Vastatarjous

[Jan-Erik Andelin]

Ymmärsitkö? Eikö järkevintä olisi käyttää parasta yhteistä kieltä? Ummikoitten kanssa olen käyttänyt ruotsia, mutta eniten ärsyttää sujuvasti suomea puhuvat, jotka kieltäytyvät käyttämästä suomea.

Kuten hyvin kaikki tiedämme, niin ruotsinkielisiksi rekisteröityneistä manner-suomalaisista suurin osa osaa hyvin suomea. Miksi hyvin suomea osaavat eivät voisi ottaa palveluja vastaan suomeksi? Mikä sen estää?

Anteeksi, Lalli, etten vastannut tuohon. Onko tuo oikeasti selkeä osa sinun todellisuuttasi, että suomea sujuvasti puhuvat suomenruotsalaiset kieltäytyvät käyttämästa suomea? Minusta tuntuu, että tilanne yleisemmin on se, että suomenruotsalaiset liian helposti vaihtavat parhaaseen yhteiseen kieleeen. Usein jopa kuulen pakollisen ruotsinsa tankanneiden valittavan, että kun jotain yrittää sanoa sillä oppimallaan ruotsillaan, niin suomenruotsalainen heti vaihtaa kieltä, eikä sitä ruotsia pääse edes harjoittelemaan. Niinhän minäkin teen tässä keskustelussa, enkä aina edes ajattele tekeväni niin.

Sinä et taas Giorgios-Stavros-esímerkissä ottanut kiinni siitä, että jos suomalaiset(kin) lähtevät liikaa samalle "parhaan yhteisen kielen" linjalle, niin tässä uudessa EU-todellisuudessa maassamme meidän palo- ja pelastusasemia johtaa pian englantia puhuvat kreikkalaiset, eikä sinulla ole siihen nokan koputtamista, koska kielelliset oikeutesi tulla ymmärretyksi keskimäärin toteutuvat.

Niin kuin Jaska on todennut, "hyvin suomea osaavat" eivät kaikissa tilanteissa ole kielellisesti yhtä vahvoja. Lääkärissä käynti onkin hyvä esimerkki, koska siinä täytyy kommunikoida asioista, jotka ovat potilaan kannalta ainutlaatuisia ja elintärkeitä (minullakin sarveiskalvon siirrännäisen hylkimistä on ollut vain kerran) ja jotka kuitenkin ovat hyvin akuutteja. Suomenruotsalaiset ovat hyvin usein sen tilanteen edessä, että pitääkö mennä suomenkieliselle lääkärille heti, jolloin saa nopeasti apua, vai ruotsinkieliselle lääkärille ylihuomenna, jolloin saa asiansa ehkä turvallisemmin ja paremmin selvitettyä.

Suomen vähemmistöt ovat jatkuvasti näissä pakkotilanteissa. Jos pakosta halutaan puhua.

[Jan-Erik Andelin]

Turhaanpa me täällä arvuutellaan, miten ruotsinkielisten asema tulisi uudelleen järjestellä täydellisen kielivapauden koettaessa. Tarkastellaan vain ruotsinkielisistä kunnista, kuinka siellä on järjestetty suomenkielisten asiat ja laajennamme sen kääntäen valtakunnan tasolle koskemaan ruotsinkielisiä. Saavat ruotsinkieliset juuri sellaisen mallin kuin vähemmistöille tosissaan tahtovat.

Tähän väline siihen keskusteluun:

http://bit.ly/14fSscl

Sipoossa ja Vaasassa kuivat paperit ruotsinkielisille palveluille.
Vastaavasti hyvät arvosanat suomenkielisille palveluille 11:ssä kunnassa, jossa suomenkieliset vähemmistönä
Samoin hyvät arvosanat kunnalliselle päivähoidolle molemmissa vähemmistöasetelmissa

[TK]

Tulkkipalveluja on mahdollista kehittää ja parannella. Voisi olla tulkkikeskuksia, joissa on päivystys ympäri vuorokauden. Tulkkeja olisi koko ajan paikalla ja kameranettiyhteys esim. päivystyspoliklinoille ja muihin tarpeellisiin paikkoihin. Ainakin ruotsinkieliset tulkit olisivat aina paikalla. Ruotsinkieliset palvelut olisivat täten koko ajan tarjolla ympäri maata.

[Lalli]

...Onko tuo oikeasti selkeä osa sinun todellisuuttasi, että suomea sujuvasti puhuvat suomenruotsalaiset kieltäytyvät käyttämästa suomea? Minusta tuntuu, että tilanne yleisemmin on se, että suomenruotsalaiset liian helposti vaihtavat parhaaseen yhteiseen kieleeen...

Sinä et taas Giorgios-Stavros-esímerkissä ottanut kiinni siitä, että jos suomalaiset(kin) lähtevät liikaa samalle "parhaan yhteisen kielen" linjalle, niin tässä uudessa EU-todellisuudessa maassamme meidän palo- ja pelastusasemia johtaa pian englantia puhuvat kreikkalaiset, eikä sinulla ole siihen nokan koputtamista, koska kielelliset oikeutesi tulla ymmärretyksi keskimäärin toteutuvat.
...

Ihan totta, että suomenruotsalaisista lähes kaikkien kanssa puhun suomea ja suomenruotsalainen puhuu joko suomea tai ruotsia. Yleensä vaihdetaan parhaaseen yhteiseen kieleen. Parhaaseen yhteiseen kieleen ei voi vaihtaa liian helposti, ellei sitten toiseksi paras yhteinen kieli riitä sekin ongelmattomaan asioiden hoitoon! Ruotsinkielen taitoni ei riitä asioiden riittävään hyvään hoitamiseen ruotsiksi, minkä vuoksi jokainen kerta ärsyttää, kun vastapuoli kieltäytyy puhumasta muuta kuin ruotsia periaatteen vuoksi. Ahvenanmaalaisten vanhusten kanssa olen yrittänyt hoitaa asiat ruotsiksi, koska se on ollut paras yhteinen kieli.

Jos esim. kreikkalainen muuttaa tänne 10 vuodeksi, niin toki olisi hyvä, jos kreikkalainen opettelisi suomea, kun kuitenkin täällä 95% puhuu suomea. Tuntemani maahanmuuttajat ovat näin tehneetkin, koska se on heidän etu. En silti olisi pakottamassa jokaista kreikkalaista lukemaan yläasteelta lähtien suomea siltä varalta, että joku kreikkalainen saattaa muuttaa suomeen. On yhtä epätodennäköistä, että itärajan tuntumasta suomalainen muuttaisi Suomen kuntaan, jossa 95% puhuu ruotsia. Ja jos päätyy muuttamaan, niin eiköhän se ole muuttajan etu opetella ruotsia. Oppiminenkin on helppoa, kun kieltä kuulee päivittäin.

[JV Lehtonen]

Suomen vähemmistöt ovat jatkuvasti näissä pakkotilanteissa. Jos pakosta halutaan puhua.[/quote]

Miksi ette voisi olla ihan virallisestikin vähemmistö, kun koko ajan ratsastatte minoriteetti-marttyyri-aasilla ?
Virallisesti ruotsi ei ole vähemmistökieli Suomessa, vaan tasavertainen kansalliskieli.
Keskustelua helpottaisi, jos ryhtyisitte de jure vähemmistöksi!

[Jan-Erik Andelin]

Edellämainittu tilanne ei muutu siitä mikä on de jure-nimike. Menet lääkäriin tänään suomen kielellä, tai odotat parempaa päivää jolloin pääset omakieliselle lääkärille. Useimmiten valitset sen suomenkielisen lääkärin, joka sitten johtaa siihen, että voidaan sanoa, että omakielisille lääkäreille ei ole kysyntää.

[JV Lehtonen]

Edellämainittu tilanne ei muutu siitä mikä on de jure-nimike. Menet lääkäriin tänään suomen kielellä, tai odotat parempaa päivää jolloin pääset omakieliselle lääkärille. Useimmiten valitset sen suomenkielisen lääkärin, joka sitten johtaa siihen, että voidaan sanoa, että omakielisille lääkäreille ei ole kysyntää.

Mutta emme enää eläisi valheessa..Nyt valtio valehtelee sinulle, että olet tasavertainen ja minulle, että kaksikielisyys on rikkaus..

[TK]

"...johtaa siihen, että voidaan sanoa, että omakielisille lääkäreille ei ole kysyntää."

Kyllä on rankkaa suruillakin, kun pitää surukielisten palvelujen pönkittämisestä mennä niin pitkälle, että pitäisi odottaa pääsyä ruotsinkielisille lääkärille, jotta ei päästäisi sanomaan, ettei ruotsinkielisille lääkäreille olisi kysyntää!

Eli tämä tarkoittaa sitä, että kaksikielinen suru voisi aivan hyvin ottaa palvelut vastaan suomenkieliseltä työntekijältä, mutta suru "vaatii" tai "odottaa" pääsyä surukielisen työntekijän vastaanotolle, jotta voidaan osoittaa, että surukielisille palveluille on kysyntää! Keinotekoista toimintaa keinotekoisen systeemin ylläpitämiseksi! Sitähän se on.

Olen törmännyt tähän asiaan ennenkin. Usein surut puhuvat tästä asiasta (sujuvalla suomen kielellä) täysin avoimesti. Sosiaali- ja terveyssektorin työntekijät etenkin ovat asiasta hyvin tietoisia.

[Jan-Erik Andelin]

Miten itse toimisit jos esim. etelänmatkalla sairastuisit ja saisit englanninkielisen lääkärin heti tai suomenkielisen lääkärin vasta jonkun päivän päästä?

[TK]

Menisin ilman muuta englanninkielisen lääkärin vastaanotolle heti. Olen joutunut turvautumaan ulkomailla englanninkielisen lääkärin hoitoon ja lääkärikäynti sujui kohtalaisen hyvin. Ei ollut tarvetta käydä myöhemmin enää suomenkielisen lääkärin vastaanotolla.

[Jan-Erik Andelin]

No hyvä. Varmaan moni foorumin kävijöistä sitten ymmärtää tämänkin dilemman.

[TK]

Mistä dilemmasta on kyse?

[NRR]

"Suomen vähemmistöt ovat jatkuvasti näissä pakkotilanteissa. Jos pakosta halutaan puhua."

Tulkkipalveluja on mahdollista kehittää ja parannella. Voisi olla tulkkikeskuksia, joissa on päivystys ympäri vuorokauden. Tulkkeja olisi koko ajan paikalla ja kameranettiyhteys esim. päivystyspoliklinoille ja muihin tarpeellisiin paikkoihin. Ainakin ruotsinkieliset tulkit olisivat aina paikalla. Ruotsinkieliset palvelut olisivat täten koko ajan tarjolla ympäri maata.

Jatkossa painotetaan palvelujen kehittämisessä kysymysta siitä, mitkä palvelut ovat inhimillisesti niin tärkeitä, että vähemmistöt on niissä erityisesti huomioitava tulkein tai muuten.

Inhimillisyys on avainsana myös pohdittaessa nykyisen pakkoruotsin hintaa, joka ei siis edes tuota noita kaivattuja palveluja vaan on olemassa siltä varalta, että jonkun satunnaisen virkamiehen on tehtävä selvitystä aiheesta, jossa täytyy kuulla ruotsinkielisiä ihmisiä tai lähteitä.

Henkilökohtaisesti minusta on edelleen pienempi ongelma joutua turvautumaan toisinaan tulkkiin, kuin se, että pakkokieli verottaa kaikkien nuorten aikaa, voimia ja motivaatiota läpi koulutuksen peruskoulusta yliopistoon.

On käsittämätöntä, että suomea puhuva, opinnoistaan muuten hyvin selviävä nuori opiskelemaan ylimääräisen vuoden lukiossa tai yliopistolla tai luopumaan uratoiveistaan siksi, että hänen kielellinen lahjakkuutensa ei riitä suoriutumaan pakkoruotsista, jonka vaatimuksia on muuten viime vuosina vain kiristetty ja yhtenäistetty, joten lähes tuntemattomia ovat paitsi vapautukset myös armosta läpi pääsy.

[Jan-Erik Andelin]

Nyt valtio valehtelee sinulle, että olet tasavertainen

Mielenkiintoinen lausahdus.

[NRR]

Nyt valtio valehtelee sinulle, että olet tasavertainen

Mielenkiintoinen lausahdus.

Poliittinen eliitti on pannut valtion toimimaan tässä pelissä epärehellisenä kortinjakajana.

Ruotsinkielisille on jaettu reippaasti näitä "sinulla on oikeus" - ja "lagen" -kortteja ja muille kieliryhmille vain näitä "pakko on oikeus" ja "pakko on rikkaus" -kortteja.

Ei mikään ihme, että pelaajilla on eri käsitys siitä, mikä on reilua ja mikä ei.