Missä järkevät ruotsinkieliset nyt?

[Jan-Erik Andelin]

Yleensähän ruotsinkielinen koulu on ollut pienemmässä ryhmässä jolloin teillä on ollut tietty lähtökohtainen etu. Onhan se mielenkiintoista ajatella miksi ruotsinkieliset oppilaat itse asiassa tekevät huonompia tuloksia

Mielestäni NRR analysoi tuossa nämä syyt aika hyvin. Pieni kyläkoulu ei välttämättä ole se pedagogisesti paras yksikkö; resursseja rajallisesti, kiusaamisongelmat yleisiä jne.

Minulle on kyllä hekumoitu että 70% suru-perheistä tekevät nykyään lapsistaan ruotsinkielisiä,

Toisin kuin 1900-luvun alussa, jolloin työläiset muodostivat eniten su/ru-huusholleja, niitä muodostaa tänään keskimääräistä paremmin koulutetut ihmiset. Kun heidän voidaan olettaa asettavan myös lastensa koululle korkeampia vaatimuksia, pidän todennäköisenä, että he myös silloin helposti kallistuvatkin suomenkielisen koulun kannalle. Siitä voi pahimmillaan seurata ruotsinkielisen koulun oppilaspohjan romahtaminen jopa 30-40 prosentilla.

Mutta mutta -- totuus nyt on sitä että kaikesta historiallisesta tilanteesta huolimatta minä nyt vaan voin tehdä asioita, ja koska Suomessa iso osa väestöstä nyt vaan puhuu suomea äidinkielenään, niin jos ja sitten kun he kouluttautuvat ja niin pois päin, niin yhteiskunta vaan näyttää siltä että me voimme tehdä asioita ihan siitä riippumatta mikä sovinnainen tilanne 1800-luvulla oli.

Kyllä vain.

Voi... oliko tuo minuun suuntautunut kohteliaisuus... kiitos

Tämä on vähän kun toisi puolitutulle joulupakettia, "tämä on nyt Brahmsia, en tiedä tykkäätkö"..."

[Jan-Erik Andelin]

Ajattelin nyt ruotsinkielisten omaa jatkokoulutusta. Se jatkunee entisellään.

Jos haet vastausta vanhoihin kysymyksiin, niin kompromissin 4.1 (eka ranskalainen viiva) tarkoittaa, sitä että ruotsinkielistä jatkokoulutusta pitää optimoida vastaamaan todellisia ruotsinkielisiä palvelutarpeita. Kiintiöpisteillä yliopistoon hyväksytyt lääkärit ja juristit pitää myös velvoittaa toimimaan tietyn "palvelusajan" julkisissa palvelutehtävissä, jossa käyttävät ruotsia.

Tätä ei olla ennen sivuttu, mutta varsinkin toiseella astella kaksikielisiä opintolaitoksia ja campuksia pitäisi olla enemmän, mikä myös loisi toimivaa palvelukaksikielisyyttä.

[NRR]

Ajattelin nyt ruotsinkielisten omaa jatkokoulutusta. Se jatkunee entisellään.

Jos haet vastausta vanhoihin kysymyksiin, niin kompromissin 4.1 (eka ranskalainen viiva) tarkoittaa, sitä että ruotsinkielistä jatkokoulutusta pitää optimoida vastaamaan todellisia ruotsinkielisiä palvelutarpeita. Kiintiöpisteillä yliopistoon hyväksytyt lääkärit ja juristit pitää myös velvoittaa toimimaan tietyn "palvelusajan" julkisissa palvelutehtävissä, jossa käyttävät ruotsia.

Älä nyt tykkää pahaa, mutta tähän en usko. Kielivapaus ei ikinä mene läpi, jos siihen liitetään tällaisia vaatimuksia ruotsinkielisten nuorten ammattilaisten sijoittamisesta kielipalveluun.

Tätä ei olla ennen sivuttu, mutta varsinkin toiseella astella kaksikielisiä opintolaitoksia ja campuksia pitäisi olla enemmän, mikä myös loisi toimivaa palvelukaksikielisyyttä.

Tuo kuulostaa kehittämiskohteelta, ehkä sitä ei tarvitse kirjata kompromissiin kuin johonkin "hyviä ehdotuksia"-osioon.

[Jan-Erik Andelin]

Jollei päätetä, että yhden hengen A-ruotsikin perustetaan, siirtymiä väistämättä tulee.

Eiköhän tässä kannata ihan pysyä normaaleissa opetusryhmäminimeissä (vrt. kompromissin #2). Ellei kouluun edes yhdistämällä lähikouluihin synny minimiryhmää, silloin ruotsia ei ole tarjolla.

Tai vastaavasti, jos valintatilanteessa ei synny sille toiselle valinnaiselle kielelle minimiryhmää, mutta ruotsille riittävä määrä, niin silloin olisi hyväksyttävä tämän "mikropakkoruotsin" syntyminen siinä tilanteessa.

[Jan-Erik Andelin]

Kielivapaus ei ikinä mene läpi, jos siihen liitetään tällaisia vaatimuksia ruotsinkielisten nuorten ammattilaisten sijoittamisesta kielipalveluun.

No, turha tietysti niputtaa sinne näitä ärsykkeitä ... mutta aika montaa suomenruotsalaistakin risoo se, että nuo "apupaikat" pääsylistoilla menee tyypeille, jotka ratsastavat sillä, että Svenskfinland tarvitsee heitä, mutta sitten katoavat Aleksanterinkadun lakitoimistoihin liikejuristeiksi, tai Suomen yksityisklinikkoihin tienaamaan lääkäreinä hyvää rahaa. Kyllä tällainen 3-5 vuoden terkkaripalvelus juuri heille olisi ihan paikallaan - sitä vartenhan ne apupisteytykset ovat olemassa.

[NRR]

Jollei päätetä, että yhden hengen A-ruotsikin perustetaan, siirtymiä väistämättä tulee.

Eiköhän tässä kannata ihan pysyä normaaleissa opetusryhmäminimeissä (vrt. kompromissin #2). Ellei kouluun edes yhdistämällä lähikouluihin synny minimiryhmää, silloin ruotsia ei ole tarjolla.

Tai vastaavasti, jos valintatilanteessa ei synny sille toiselle valinnaiselle kielelle minimiryhmää, mutta ruotsille riittävä määrä, niin silloin olisi hyväksyttävä tämän "mikropakkoruotsin" syntyminen siinä tilanteessa.

Ok. Näinhän nyt toimitaan, ainakin yleensä.

Toisaalta onhan mahdollista sopia, että kunnan alueella toimii lukio vastuukouluna, jonne harvinaisempien A-kielen lukijoita kyyditään yhtenä tiettynä iltapäivänä viikossa. Lukio-opettajien kyky ottaa pienten opetus haltuun ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta jos tätä tahdotaan kehittää, ehkä se onnistuisi.

Esitetään siis hyvissä toiveissa sitä, että kunnat pohtisivat erilaisia mahdollisuuksia tarjota A-kieliä jo pienille silloinkin, kun koulukohtaisi ryhmiä ei helposti synny.

[NRR]

Kielivapaus ei ikinä mene läpi, jos siihen liitetään tällaisia vaatimuksia ruotsinkielisten nuorten ammattilaisten sijoittamisesta kielipalveluun.

No, turha tietysti niputtaa sinne näitä ärsykkeitä ... mutta aika montaa suomenruotsalaistakin risoo se, että nuo "apupaikat" pääsylistoilla menee tyypeille, jotka ratsastavat sillä, että Svenskfinland tarvitsee heitä, mutta sitten katoavat Aleksanterinkadun lakitoimistoihin liikejuristeiksi, tai Suomen yksityisklinikkoihin tienaamaan lääkäreinä hyvää rahaa. Kyllä tällainen 3-5 vuoden terkkaripalvelus juuri heille olisi ihan paikallaan - sitä vartenhan ne apupisteytykset ovat olemassa.

Sovitaan, että näistä asioista puhutaan sitten vasta myöhemmin.

[Jan-Erik Andelin]

Eiköhän se ole käypä yhtälö, että valinnainen A + valinnainen B tuottaa vähintään yhtä paljon käyttisruotsia kuin nykyinen pakollinen B?

Sovitaan, että näistä asioista puhutaan sitten vasta myöhemmin.

Ok, ei kerrota muille, että puhuimme tästä.

Toisaalta onhan mahdollista sopia, että kunnan alueella toimii lukio vastuukouluna, jonne harvinaisempien A-kielen lukijoita kyyditään yhtenä tiettynä iltapäivänä viikossa. Lukio-opettajien kyky ottaa pienten opetus haltuun ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta jos tätä tahdotaan kehittää, ehkä se onnistuisi.

No, mikä tahansa käytäntö, jota tasapuolisesti soveltaa muihinkin kouluaineisiin.

[NRR]

Et halua ottaa kantaa tuohon yksilötason ruotsivaatimukseen esim. hoito- ja turva-aloilla?

[NRR]

Katsotaan tätä tarkennettua kompromissia:

1. Toteutetaan valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia.

2. Ruotsinkielinen koulutus turvataan siten, että
- ruotsinkielisellä oppilaalla on oikeus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin koko maassa, opetusryhmien minimien puitteissa,
- ruotsinkielistä ammatti- ja jatkokoulutusta tarjotaan entiseen tapaan,
- ammatti- ja jatkokoulutus pyritään mitoittamaan vastaamaan ruotsinkielisiä palvelutarpeita.

3. Jotta ruotsia edelleen osattaisiin Suomessa,
- ruotsia tarjotaan koko maan peruskouluissa valinnaisena pitkänä ja lyhyenä kielenä (normaalit opetusryhmäminimit mutta pyrkimyksenä muodostaa ryhmä koko kunnan alueelta ellei sitä koulukohtaisena synny),
- lukioihin tulee tarjolle myös aloittava ruotsi.

4. Pyritään takaamaan toimivat ruotsinkieliset palvelut
- parantamalla ruotsinkielisten palveluomavaraisuutta,
- lisäämällä viranomaisten kielikoulutusta ruotsin kielessä,
- valvomalla kaksikielisillä alueilla virkamiesruotsin toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus),
- helpottamalla vieraan ruotsinkielisen työvoiman palkkaaminen kaksikielisten alueiden julkiselle sektorille (mm. keventämällä suomen kielen tasovaatimuksia).

[Jan-Erik Andelin]

Et halua ottaa kantaa tuohon yksilötason ruotsivaatimukseen esim. hoito- ja turva-aloilla?

Mielestäni lähtökohtasi oli hieman väärä, että suorittajatason muodostaa aina koulussa huonosti menestyneet ja kielellisestikin lahjattomat. Moni näistäkin ammateista ovat lukiopohjaisia.

Kyllähän meilläkin siinä tapauksessa on näitä huonommin suomea oppineita suomenruotsalaisia perushoitajia ja kiinteistömiehiä omasta takaa. Jos nyt ymmärsin ajatuskulkuasi oikein.

[NRR]

Pystyykö tätä kohtaa muotoilemaan niin, että se takaisi palvelut muttei vaatisi yksilöllistä virkaruotsia kaikilta?

- valvomalla kaksikielisillä alueilla virkamiesruotsin toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus),

[NRR]

Et halua ottaa kantaa tuohon yksilötason ruotsivaatimukseen esim. hoito- ja turva-aloilla?

Mielestäni lähtökohtasi oli hieman väärä, että suorittajatason muodostaa aina koulussa huonosti menestyneet ja kielellisestikin lahjattomat. Moni näistäkin ammateista ovat lukiopohjaisia.

Kyllähän meilläkin siinä tapauksessa on näitä huonommin suomea oppineita suomenruotsalaisia perushoitajia ja kiinteistömiehiä omasta takaa. Jos nyt ymmärsin ajatuskulkuasi oikein.

Ongelma on se sama vanha: opetaanko kaikille ruotsia vai vain niille, jotka käyttävät sitä aktiivisesti työssään. Jos opetetaan kaikille, osa ei sitä opi ja osa sen unohtaa. Kaiken lisäksi kyse on ammateista, joihin ei ole hirveästi tunkua.

Mitä ammatteja kuuluisi tähän ryhmään "terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus"?
Lähihoitajat? Sairaanhoitajat? Lääkärit? Psykologit? Terveydenhoitajat? Kätilöt? Juristit? Sosiaalihoitajat? Sosiaalivirkailijat? Poliisit? Vartijat?

[TK]

Tärkeintä on nyt ruotsin muuttaminen valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa.

Ruotsi olisi valinnaiskielenä tarjolla niin, että sen voisi aloittaa opintojen missä vaiheessa tahansa.

Tähän ei nyt kannattaisi niputtaa muita asioita. Ei ruotsinkielisten palveluja eikä ruotsinkielisiä kouluja. Tulee sellainen tunne, että surut yrittävät taas vetää välistä. Yrittävät hyötyä siitä, että pakkoruotsi muutettaisiin valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa.

Ruotsin muuttaminen valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa on välttämättömyys, uudistus, joka olisi pitänyt toteuttaa jo kauan sitten. Se ei ole kauppatavara, josta surut voisivat yrittää hyötyä.

[NRR]

Ruotsin muuttaminen valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa on välttämättömyys, uudistus, joka olisi pitänyt toteuttaa jo kauan sitten. Se ei ole kauppatavara, josta surut voisivat yrittää hyötyä.

Tämä on totta.

Toisaalta minua kiinnostaa se, pystytäänkö tällainen niputtaminen tekemään ja saamaan nyt ainakin minua ja Andlinia tyydyttävä vaihtoehto.

Ymmärrän, jos olet vihainen minulle siitä, että sotken selvää asiaa. Minustakin vapaa kielivalinta on oikeus, jolle ei voi asettaa ehtoja eikä sitoa esim. ruotsinkielisiin palveluihin.

On kuitenkin sääli, jossei oikeasti tiedetä, mitä ruotsinkieliset mielestään tarvitsevat ja mihin he mieltävät pakkoruotsia aiemmin tarvitun. Kyse on erillisestä paketista, jota voi sitten peukuttaa, jos siltä tuntuu.