vapaakielivalinta.fi

Olemme monikielinen maa ja täällä tulisi kehittää monikieliselle maalle järkevää ja toimivaa kielipolitiikkaa. Kielistrategiassa keskitytään vain nostamaan ruotsin asemaa.

Tässä pätkiä tuoreesta kielistrategiasta, kohdasta muistilistaa virkamiehelle (näyttää, että virkamiesten arki on muuttumassa yhteiseksi ruotsinopiskeluksi):

– Käytä mieluiten yhtä suurta kirjainkokoa molemmille kielille.

– Käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostien automaattisissa poissaoloilmoituksissa

– Käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostin yhteystiedoissasi

– Ota molemmat kielet mukaan palveluprosessien suunnitteluun.

– Tee valmiita kaksikielisiä malleja (esim. kirjepohjat ja muut aineistot).

– Luo etukäteen oman alasi asiasanastoa sisältäviä termilistoja ja fraasilistoja, esim. tervehdyksistä. Tämä helpottaa esimerkiksi puhelinpalvelua ja muuta työtä vähemmän käytetyllä kielellä.

– Ohjeista myös ulkoista henkilöstöä käyttämään niin suomea kuin ruotsia (esim. tervehdyksissä).

– Käytä suomea ja ruotsia automaattisissa puhelinvastauksissa.

– Käytä sekä suomea että ruotsia julkisissa esiintymisissä, esimerkiksi puheissa ja tervehdyksissä. Tämä on viestinnällisesti tehokasta, saa kaikki tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja lisää kielten rinnakkaista läsnäoloa julkisuudessa.

– Lähetä kokousmateriaali mahdollisuuksien mukaan suomeksi ja ruotsiksi, tai osittain kummallakin kielellä.

– Käytä suullisissa esityksissä yhtä kieltä ja esitystä tukevassa kalvoesityksessä toista kieltä. Tämä kehittää myös osallistujien ammattisanastoa molemmilla kielillä.

– Käytä ja rohkaise käyttämään sekä suomea että ruotsia kokouksissa.

– Käytä suomea ja ruotsia samanaikaisesti epävirallisissa keskusteluissa. Tämä edistää henkilöstön kielitaidon ylläpitoa ja molempien kielten luontevaa käyttöä.

– Pidä sekä suomen- että ruotsinkielisiä päivälehtiä ja muuta luettavaa näkyvillä.

– Käytä suomea ja ruotsia tiedottaessasi kulttuurinähtävyyksistä.

– Käytä suomea ja ruotsia historiallisissa nimissä.
...

Kansalliskielistrategia
http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkais ... oid=373031
Käytännön työvälineet
alkaa s. 55

Voidaanko virkamiehistön työtä painottaa jatkossa tähän tapaan jatkuvaksi suomen ja ruotsin rinnakkaiskäytön opetteluksi?

Pääkaupunkiseutu on jo erittäin monikielinen alue. Esimerkiksi lastenklinikalla saattaa hetkittäin suurin osa potilaista olla maahanmuuttajataustaisia (olen istunut sellaisena hetkenä käytävällä odottamassa lapsen kanssa). On selvää, että terveydenhuollossa joudutaan erikoistumaan sellaisten potilaiden kohtaamiseen, joiden kanssa ei olekaan yhteistä vahvaa kieltä (erityisesti lapset, vanhukset ja vakavasti sairaat), mutta sen sijaan on tahtoa hoitaa, palvella ja käyttää vaikkapa tulkkeja, etänä tai livenä.

Monenlaiset kieleen liittyvät ongelmat ja palvelut olisi minusta ratkaistava monikielisyyden eikä suomi-ruotsi-jaottelun pohjalta.

Keskittyminen perinteiseen suomi-ruotsi-kaksikielisyyteen vääristää minusta kuvaa todellisuudesta ja kielistrategiassa tätä ongelmaa ei ole haluttu nostaa esiin. Siellä sanotaan

"Kielilain lähtökohtia noudattaen myös strategian pääsääntönä on molempien kansalliskielten rinnakkainelo ja palvelujen järjestäminen niin, että erillisratkaisuihin ei tarvitsisi turvautua."

ja

"Erillisratkaisuja on --- lainsäädännön ja tämän strategian lähtökohtien mukaan käytettävä säästeliäästi, sillä ne eivät välttämättä edistä kielten rinnakkaiseloa ja molempien kielten oppimismahdollisuuksia."

Tässä on sellainen henki, että oleellista ei ole niinkään toimivat palvelut kuin kansalliskielten rinnakkaisuus, symmetriset vaatimukset ja jatkuva kansalliskielten opiskelu.

– Tee valmiita kaksikielisiä malleja (esim. kirjepohjat ja muut aineistot).
– Luo etukäteen oman alasi asiasanastoa sisältäviä termilistoja ja fraasilistoja, esim. tervehdyksistä.
– Pidä sekä suomen- että ruotsinkielisiä päivälehtiä ja muuta luettavaa näkyvillä.

Monikielisessä yhteisössä olisi syytä sijoittaa lehtien sijaan vaikkapa odotushuoneen tablettiin ja siinä monikieliseen valikkoon linkkeineen. Linkkivarantoa kielittäin voitaisiin ylläpitää vaikka EU:n tasolla, jotta Rääkkylään eksyvä Saksan turkkilainenkin tai Norjan saamelainen tuntisi olonsa kotoisaksi. Samoin fraasipankit, termipankit ja monet muut nyt yksittäiselle virkamiehelle jäävät asiat voitaisiin toteuttaa EU:n tasolla. Tablettitulkkien käyttötaito voisi olla osa hyvää asiakaspalvelua, vaikkei se toki poista omankielisen asiakaspalvelun tarvetta vaativampien palvelujen kohdalla.