Keskustan Vehviläinen puoltaa Venäjä-vaihtoehtoa Itä-Suomeen

[Sees]

http://anuvehvilainen.puheenvuoro.uusis ... puutteesta

[thmas]

Mistään ei oikein löydy tietoa kuinka moni Itä-Suomen koulussa valitsee ruotsin vapaaehtoisena aineena. Eikö Itä-Suomen koulussa ole sekä peruskoulu että lukio? Mitä jos Itä-Suomen koulun käynyt haluaakin mennä yliopistoon? Käykö oppilas kansalaisopistossa ruotsin kursseja iltaisin niin paljon että selviää virkaruotsista vai meneekö juuri kukaan Itä-Suomen koulusta yliopistoon?

[Sees]

Eräs tälle palstalle kirjoittava on selvittänyt asian Itä-Suomen koulusta, tässä vastaus:

"Meillä kaikki oppilaat lukevat kahta A-kieltä eli A-venäjää ( venäläiset oppilaat venäjä äidinkielenä - oppimäärää) ja A-englantia. 7.luokalla oppilaat voivat aloittaa valinnaisen ruotsin, jonka laajuus vastaa normaalia suomalaisissa kouluissa käytössä olevaa B1-oppimäärää. Mikäli oppilas ei valitse ruotsia, hän opiskelee 2 ruotsin vuosiviikkotunnin sijasta 1 tunnin lisäenglantia ja 1 tunnin lisäsuomea. Tämä järjestely tukee erityisesti meidän maahanmuuttajanuorten kieliohjelmaa. Reilut 90 % suomalaisísta ja kaksikielisistä oppilaistamme valitsee valinnaisen ruotsin, mutta siis myös suomenkielinen oppilas voi valita lisäenglannin ja -suomen ruotsin sijasta. Saksa, ranska, espanja ovat eri yksiköissä valittavissa B2-kieleksi eli 8.luokalta alkavaksi valinnaiseksi aineeksi. Lukiossamme ruotsi on pakollinen oppiaine, mikäli sitä ei ole opiskellut peruskoulussa, meillä on erikseen alkavan ruotsi B3-oppimäärä."

[thmas]

Onkohan Itä-Suomen venäjäkokeilu sittenkään loppuun asti mietitty? Yleisin perustelu ehdotuksen vastustamiseen on että siinä asetetaan Itä-Suomessa koulun käyneet eriarvoiseen asemaan kuin muualla Suomessa koulun käyneet. Lisäksi itäsuomalaiset koululaiset eivät välttämättä jää kotiseudulleen vaan muuttavat muualle.

Eniten ihmetystä herättää ruotsin ja venäjän vastakkainasettelu. Venäjää haluttaisiin tarjota B1-kielenä 7.luokalta alkaen vaihtoehtona ruotsille. Mielestäni parempi vaihtoehto olisi tarjota venäjää A2-kielenä (4. tai 5. luokalta alkaen) ja B2-kielenä (8. luokalta alkaen). Näitä ilmeisesti tarjotaan jo.

Ehdotan että B1-kielenä tarjottaisiin vain ruotsia mutta se olisi vapaaehtoinen niille jotka lukevat jotain A2-kieltä. Koska ruotsi on kuitenkin toinen kansalliskieli ja virallinen kieli niin ruotsin ryhmä pitäisi perustaa jos yksikin oppilas ruotsin valitsee.

Tässä omat ehdotukseni peruskoulun kieltenopetukseen:

Malli A

3. luokka A1-kieli, englanti, pakollinen
5. luokka A2-kieli, vapaaehtoinen, vaihtoehdot sv,de,fr,es,ru
7. luokka B1-kieli, ruotsi, vapaaehtoinen A2-kielen lukijoille, muille pakollinen
8. luokka B2-kieli, vapaaehtoinen, vaihtoehdot de,fr,es,ru

Malli B

3. luokka A1-kieli, englanti, pakollinen
5. luokka A2-kieli, vapaaehtoinen, vaihtoehdot sv,de,fr,es,ru
7. luokka B1-kieli, ruotsi, vapaaehtoinen kaikille
8. luokka B2-kieli, vapaaehtoinen A2 tai B1 kielen lukijoille, lopuille pakollinen, vaihtoehdot de,fr,es,ru

Kummassakin mallissa viimeistään yläasteella kaikki lukisivat kahta kieltä joten Euroopan Unionin vaatimus kahdesta vieraasta kielestä toteutuu.

[Eero Nevalainen]

Yleisin perustelu ehdotuksen vastustamiseen on että siinä asetetaan Itä-Suomessa koulun käyneet eriarvoiseen asemaan kuin muualla Suomessa koulun käyneet. Lisäksi itäsuomalaiset koululaiset eivät välttämättä jää kotiseudulleen vaan muuttavat muualle.

Siksihän se koko virkaruotsi- sun muun systeemi pitäisi pistää kokonaisremppaan samalla. Tätäkään ongelmaa ei olisi jos virkaruotsi olisi edelleen erillinen virkamiehen tutkinto ja sitä sovellettaisiin vain tarvittavilta osin.

Eniten ihmetystä herättää ruotsin ja venäjän vastakkainasettelu.

Ei siinä ole mitään sen kummempaa vastakkainasettelua, kuin että venäjä sattuu olemaan se kieli jolle erityisesti koettaisiin olevan tarvetta, ja ruotsi nyt on sitten se yleinen ongelma, oli se haluttu kieli mikä tahansa.

[thmas]

Ei siinä ole mitään sen kummempaa vastakkainasettelua, kuin että venäjä sattuu olemaan se kieli jolle erityisesti koettaisiin olevan tarvetta, ja ruotsi nyt on sitten se yleinen ongelma, oli se haluttu kieli mikä tahansa.

Miksi molempia haluttaisiin tarjota 7. luokalta? Varmasti on oppilaita jotka haluaisivat valita molemmat. Tuskin monikaan haluaa aloittaa kahta kieltä samaan aikaan, varsinkin jos tunnit järjestetään päällekkäin. 8. luokalta alkava venäjän ryhmä ei välttämättä toteudu jos useimmat venäjän lukijat aloittavat venäjän vuotta aikaisemmin. Ne ketkä haluavat lukea myös ruotsia eivät välttämättä pääsisi lukemaan venäjää.

[Sees]

Kiva, minäkin teen mallini

Malli Sees

3. luokka A1-kieli pakollinen (vähintään kaksi vaihtoehtoa, joista toinen englanti, toinen valitaan koululle yleensä ryhmästä ruotsi, saksa, ranska, espanja, venäjä + kotikieli)
Joissakin kouluissa joillakin luokilla A1 voisi alkaa jo toisella tai jopa leikkikoulussa.

5. luokka A2-kieli, vapaaehtoinen (vähintään kaksi vaihtoehtoa, joista toinen englanti, toinen valitaan koululle yleensä ryhmästä ruotsi, saksa, ranska, espanja, venäjä + kotikieli)

7. luokka B1-kieli, vapaaehtoinen (vähintään kaksi vaihtoehtoa, valitaan koululle yleensä ryhmästä ruotsi, saksa, ranska, espanja, venäjä + kotikieli)

8. luokka B2-kieli, vapaaehtoinen (samat vaihtoehdot kuin edellä)

Perinteisen valikon lisäksi voisi löytyä kouluja, joissa tarjotaan kiinaa tai japania tai arabiaa...

Yksi kieli pakollinen kaikille. Useimmat valitsisivat ainakin kaksi kieltä.

Tavallisella alakoululla tarjolla aluksi kaksi kieltä, myöhemmin kolme. Yläkouluilla aluksi aina ruotsia tarjolla.

Tavallisella yläkoululla tarjolla kolme kieltä. Neljännen kielen valitsijat kootaan lukion yhteyteen tai naapurikoulun kanssa yhteen. Muuten tuntikehys hajoaa liiaksi eikä tule tarpeeksi valitsijoita.

Jos oppilas vaihtaa kouluun, jossa ei ole hänen aloittamaansa kieltä, hän voi valita uuden kielen luokilla 3/5/7/8.

Kotikielten opetusta vahvistetaan.

[thmas]

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yle ... -1.1324195

Isänä en hyväksyisi Itä-Suomessakaan lapsilleni pakkovenäjää ruotsin tilalle, koska toisen kotimaisen kielen osaamattomuus heikentäisi mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja pääsyä virkoihin.

Jos kunnat haluavat lisätä venäjän opetusta ja opiskelua, niin siihen ei ole mitään estettä jo ensi lukuvuoden alusta.

Pakkovenäjän aloittaneet olisivat työmarkkinoilla vasta noin 10 vuoden kuluttu opiskelun aloittamisesta. Ei ole mitään takeita heidän sijoittumisestaan juuri rajaseuduille.

[Sees]

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yle ... -1.1324195

Isänä en hyväksyisi Itä-Suomessakaan lapsilleni pakkovenäjää ruotsin tilalle, koska toisen kotimaisen kielen osaamattomuus heikentäisi mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja pääsyä virkoihin.

Jos kunnat haluavat lisätä venäjän opetusta ja opiskelua, niin siihen ei ole mitään estettä jo ensi lukuvuoden alusta.

Pakkovenäjän aloittaneet olisivat työmarkkinoilla vasta noin 10 vuoden kuluttu opiskelun aloittamisesta. Ei ole mitään takeita heidän sijoittumisestaan juuri rajaseuduille.

Tässä isä vetoaa pakkovirkaruotsiin perusteena pakkoruotsille. Tämä nimenomaan kuvastaa pakkoruotsin luonnetta pelkästään lakeihin perustuvana vaatimuksena, ei kielenä, jolla olisi käytännön merkitystä.

Tässä kirjoittava isä on tietysti oikeassa, kun on huolissaan lastensa tulevaisuudesta. Isällä vaan ei näytä olevan luottamusta siihen, että kielipolitiikassamme voisi tapahtua järkeviä muutoksia. Itse en ole niin pessimistinen. Niin pakkoruotsi kuin virkapakkoruotsi tulee purkaa mahdollisimman nopeasti.

[Sees]

Vaikka tämä teksti nyt menee väärän otsikon alle, niin laitan sen kumminkin, onhan tässä jo rönsyilty.

Mielestäni on väärin puhua vain kieltenopiskelusta, on puhuttava koko koulutuksesta.

Tilastojen mukaan vuodessa suoritetaan n. 32000 ylioppilastutkintoa. Pitkän matematiikan kirjoittajia on noin 12 500, fysiikan kirjoittajia vain viitisen tuhatta eli vain noin 15% kirjoittajista valitsee fysiikan.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén sanoo tänään Ylen jutussa: Fysiikan vähäinen opiskelu johtaa siihen, että emme pysty saamaan riittävästi väkeä, joista valita opiskelijoita tekniikkaan ja niin sanottuihin koviin luonnontieteisiin. Vientialoilla fysiikan osaajista alkaa olla jo pula niin meillä kuin muuallakin.

On ehdottoman tärkeää tehdä lukioon tilaa matemaattiselle osaamiselle. Kielten painotusta ei saa lisätä, kuten nyt Ahtisaaripaperissa vaaditaan kolmen pakollisen kielikokeen muodossa.

[Hannu Jussi]

Näin minäkin haluaisin tuon sanoa!

http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusis ... ntaohjelma