Haastan Folktingetin väittelyyn avoimelle keskustelualueelle

[NRR]

Folktingetin (siis suomenruotsalaisten oman lakisääteisen edustajan) kannat olivat tiukkoja.

... eikä kielivapautta puolustava suomenruotsalainen ollut mielestäsi kovin mielenkiintoinen.

Ei hän ottanut rooliaan kovin vakavasti, naureskeluksihan se meni.

Kun puuttuu tämä Hillevin esittämä kokemus:

Minut vanhana ihmisenä mitätöidään tuossa keskustelussa jääviksi puhumaan asiasta, koska olen kouluni käynyt ennen pakkoruotsia, enkä näin ollen itse ole sitä joutunut kokemaan.

Se ei riitä, että olen vuosikymmenet sitä opettanut sellaisille nuorille, joilla on ollut sen kanssa ylikäymättömiä vaikeuksia.
Se ei riitä, että se on tullut tuskallisen tutuksi lasteni kautta, joista viimeisen valmistuminen viivästyi usealla vuodella sen takia, ja parissa vaiheessa oli opintotie hilkulla katketa kokonaan.
Se ei riitä, että yksi lapsenlapsistani on siinä kurimuksessa parhaillaan, ja hänelle aurinko nousee hampaat irvessä kahtena päivänä viikossa. Hän on luopunut lukiohaaveista, vaikka muuten todistus on ihan hyvä, enkku esim. ysi.
Parilla muulla on enää pari vuotta armonaikaa. Tällä hetkellä nuorimpien kohdalla on kaikki vielä hyvin, ja kummankin keskiarvo alkaa ysillä.

Tähän taisteluun minä otan osaa yhteisen hyvän vuoksi. Elämä on muutenkin tänä päivänä ihan tarpeeksi vaativaa, ja tulen tekemään kaikkeni, että suomenkieliset pääsisivät tästä ylimääräisestä painolastista eroon.

Taatusti tulee olemaan helpotus myös suurimmalle osalle ruotsinkielisiä kun tämä köydenveto joskus loppuu.

Hän olisi varmasti hyötynyt siitä materiaalista, jota on tarkoitus laatia kielivapauden tueksi. Nythän hänellä ei ollut mitään syytä olla eri mieltä folktingetin periaatteista. Hän vain arveli, että pakkoruotsin myötä tulee snadisti bad williä suomenruotsalaisten niskaan - mutta miksi, miksi! - Vain kuuntelemalla Hilleviä, voi saada vastauksen.

[Jan-Erik Andelin]

Eli suomenruotsalainena ei voi siis oikeasti olla täysimittaisesti ns. kielivapautta ajamassa, koska häneltä puuttuu nimenomaan tämä ruotsin kanssa kamppailemisen kokemus, pakon alla? No, hyvä että selkeni tämäkin asia ennen kuin tulin törsänneeksi täydet 1 000 postausta tämän asian hyväksi.

Ja käänteisestihan se varmaan sitten meni niin, että vastaavanlainen suomen kielen kanssa kamppaileminen helvetinmoisten lauseenvastikkeiden ja jatkuvan toiminnan partitiivien ja komitatiivin plurale tantum-sääntöjen kanssa ei voida verrata tähän ainutlaatuiseen uhriutumiseen ja hilleviytymiseen. Suomen kielen oppiminen Suomessahan on vain välttämätöntä sopeutumista, niin, sanoaksemme sen suoraan: todellisuuteen, tai peräti luontoon.

Tätä ei kuitenkaan kutsuta fennomaniaksi, vaan jotenkin täydeksi vapaudeksi. Alan olla jyvällä.

[Jan-Erik Andelin]

( Kyllä ironia rupeaa nyt, jukoliste, tuntumaan vähän kevyeltä tyylilajilta. )

[Hillevi Henanen]

Katsoin tuon pätkän vielä uudelleen, ja nauravainen nuori Janne Strang esitti ihan hyviä kysymyksiä, ja mainitsi hän ohimennen myös tämän svenska jorden´inkin, jota eilinen Trollimmekin peräsi.

Magnus Herzberg´in roolista itse piruna eli vapauden puolustajana en kyllä ihan täysiä pisteitä anna, kun hän tuon tuosta sanoi, että ei hänellä ole mitään pakkoruotsia vastaan. Muuten tuli sympatiapisteitä roppakaupalla. Hän on varmaankin mestaritason purjehtija, koska luoviminen onnistui kiitettävästi (lepuuttajat olisi kyllä voinut ottaa ylös purjehduksen ajaksi).

Marcus Österlund sitten.
Kun ihminen valehtelee ja vääristelee toisten ja vielä puolustuskyvyttömien vahingoksi, ei hänelle löydy minun asteikoltani arvostelua.
Tässä kumminkin muutama havainto:

Taas tämä ylioppilasjuttu. Kun lukiossa on edelleenkin KAIKILLE pakkoruotsi, jonka vain osa kirjoittaa (siis nykyään vapaaehtoisesti), niin niitä, jotka eivät kirjoita, ei voi syyllistää siitä, että he eivät kirjoita jotain muuta kieltä tämän luetun pakkoruotsin pohjalta. (Tai, kuten MÖ osoittaa, ihan hyvin voi kun syyllistää vaan.)

Sitten tämä "myönnytys", että kaikkien pitää oppia ruotsia ainakin vähän. Vaikka muuten olisi miten lahjakas, niin tämä, että on oppinut vain vähän juuri ruotsia toimiikin sitten tehokkaasti esteenä jatko-opinnoille.

Sitten autokatsastukseen. Jos auto on jo hankkiessa väärän sorttinen romu, ja vuosikymmenet ovat syöneet lopunkin, niin ei siinä mikään paikkaaminenen ja puleeraaminen lopulta auta. Kyllä se tosiaan joutaa kaatopaikalle. Tätä autoa en huolisi edes kierrätykseen.

Olen puhunut

[Hillevi Henanen]

Eli suomenruotsalainena ei voi siis oikeasti olla täysimittaisesti ns. kielivapautta ajamassa, koska häneltä puuttuu nimenomaan tämä ruotsin kanssa kamppailemisen kokemus, pakon alla? No, hyvä että selkeni tämäkin asia ennen kuin tulin törsänneeksi täydet 1 000 postausta tämän asian hyväksi.

Ja käänteisestihan se varmaan sitten meni niin, että vastaavanlainen suomen kielen kanssa kamppaileminen helvetinmoisten lauseenvastikkeiden ja jatkuvan toiminnan partitiivien ja komitatiivin plurale tantum-sääntöjen kanssa ei voida verrata tähän ainutlaatuiseen uhriutumiseen ja hilleviytymiseen. Suomen kielen oppiminen Suomessahan on vain välttämätöntä sopeutumista, niin, sanoaksemme sen suoraan: todellisuuteen, tai peräti luontoon.

Tätä ei kuitenkaan kutsuta fennomaniaksi, vaan jotenkin täydeksi vapaudeksi. Alan olla jyvällä.

Tiedän mistä puhut JEA! Opiskelin ruotsia Ruotsin vähemmistönä. Nämä kaksi asiaa eivät todellakaan kohtaa. Ruotsin oppiminen Ruotsissa oli asioita eteenpäin vievä kokemus! Kielioppin tarjosi Ruotsin valtio ilmaisilla kursseilla raskaan työn ohella, ja uusia sanoja noukittiin joka puolelta ympäristöstä, ja ne otettiin heti koeajoon.

[Hillevi Henanen]

Kun luin ruotsia Ruotsissa, oli minulla tarve ja näin ollen myös halu ja mielenkiinto oppia. Motivaation synnytti ruotsinkielinen ympäristö, ja sitä ruokkivat onnistumisen kokemukset samassa ympäristössä. (Kaupunki, jossa asuin oli 60000 asukkaasta 8000 suomalaista.)

Kun nuoret Suomessa lukevat ruotsia, harva jaksaa motivoitua johonkin tulevaisuuteen sijoitetusta virkamiesruotsin tutkinnosta
kun erittäin harvan haavena yleensäkään tuossa vaiheessa on virkamiesura. Opittu unohtuu jo oppituntien välissä käytön puutteessa, ja viimeistään kesä tekee puhdasta jälkeä.

Minua ei todellakaan ilahduta tämä köydenveto kahden minulle tärkeän maailman välillä. Mitä kauemmin se jatkuu, sen pahemmat rakot hiertyvät kämmeniin ja sen kauemmin kestää paraneminen jälkeenpäin. Paluuta siihen, että vain toinen vetää, ja toinen lantustelee nöyrästi perässä, ei enää kuitenkaan ole, joten, jos on vedettävä, niin vedetään sitten.

[TMK]

Kun nuoret Suomessa lukevat ruotsia, harva jaksaa motivoitua johonkin tulevaisuuteen sijoitetusta virkamiesruotsin tutkinnosta
kun erittäin harvan haavena yleensäkään tuossa vaiheessa on virkamiesura. Opittu unohtuu jo oppituntien välissä käytön puutteessa, ja viimeistään kesä tekee puhdasta jälkeä.

Minulla on muistikuva, että ollessani lukiossa tuli nykyisenkaltainen virkamiesruotsi tai systeemi ainakin muuttui jotenkin. Vaikka olin luokan parhaimmistoa ruotsissa (numerot ysiä ja kirjoituksista E), tajusin jo silloin, että minullakaan ei olisi toivoakaan palvella virkamiehenä ruotsinkielisiä yhden yliopistokurssin jälkeen, vaikka olisi ollut ehkä haluakin. Siihenkin tilanteeseen olisi varmaan mennyt muutama vuosi lukion jälkeen, jonka aikana olisin unohtanut jo oppimani. Lisäksi minun aikanani oli ilmeisesti vielä selvästi enemmän ruotsin tunteja yläasteella ja ruotsikin oli pakko kirjoittaa, joten lienen viimeisiä sukupolvia, joka ylipäätään on saanut kunnollista opetusta koulussa. Mutta harvaa tosiaan kiinnostaa ylläpitää ruotsin taitoa sen takia, että ymmärtäisi sitten jotain virallista tekstiä. Suomeksikin se on jo tarpeeksi tylsää...

[NRR]

Eli suomenruotsalainena ei voi siis oikeasti olla täysimittaisesti ns. kielivapautta ajamassa, koska häneltä puuttuu nimenomaan tämä ruotsin kanssa kamppailemisen kokemus, pakon alla? No, hyvä että selkeni tämäkin asia ennen kuin tulin törsänneeksi täydet 1 000 postausta tämän asian hyväksi.

No ei näytä hyväntahtoinenkaan mies keksivän kielivapaudelle muita perusteita kuin tuon bad willin, joka sitten myöhemmin keskustelussa näyttäytyi vain haluttomuutena opiskella kieliä ja erityisesti ruotsia, mutta joka kyllä katoaisi, kun aloitetaan ruotsinopiskelu jo dagiksessa ja ne ruotsinopetuksen runsaat kehittämishankkeet saavat jatkaa ja valtiopäivilläkin vähintään 10% puheista pidettäisiin ruotsiksi ja suomalaiset alkaisivat ymmärtää, että tarvitaanhan sitä ruotsia! Oliko pakon kritiikki mielestäsi tässä lujalla pohjalla?

Ja käänteisestihan se varmaan sitten meni niin, että vastaavanlainen suomen kielen kanssa kamppaileminen helvetinmoisten lauseenvastikkeiden ja jatkuvan toiminnan partitiivien ja komitatiivin plurale tantum-sääntöjen kanssa ei voida verrata tähän ainutlaatuiseen uhriutumiseen ja hilleviytymiseen. Suomen kielen oppiminen Suomessahan on vain välttämätöntä sopeutumista, niin, sanoaksemme sen suoraan: todellisuuteen, tai peräti luontoon.

Pitäisikö tuo nyt ymmärtää niin, että koska ruotsinkieliset ovat joutuneet opettelemaan suomen, joka on vaikea kieli, he kyllä ymmärtävät kaikkia niitä, joilla on ongelmia kieltenopiskelussa ja erityisesti itselleen turhien kielten opiskelussa ja aivan erityisesti sellaisten pakollisten kielten opiskelussa, joiden pakollisuudelle ei ole perusteita? No toimiiko tämä mielestäsi?

Tätä ei kuitenkaan kutsuta fennomaniaksi, vaan jotenkin täydeksi vapaudeksi. Alan olla jyvällä.

( Kyllä ironia rupeaa nyt, jukoliste, tuntumaan vähän kevyeltä tyylilajilta. )

Pitäisikö minun tämän ohjelman perusteella olla toiveikas kielivapauden edistymisen suhteen?

Okei, onhan se hienoa, ettei kukaan puhunut svenskätareista, mutta kyllä joku olisi silti voinut muistuttaa folktingetin miehelle, ettei ole sen paremmin realistista kuin sivistynyttäkään väittää kielivapauden kannattajia vanhoiksi ja kielitaidottomiksi. Onhan kaikissa gallupeissa enemmistö ihmisistä eri ikäluokissa ja eri koulutustasoilla ja eri puolueiden äänestäjissä ilmoittanut haluavansa ruotsin vapaaehtoiseksi.

Se, että kielivapautta ajavat näkyvästi hahmot, jotka ovat olleen mukana työssä jo kolmekymmentä vuotta sitten, tietysti tarkoittaa, että nämä konkarit eivät ole enää ihan nuoria - mutta kertoohan se myös kamppailun pituudesta, kerätyn kokemuksen ja näkemyksen määrästä.

Ja aina kun äänessä ovat olleet nuoremmat kannattajat, on haukuttu mopopoikia tai ihan vaan persuja jne. Leimaaminen on ollut oleellinen osa kielivalinnan vapauden vastustamista.

Jostain syystä ruotsinkielisellä puolella oleellisia väitteitä pakon puolesta ovat olleet: eiväthän ne osaa edes englantia, eiväthän ne arvosta kieliä. Nyt annettiin ymmärtää, ettemme vain osaa ruotsia ja siksi kiukkuamme.

Tämä oli siis hyvä ohjelma - ei leimattu niin paljon kuin olisi voitu ja vastakkain ei ollut kolme pakon kannattajaa yhtä kielivapauden kannattajaa vastaan. Tämänkö haluat kuulla JEA?

[JV Lehtonen]

Eli suomenruotsalainena ei voi siis oikeasti olla täysimittaisesti ns. kielivapautta ajamassa, koska häneltä puuttuu nimenomaan tämä ruotsin kanssa kamppailemisen kokemus, pakon alla? No, hyvä että selkeni tämäkin asia ennen kuin tulin törsänneeksi täydet 1 000 postausta tämän asian hyväksi.

Ja käänteisestihan se varmaan sitten meni niin, että vastaavanlainen suomen kielen kanssa kamppaileminen helvetinmoisten lauseenvastikkeiden ja jatkuvan toiminnan partitiivien ja komitatiivin plurale tantum-sääntöjen kanssa ei voida verrata tähän ainutlaatuiseen uhriutumiseen ja hilleviytymiseen. Suomen kielen oppiminen Suomessahan on vain välttämätöntä sopeutumista, niin, sanoaksemme sen suoraan: todellisuuteen, tai peräti luontoon.

Tätä ei kuitenkaan kutsuta fennomaniaksi, vaan jotenkin täydeksi vapaudeksi. Alan olla jyvällä.

Mukavaa, että tulit taas takaisin lähdettyäsi ovet paukkuen. Rakkautemme kestää

Snellman oli ruotsinkielinen suomalainen, joka tajusi, että Suomessa suomen kieli ja suomenkielisten oikeudet ovat kansakunnan
synnyn ja olemassaolon edellytys.

Ilman suomenkielisen väestön oikeuksien tunnustamista Suomi ei olisi kansakunta.
Siitä kiitos fennomaaneille!

Nykyisten RKP-läisten "esi-isät" vastustivat Snellmania ja hänen pyrkimyksiään.

Österlund ja koko Folktinget on nuivine herrakansa-asenteineen jäänne siltä ajalta, kun suomenkielisillä ei ollut
mitään kielellisiä oikeuksia.

Folktinget palaa 1800-luvun svekomaaniseen ajatteluun, kun se ei tunnusta,
suomenkielisen oikeutta olla suomalainen ilman ruotsille alisteista komponenttia.

Tätä vääristynyttä suomalaisuuskäsitystä se lobbaa äärettömän tehokkaasti,
mutta vahingoittaa samalla Suomen kokonaisetua.

Foorumilla kävi pistäytymässä suomenruotsalainen, joka koki suomen kielen opiskelun nöyryyttäväksi-

Jo pelkästään sillä perusteella hänelle olisi suotava vapautuminen suomen pakko-opiskelusta.

Ei ketään saa nöyryyttää! Eihän edes pakkouskonnolla meitä nöyryytetä enää!

Olisi järkevää lopettaa käytäntö, joka koetaan nöyryyttäväksi molemmilla puolin kielirajaa!

Kuinka paljon katkeruutta luo järjestelmä, joka nöyryyttää kansalaista- ja aivan turhaan!


Jos olet valmis purkamaan nöyryyttävän järjestelmän vaikka ensin oman kieliryhmäsi edustajilta,
olet kielivapausmies. Jos haluat jatkaa nöyryyttävää järjestelmää, et ole kielivapaushenkinen.

Minun agendani ankkalammikon pureskeltavaksi:

Suomalaiselle kielestä riippumatta tulee riittää YHDEN kansalliskielen osaaminen!
On tuhlausta pakko-opettaa jokaiselle kansalaiselle KAIKKI KANSALLISKIELET!

Väkisin kaksikielinen kansalainen kaksikielisen maan takia on järjetön, sisäänpäinkääntynyt ja ylimitoitettu tavoite!

[Jan-Erik Andelin]

Postaus nro 1 000. Lopetan tältä erää tähän.

Kun yhteiskunnassa tulee uusia vapaan kielivalinnan kannattajia heillä tehdään entistä tarkempi ruumiintarkastus ovella. Magnus Hertzbergin tehtävä politiikan toimittajana on pyöriä eduskunnassa päivittäin niiden parissa, jotka tästä ruotsiasiasta päättävät. Joku vuosi sitten olisi ollut jymyjuttu, että hän siinä asemassa varovasti tunnustautuu ns. vapaa kielivalinnan kannattajaksi.

Foorumi kuitenkin tiedostaa heti kättelyssä, ettei tämä mies kuitenkaan pitkässä juoksussa tule hyväksymään tätä fennomaanisuuden ja ns. nuivuuden sekoitusta, josta on nyttemmin tullut jotenkin "aidon" kielivapaustaistelun edellytys. Eli on hyväksyttävä, että ruotsia puhuvien arkisetkin instuutiot kuten Åbo Akademi ja yleinen suomenruotsalainen koulu ovat "pesäkkeitä", että ruotsia puhuvien maailmankuva on perverssi, vääristynyt ja oma todellisuutensa ja että ruotsia puhuvat ovat salaisen rahan ja konspiraatioiden mestareita.

En oikein koe, että tuhannella postauksellani on silloin ollut edes kohtuullinen hyötysuhde.

Kun nyt elätte tällaisessa lievässä eristyksessä – itkeviä ns. pakkoruotsiäitejä on tuolla ulkona vakavan arvion mukaan pari sataa tuhatta, mutta tässä foorumissa kaksi (2) – eivätkä ruotsia puhuvat, saati nämä tuhannet huolestuneet vanhemmat ole täällä, niin jatkan kuitenkin omien kuulemieni välittämistä tähän keskustelujanaan. Eipä muuta kuin vilvoittavaa vettä niskaan teille.

[NRR]

--- Joku vuosi sitten olisi ollut jymyjuttu, että hän siinä asemassa varovasti tunnustautuu ns. vapaa kielivalinnan kannattajaksi. --- --- En oikein koe, että tuhannella postauksellani on silloin ollut edes kohtuullinen hyötysuhde. --- itkeviä ns. pakkoruotsiäitejä ---vilvoittavaa vettä niskaan teille.

Katsotko, että ymmärryksesi "itkeviä ns. pakkoruotsiäitejä" kohtaan on yhtään kasvanut käymämme kirjeenvaihdon myötä?

Meillä fennoilla ja uussuomalaisilla on pakkoruotsin tuomat ongelmat ja folktinget-verkostoilla ideologiansa, joka aiheuttaa meille ongelmia. Ja meiltä pitäisi aina vain löytyä empatiaa heille, riemua pienistäkin myönnytyksistä, vaikka ne paketoitaisiin tälla tavalla "dagiksesta alkaen lisää pakkoa" -terveisiksi "vanhoille, kielitaidottomille" kielivapauskampanjoijille.

[Noustenmaa]

Eli on hyväksyttävä, että ruotsia puhuvien arkisetkin instuutiot kuten Åbo Akademi ja yleinen suomenruotsalainen koulu ovat "pesäkkeitä", että ruotsia puhuvien maailmankuva on perverssi, vääristynyt ja oma todellisuutensa ja että ruotsia puhuvat ovat salaisen rahan ja konspiraatioiden mestareita.

Tiedät varsin hyvin ettei tämänkaltaista vaatimusta ole.

Sinä voit mainitsemistasi asioista ajatella ihan miten vaan kunhan vain seuraavat asiat toteutuvat:
Pakkokielet poistuvat peruskoulusta, lukiosta, toiselta asteelta ja ylipäätään koko koulujärjestelmästä.
Viranomaiselta vaadittava kielitaito kohdistetaan viranomaiseen eikä yksilöön. Tarkoittaa siis sitä ettei kaikkien tarvitse osata viranomaiselta vaadittavaa kieltä. Riittää kun joku lafkassa osaa.
Opiskelupaikkojen jako pelkän kielen perusteella lopetetaan. Se ei olemassa olonsa aikana ole pystynyt tuottamaan ruotsinkielistä palvelua tuottavia kansalaisia. Valmistuneet valuvat pääosin valtaväestön pariin.

[Jaska]

Tämä oli siis hyvä ohjelma - ei leimattu niin paljon kuin olisi voitu ja vastakkain ei ollut kolme pakon kannattajaa yhtä kielivapauden kannattajaa vastaan. Tämänkö haluat kuulla JEA?

Magnus Hertzbergin tehtävä politiikan toimittajana on pyöriä eduskunnassa päivittäin niiden parissa, jotka tästä ruotsiasiasta päättävät. Joku vuosi sitten olisi ollut jymyjuttu, että hän siinä asemassa varovasti tunnustautuu ns. vapaa kielivalinnan kannattajaksi.

Totta. Pienikin askel on askel ylöspäin niistä ikiaikaisista juoksuhaudoista. Hertzberg näyttää esimerkkiä, että ruotsinkielisissäkin piireissä voi esittää omia näkemyksiään pakkoruotsista pelkäämättä omiensa vihaa. Pidän sitä tärkeänä - jatkossa yhä useampi ruotsinkielinen uskaltaa sanoa, ettei maanlaajuisessa pakkoruotsissa ole järkeä.

Hertzberg repäisee hajalle sen mustavalkoisen maailman, jossa RKP ja Folktinget ovat propagandallaan uskotelleet, että jokainen pakkoruotsinvastainen sana on merkki keskitysleirien kannattamisesta ja (ruotsinkielisten kohdalla) petturuudesta.

Minusta se on kyllä merkittävää. Mutta ehkä täällä foorumilaisilla tulee helposti vauhtisokeus, eikä mikään tunnu riittävän. Pieni tauko itse kullekin silloin tällöin voisi tehdä hyvää. Se viilentää tunteita muttei tylsytä järkeä eikä oikeustajua.

[NRR]

Hertzberg repäisee hajalle sen mustavalkoisen maailman, jossa RKP ja Folktinget ovat propagandallaan uskotelleet, että jokainen pakkoruotsinvastainen sana on merkki keskitysleirien kannattamisesta ja (ruotsinkielisten kohdalla) petturuudesta.

Tästä pisteet Herzbergille. Ja tietysti voi olla, että hän tuntee hyvinkin pakkoruotsin ongelmat, mutta tietää, ettei niitä voi sanoa avoimesti HBL-areenalla, joten parempi vain pitää ovea varovaisesti kielivapaudelle raollaan ja keskittyä ideoimaan, miten ruotsin kieltä voisi lisätä yhteiskunnassa.

Mutta edistystä on siis tapahtunut vain verrattuna pimeään keskiaikaan.

Minusta se on kyllä merkittävää. Mutta ehkä täällä foorumilaisilla tulee helposti vauhtisokeus, eikä mikään tunnu riittävän. Pieni tauko itse kullekin silloin tällöin voisi tehdä hyvää. Se viilentää tunteita muttei tylsytä järkeä eikä oikeustajua.

Minunko tässä pitäisi lähteä palstalta, jotten turhaan kirjoittaisi mitä ajattelen?

Olen ajatellut tässä, miltä naisista tuntui silloin, kun he taistelivat äänioikeuden puolesta. Piti hymyillä iloisesti ja antaa kiitosta, kun joku sanoi, että ehkä ne naisetkin voisivat äänestää, tosin lähinnä rumat, vanhat ja naimattomat sellaista kannattavat...

[Hannu Jussi]

NRR
Jollet Sinä ole tällä palstalla, niin eihän täällä ole ketään . . . . vetämässä yhteen uusia ja vanhoja sanomisia ja julkaisuja.

Palveluista.
Karjaan terveyskeskuksessa on neljän lääkärin vaje. Raaseporin hallinnollinen ylilääkäri on ilmoittanut, ettei virkoja täytetä, vaan säästetään.
Ei ole tullut tänne foorumille keskustelemaan.