Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista? II

[Sees]

Edellinen keskustelukierroksen lopuksi jäätiin tähän viestiin:

Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

1. On, jos tunnustetaan suomenruotsalaisten huoli siitä, että tarpeellisetkin ruotsinkieliset palvelut ajetaan alas ja että kieliympäristöt rappeutuvat. Jos osataan vakuuttaa, että vapaa kielivalinta ei vaikuta näihin asioihin mitenkään, saadaan suotuisampi keskusteluilmapiiri.

2. On, jos tunnustetaan, että pakollisen ruotsin muuttaminen valinnaiseksi ei ole enää monelle suomenruotsalaisille mikään iso juttu; että monet jopa toivovat, että päästäisiin tästä lukkiumasta eroon.

3. On, jos tunnustetaan, että nykyistä kielipolitiikkaa ylläpitävät suomenkieliset päättäjät, eivätkä RKP ja ruotsinkieliset. On, jos keskustelua käydään siirrytään käymään geo-, vähemmistö- tai Nordenpolitiikasta yleensä, kun argumentit kielipolitiikkaan kerran haetaan sieltä. Samoin tuntuisi vähemmän asenteelliselta, jos voitaisiin todeta, että RKP, niin kuin poliittiset puolueet yleensä, ajaa omaa asiaansa. Kenen asiaa sen pitäisi ajaa?

4. On, jos jätettäisiin vähän taka-alalle tuo orastavan totalitaarinen/fasistinen ajatus siitä, että enemmistöä tässä sorretaan, ja teiltä viedään identiteetti.

5. On, jos ymmärretään, ettei vähemmistö ei ole vähemmistö kiusallaan.

- - -

Kuuntelen mielelläni vastaavaa listaa suomenkielisten puolelta. Aina jää joku asia keskustelussa tajuamatta tai katveeseen.

Siirsin tämän omaksi aloituksekseen, koska vanhaa ketjua on jo tosi vaikea selata.

[Sees]

Kädenojennusta on arvostettava, vaikkei ehkä koekaan tulleensa kuulluksi ja kuulleensa toista riittävän selkeästi. Ristiriitaisia viestejä kulkee aina, kädenojennuksia tulee havemmin. Kiitos Andelin.

Olen pohtinut näitä asioita liian perinpohjin kuitatakseni mitään kevyesti. Ei voi hyväksyä pakkoruotsia, en sen aiheuttamien ongelmien vähättelyä enkä sen pitkittymistä enkä sitä, etten saisi avoimesti kyseenalaistaa verkostoja, jotka pakkoa pitävät pystyssä ja vahvistavat.

Mutta haluan, että lapsemme kasvavat rauhassa ja toisiaan kunnioittaen.

Kun olin pieni, oma äitini ei suostunut kertomaan minulle, mitä ristiriitoja oli kotiseudullamme ollut ja miten oma perheemme oli niistä kärsinyt. "Ei ole hyvä oppia vihaamaan", hän sanoi vain.

Tämä on se suurin haaste meille kaikille, jotka kielipolitiikan umpisolmuja vääntelemme: Lapsemme eivät saa oppia vihaamaan, epäilemään, pelkäämään, puhuivat he mitä kieliä tahansa.

Loppujen lopuksi muutaman sukupolven kuluttua lienemme kaikki sukua keskenämme. Malja sille ja ruusuja kaikille kiistoihin osallistuneille

[Sees]

Taas poimin toisen viestin tähän ketjuun, pahoittelen, mutta tämä on minusta niin paljon selkeämpi tapa:

Eli onko sinun puolestasi listasi, jotenkin tälläinen? (sorvaa ja hio itse):

1. On, jos ne, jotka pakkoa puolustavat tai sen ikäviä vaikutuksia muihin kieliryhmiin vähättelevät, voisivat työstää selkeät syyt sille, miksi pakon kanssa tulisi sinnitellä.

2. On, jos tunnustetaan, että ruotsinkielisellä puolellakaan ei olla yksimielisiä pakollisesta ruotsista.

3. On, jos tästä keskustellessa ymmärretään, ettei haluta luoda vihaa, epäilyä ja pelkoa tuleville sukupolville, puhuivat he mitä kieliä tahansa.

4. On, jos voidaan lopettaa vertailu pakkomatematiikkaan tai pakkokouluun.

5. On, jos voidaan tunnustaa, ettei pakkoruotsista keskusteleminen ole suunnattu ruotsinkielisten vähemmistöoikeuksia vastaan.

[Sees]

Tämä riittää

On, jos tästä keskustellessa ymmärretään, ettei haluta luoda vihaa, epäilyä ja pelkoa tuleville sukupolville, puhuivat he mitä kieliä tahansa.

Ja tämä sitoo kaikkia mahdollisia osapuolia keskustelussa.

Pakkomatematiikka on virheargumentti, joka nousee esiin niin kauan kuin asiasta ei keskustella riittävästi. Sitä ei voi kieltää, se pitää kohdata uudelleen ja uudelleen.
Perusteiden puuttuminen liittyy samoin keskustelun puutteeseen. Kun keskustelu on kuitattu liturgialla, ei aitoja perusteluja ole tarvittu.

Se, että ruotsinkielisellä puolella ollaan asiasta myös montaa mieltä, on fakta - ja siirsinhän tänne esimerkiksi muusikon JS äärimmäisen järkevän ja reilun haastattelun. Olisi äärimmäisen tärkeää nostaa näitä äänenpainoja esiin, jotta estetään jatkossa syntymästä stereotypioita ruotsinkielisistä, jotka vain vaativat pakkoa. Oikeastaan tämä kyllä pitäisi nostaa listalle:

Ruotsinkielisten ymmärtämystä muunkielisten toiveelle vaihtaa pakkoruotsi vapaaehtoiseen/valintaiseen ruotsiin pitäisi nostaa mediassa reilusti esille.

---

Juttelin eilen somalitaustaisen työkaverini kanssa. Hän sanoi, että hän kokee rasismia noin joka toinen päivä. Lähinnä uhkaavaa huutelua, että menisi takaisin kotimaahansa. Samasta aiheesta kirjoitti Umayya Abu Hanna, kun joutui viemään tyttärensä toiseen maahan, koska täällä jopa pieni suloinen tyttö saa rasismia osakseen. Meillä on ilmeisesti aika paha ja pelottava ongelma. Meillä on myös vaikea päihde-, mielenterveys- ja syrjäytymisongelma. Nämä ongelmat vedetään mukaan kielikeskusteluun tavalla, jossa vapaamman kielivalinnan kannattaminen liitetään osaksi homojen ja muiden kieliryhmien ja maahanmuuttajien vastaisuutta, sivistymättömyyttä ja syrjäytyneisyyttä. Jotenkin meillä tehdään (puolue)politiikkaa nostamalla uhkakuvia ja provosoimalla. Syntyy noidankehä. Tässä hukataan mahdollisuus rakentaa uutta yhtenäisyyttä ja moninaisuutta ja ratkoa aitoja ongelmia.

[Hannu Jussi]

Eilen tuli radiosta klo 13.00 kahden maahanmuuttajataustaisen ohjelma rasismista (sanoivat itse näin). Ohjelmaa vetivät kaksi miestä; toinen Iranista ja toinen Somalian alueelta. Vieraina heillä oli nuoria Suomeen muuttaneita miehiä Virosta, Venäjältä ja muistaakseni Kurdistaniasta.
He puhuivat rasismista ja kävi selville että esim. Itäkeskuksen venäläiset/somalit eivät tule toimeen keskenään ja juuri näissä ryhmissä on suuria ennakkoluuloja. Myöskään virolaiset ja somalit eivät tee tuttavuutta, saatikka virolaiset ja venäläiset. Entäpä kurdit ja iranilaiset??? Ei!
Tuossa oli vain pieni ryhmä kansallisuuksia joilla nyt on Suomi yhteisenä kotimaana.
Parasta koko tunnin kestävässä keskustelussa oli se, että nämä nuoret miehet osasivat ottaa ennakkoluuloasian huumorilla, mutteivät uskoneet sen muuttuvan.

Naureskelivat vielä että ovat hyvässä asemassa koska heillä on Biaudet plus muutama muu nimi, joka ei jäänyt mieleen.

No mitä haluan sanoa tällä on se että suomessa koettu rasismi ei suinkaan aina kohdistu suomalaisen toimesta. Olemmehan toistaiseksi olleet se kaikkein sallivin kansa, eli hädänalaiset ihmiset ovat saaneet täältä turvapaikan.
Onko systeemiä käytetty väärin, on kokonaan toinen juttu... mutta suomalainenkin tajuaa, jos vierestä viedään ja muut vääryydet, .......

aivan kuten pieni lapsi ymmärtää häneen kohdistuneen vääryyden ja toisarvoisuuden näissä kieliasioissa.

[Sees]

--- suomessa koettu rasismi ei suinkaan aina kohdistu suomalaisen toimesta

Hyvä lisäys. Mutta onhan se surkeaa, että kohdistuu myös suomalaisten taholta.

Rasismi on arka aihe siksi, että esimerkiks vapaa liikkuvuus Euroopassa tuo todellisia ongelmia. Todellisista ongelmista, rikollisuudesta pitää voida keskustella ilman pelkoa rasistin leimasta.

Mutta jos jotakuta käsketään menemään kotiinsa syystä tai toisesta, tai nimitellään, niin eipä sellaista voi puolustella millään. Puhumattakaan, jos rasismi kohdistuu lapsiin ja nuoriin!

[Hannu Jussi]

Sen verran vielä eilisestä radio-ohjelmasta, että mukana olijat sanoivat itse että suomalaiset eivät koskaan saisi sanoa samaa (joutumatta syytteeseen/oikeuteen) kuin se mitä itse siinä ohjelmassa sanoivat...

En ymmärrä sitä että edes rasisti-sanaa käytetään, koska miellän sen "rotuerotteluksi", ja koen että suomalaisilla ei ole halua/tarvetta erotella ihmisiä.

En hallitse tätä - surut tunnen sisältä ja ulkoa.

[mpartel]

Ohjelma lienee "Ali ja Husu: Mamuillakin on ennakkoluuloja". Se on kuunneltavissa Areenassa.

[Hannu Jussi]

Kyllä, Ali ja Husu.
Ohjelmassa ammutaan melko raskaalla tykistöllä, mutta nauraen.

Sen verran hyvin hallitsivat kokonaisuuden, että taidan ruveta lukemaan heidän blogiansa Usarissa.

[Eero Nevalainen]

Lapsemme eivät saa oppia vihaamaan, epäilemään, pelkäämään, puhuivat he mitä kieliä tahansa.

Toisaalta tämä on suomalaisen politiikan ja muunkin keskustelun suuri ongelma: Meidät on kasvatettu sellaisiksi lampaiksi, ettei edes yksinkertaisia ristiriitoja saa käsitellä, koska muuten olet "vihaaja" -- ja härskimpi osapuoli, joka kehtaa vaatia, nauraa partaansa. Tuo "vihaamisleimakirves" on todella tehokas, ja mitä enemmän sitä vihaat, niin... noh, sitä enemmän olet vihaaja.

[Sees]

Lapsemme eivät saa oppia vihaamaan, epäilemään, pelkäämään, puhuivat he mitä kieliä tahansa.

Toisaalta tämä on suomalaisen politiikan ja muunkin keskustelun suuri ongelma: Meidät on kasvatettu sellaisiksi lampaiksi, ettei edes yksinkertaisia ristiriitoja saa käsitellä, koska muuten olet "vihaaja" -- ja härskimpi osapuoli, joka kehtaa vaatia, nauraa partaansa. Tuo "vihaamisleimakirves" on todella tehokas, ja mitä enemmän sitä vihaat, niin... noh, sitä enemmän olet vihaaja.

On se noinkin.

Mutta viha ja vatutus ovat eri asioita. Viha vie umpikujaan ja vatutus panee muuttamaan maailmaa. Sitähän tässä tehdään.

Avoin puhe olisi parasta.

Ei tämä pakkoruotsi olisi enää tulppana, jos tästä olisi voinut keskustella vapaasti ja toimittajat olisivat ottaneet tosissaan roolinsa erilaisten näkemysten esittäjänä. Argumenteissahan vapaa kielivalinta voittaa sata nolla.

[Hannu Jussi]

Ruotsinkielisten "aseet":
- pilkka
- ylimielisyys
- vähättely
- valehtelu
- viha

Ei tuohon tavallinen finni viitsi vaivautua, koska ajattelee itsestään "enemmän".

Valitettavasti en ole nähnyt yhdenkään kanssakeskustelijan, sukulaisen tai muun, muuttavan mielipidettään sallivampaan suuntaan näinä vuosina - päin vastoin.

[Sees]

Ruotsinkielisten "aseet":
- pilkka
- ylimielisyys
- vähättely
- valehtelu
- viha

Ei tuohon tavallinen finni viitsi vaivautua, koska ajattelee itsestään "enemmän".

Valitettavasti en ole nähnyt yhdenkään kanssakeskustelijan, sukulaisen tai muun, muuttavan mielipidettään sallivampaan suuntaan näinä vuosina - päin vastoin.

Sori, nyt en tee pilkkaa. Mutta tunnistan listan muualtakin. Ei niin kovin kauaa sitten esimerkiksi nuoret feministinaiset määrittelivät aika samoin naisliikkeeseen kohdistuvat asenteet (eivätkä mielestäni olleet väärässä). Parissakymmenessä vuodessa on kuitenkin menty pitkälle. Entiset radikaalit ovat asemissa ja feminismi on suorastaan valtion suojeluksessa. Ehkä kielivapaudelle käy samoin.

[Sees]

Keskustelu yli kielirajojen on varmaan aina mahdollista, kunhan on halua.

Voisiko Andelinin listaa täydentää aloitteeksi, jossa käydään läpi hyväntahtoisen keskustelun periaatteet?

Onnistuuko hyväntahtoinen keskustelu yli kielirajan?

1. Kyllä, jos tunnustetaan
- suomenruotsalaisten huoli siitä, että tarpeellisetkin ruotsinkieliset palvelut ajetaan alas ja että kieliympäristöt rappeutuvat,
- uussuomalaisten huoli siitä, ettei heidän ole helppo kotoutua ja päästä sisään yhteiskuntaamme,
- suomenkielisten huoli siitä, että vielä ei suomenkielisten lasten ja nuorten koulutuksen perusteena ole heidän omat tarpeensa ja mielenkiinnon kohteensa, kuten tulisi olla.

2. Kyllä, jos tunnustetaan, että pakollisen ruotsin muuttaminen valinnaiseksi ei ole enää mikään iso juttu.

3. Kyllä, jos tunnustetaan, että kielipolitiikan pitää palvella erilaisia suomalaisia ja siksi poliitikkojen tulee kuunnella äänestäjiään tässä asiassa - ei enää suljettujen ovien takana tehtäviä päätöksia.

4. Kyllä, jos erilaisten suomalaisten identiteettien mosaiikkia pidetään luonnollisena.

5. Kyllä, jos tunnustetaan, että enemmistöt ja vähemmistöt ovat aina eläneet rinnakkain ja tarvitsevat toisiaan. Kiusanteko puolin tai toisin jää kytemään ja kostautuu kuin Raamatussa konsanaan viidenteen ja kuudenteenkin polveen. Sitä ei kukaan halua.

[Eero Nevalainen]

Ruotsinkielisten "aseet":
- pilkka
- ylimielisyys
- vähättely
- valehtelu
- viha

Tässä pitää aina ymmärtää se, että ollaan tekemisissä ihan yleisten propagandististen kuvioiden kanssa. Minua huvittaa suuresti se, että jos minulla olisi lapsia, niin nimenomaan tahtoisin, että heidät altistettaisiin tarpeeksi vanhoina kaikelle tälle, jotta heistä tulisi samanlaisia kuin minä, koska pidän omaa skeptisyyttäni arvokkaana. Ikävä vastakuvio on tottakai se, että jos heidät altistettaisiin liian nuorina tälle kaikelle, koko homma toimisi juuri kuten on tarkoitus...