Mutta nyt tuli kyllä niin vaikutusvaltaiselta taholta vaatimuksia, että ei auta muu kuin poistua sihteerin tehtävistä. On tietty hämmentävää huomata olevansa niinkin vaarallinen. Tottakai jatkan Vapaa kielivalinta ry:n rivijäsenenä ajamassa yhdistyksen nykyistä linjaa. Ellei kukaan taas tule esittämään vaatimuksia...

[Hannu Jussi]

Lainaan Vasabladet´ia, jossa kerrotaan että Suomessa on yksikielisiä ruotsinkielisiä enää n. 4000 henkilöä, lähinnä maaseudulla.

Tiedän muutaman tällaisen vanhemman ruotsinkielisen yksikielisen henkilön, joille aikoinaan tarjottiin ranskan kielen opetusta suomen sijaan. Opettaja ei pitänyt suomen kielestä. Ranskaakaan ei ehditty opettaa, sillä sota tuli väliin. Nyt elävat pienellä ruotsinkielisellä alueella edelleen ja tulevat hyvin toimeen. Tosin esim. matka Turkuun tuottaa vaikeuksia, joten tarvitsevat tulkin mukaan matkalle. Osa näistä yksikielisistä on muuttanut Ruotsiin töihin.
Nämä yksikieliset kouluja käymättömät maalla asuneet (kaksi vuotta kansakoulua) ovat syntyneet 30-luvulla. Kaupungeissa sitä vastoin oli suomenkielen opetusta.

Koska näiden yksikielisten ruotsinkielisten elämä on jo hallinnassa ja tarvittavat "palvelut" on järjestetty, en ymmärrä mitä tämä surujen palveluiden jahkaaminen oikein pitää sisällään.
Jälleen tänään Hesarin mielipideosastolla Magman I.S. Melin muistutti ruotsinkielisten olevan huolissaan palvelujen saatavuudesta. Kertoi samalla Saukkosen tutkimuksesta. "Mikä meissä ärsyttää?"

Edelleen pistää miettimään että mitähän väkeä nämä ns. Suomenruotsalaiset oikeastaan ovat, koska "keskustelevat" ainoastaan tunnetasolla.

[TK]

Mielenkiintoista. Magman Andelin yrittää esiintyä isännän ottein ja määritellä, mistä ja miten Vapaa Kielivalinta yhdistyksen keskustelupalstalla saa puhua, mistä ja miten ei saa puhua, ja millaiset henkilöt ovat sopivia yhdistyksen johtotehtäviin.
Nopeastipa suruidentiteettinen pomotus suomenkielisiä kohtaan tuli esille.

[Jan-Erik Andelin]

Sihteeri vetikin jo johtopäätöksensä, ja onkin nyt vapaa postaamaan mitä lystää, ilman että maailma joutuu pohtimaan onko yhdistyksen linja muuttunut; suoraselkäistä.

[Jan-Erik Andelin]

koska "keskustelevat" ainoastaan tunnetasolla.

Meidän tiemme tässä foorumissa erkanivat kun sinä lähdit puhumaan kohtutasolla.

[NRR]

koska "keskustelevat" ainoastaan tunnetasolla.

Meidän tiemme tässä foorumissa erkanivat kun sinä lähdit puhumaan kohtutasolla.

Milloin toinen keskustelija tekee niin pahan mokan, ettei hänen kanssaan enää voi keskustella?

[Eero Nevalainen]

koska "keskustelevat" ainoastaan tunnetasolla.

Meidän tiemme tässä foorumissa erkanivat kun sinä lähdit puhumaan kohtutasolla.

Uskon, että ymmärrät kuitenkin, mitä sanotaan.

En minäkään naisena tahtoisi tehdä lapsia, joiden suhteen oma tehtäväni olisi vain kasvattaa uusia suomenruotsalaisia.

[Noustenmaa]

koska "keskustelevat" ainoastaan tunnetasolla.

Meidän tiemme tässä foorumissa erkanivat kun sinä lähdit puhumaan kohtutasolla.

Uskon, että ymmärrät kuitenkin, mitä sanotaan.

En minäkään naisena tahtoisi tehdä lapsia, joiden suhteen oma tehtäväni olisi vain kasvattaa uusia suomenruotsalaisia.

Tuollaisiakin on tullut tavattua.
Ruotsin kieli on kaikki kaikessa ja päätehtävä on lahjoittaa jälkikasvu suomenruotsalaisuudelle.
En ymmärrä tuollaista.

[Jan-Erik Andelin]

Toinen tohelo, sanoi emäntä Kekkoselle.

[Eero Nevalainen]

Toinen tohelo, sanoi emäntä Kekkoselle.

Ilmiö on silti ihan oikeasti olemassa. Omakin "halveksun karjalaisia"-painajaistätini on näitä. Se, että vetäydyt jonkinlaiseen "nyt närkästymme ja loukkaannumme"-kuoreen, ei sitä sinänsä muuksi muuta.

[dejavu]

Mielestäni nämä "kohtujutut" eivät auta tätä keskustelua eteenpäin..

Ongelmana "kielirajan" ylittävässä keskustelussa on se, että suomenruotsalaisilla on vain hävittävää.
Siksi he pitävät eduistaan kouristuksenomaisesti kiinni.
Heidän pitäisi nyt tajuta, että on aika antaa periksi.
Ei ole paluuta sinne 1900-luvun alun Helsinkiin!

Edunvalvonnassa kaksikielisiä lapsia kieltämättä käytetään aseina.

Kun kaksikielinen lapsi ei saa toteuttaa lainkaan suomenkielistä identiteettiään,
vaan hänet uhrataan suomenruotsalaisuuden sanansaattajaksi,
kyllä silloin suomenruotsalaisuuden on kestettävä arvostelua.

Mutta miten tämä arvostelu sitten pitäisi ilmaista ?

Kysymys on relevantti myös (ääri)muslimin ja suomalaisen välisissä avioliitoissa.
Osa muslimeista haluaa lapselle nimenomaan vain ja ainoastaan muslimi-identiteetin.
Muslimien kulttuuri-identiteetti on samalla tavalla aggressiivinen kuin suomenruotsalaisten kulttuuri-identiteetti.
Se ottaa ylivallan suomalaisesta, yleensä heikosta naisesta, joka ei koe suomalaisuuttaan arvokkaaksi,
vaan antautuu aggressiivisemman identiteetin edessä.

Venäläisten ja suomalaisten liitoissa ongelmat ovat erityyppisiä -
ja ratkaisut julkisesta kohusta huolimatta sovinnollisempia.

Lapsen identiteetti on venäläis-suomalaisissa suhteissa tasapainoisempi kuin
muslimien ja suomalaisten taikka suomenruotsalaisten ja suomalaisten välisissä liitoissa.

Niissä suomalaisuus usein painetaan alas.

Missä on suomalainen identiteetti ? Finsk!
"Tutkimuksen mukaan kaksikielisten identiteetti on ensisijaisesti suomalainen (finländare) eikä suomenruotsalainen (finlandssvensk).
Voisi olettaa, että myös suomenkielisistä kodeista esimerkiksi kielikylpyjen kautta kaksikielisiksi tulleet lapset saisivat samantyyppisen identiteetin.
Identiteettihän ei aina ole kovin selkeä käsite. Suomen juutalaisista on aina sanottu, että heillä voi olla lukuisia identiteettejä,
jotka eri tilanteissa korostuvat eri tavoin."

http://www.uusimaa.fi/artikkeli/128440- ... lenkayttoa

[Eero Nevalainen]

Mielestäni nämä "kohtujutut" eivät auta tätä keskustelua eteenpäin..

Ehkäpä eivät, mutta silti haluan, että keskusteltu asia hyväksytään todelliseksi ilmiöksi, vaikka Jan-Erik siitä haluasikin loukkaantua. Ideologisesti pahimmat tuntemani tapaukset ovat järkiään nimenomaan periaatteellisesti suomenruotsalaiset lapset tehneitä suomenkielisiä naisia. Vaikka oma äidinkieli olisi kuinka suomi, niin lapset ovat juuri suomenruotsalaisia ja tunnustusta tälle asialle pitää kerjätä järjestelmällisesti koko ajan, ja jos et suostu ymmärtämään miten ihanasta asiasta on kyse, miten näkemyksellinen tämä nainen itse on ja miten tärkeä hänen lastensa tuleva status on, niin sinulta kaivetaan silmät päästä.