Missä järkevät ruotsinkieliset nyt?

[NRR]

Koulukirjoituksesi oli hyvä, ja komppaan. Kiitos siitä. Se vastaa hyvin perjantaina julkaistavaa tuplahaastattelua omassa lehdessäni, jossa haastattelen rinnakkain kahta nuorta erityisopettajaa, suomenkielistä Katria ja ruotsinkielistä Lindaa.

Ok

[Jan-Erik Andelin]

Olenhan minä tyytyväinen siihen, että olen itse oppinut seulomaan täältä kanssakeskustelijoiden hyviä argumentteja, ja että olen myös saanut ymmärrystä niille argumenteille, joita muut ovat pitäneet hyvinä. Muilta osin olen ehkä ymmärtänyt tämän foorumin päänuotin väärin. Ehkä tämä ei olekaan foorumi, jossa kaikki puhuvat omasta tyytymättömyydestään, vaan myös onnenhetkistään ja onnistumisistaan. On mahdoillista että olen ymmärtänyt väärin. Anteeksi kovasti.

[NRR]

Ehkä tämä ei olekaan foorumi, jossa kaikki puhuvat omasta tyytymättömyydestään

Kyllä tämä on se palsta, jolla puhutaan tyytymättömyydestä pakkoruotsiin. Ja tavallaan olet nyt ollut mukana, sillä pakkoruotsikaan ei ole onnistunut ratkomaan noita ongelmia, mistä olet puhunut.

Muuten tämä keskinäinen naljailu on ehkä sittenkin enemmän väsyttävää kuin viihdyttävää. Yritän taas rajoittaa hiukan.

Sitäpaitsi meillähän oli nyt jo se kompromissiehdotus, vaikka et sinä Andelin tuntunut olevan siitä ensinkään mielissäsi.

[Jan-Erik Andelin]

PS. Norjalainen konfliktintutkija Arne Næss (1912-2009) piti tärkeänä yrittää aina löytää vastapuolen paras argumentti. Omalta osani ne ovat:

VKV: Pakollinen ruotsi nykymalliin toteutettuna on liian massiivinen ja hyötysuhteeltaan huono

Itse olen kokenut ymmärrystä argumentille

JEA: Kaikki suomenruotsalaiset eivät tule suomen taidoillaan toimeen arjen kaikissa toiminnoissaan

[NRR]

yrittää aina löytää vastapuolen paras argumentti[/i]

Anteeksi, tähän en ole kyennyt. Et sinäkään ole oikeasti pakkoruotsia tuolla argumentillasi puolustanut vaan ruotsinkielisten oikeutta tulla toimeen omassa maassaan.

Minun kriteerinihän on se, onko olemassa jotain niin tärkeää, että se oikeuttaisi tekemään poikani elämän näin vaikeaksi ja vaarantamaan hänen opiskelunsa. Ainoa mitä tulee mieleen on se, että pakkoruotsilla onnistuttaisiin torjumaan maata päin ajelehtiva meteori.

Jotenkin täytyy löytää toinen taso millä keskustella, esimerkiksi erilaisten suomalaisten tarpeet. Silloin voidaan ymmärtää argumentteja toisista näkökulmista.

[Jan-Erik Andelin]

et sinä Andelin tuntunut olevan siitä ensinkään mielissäsi.

Kyllä, se on mielestäni edelleen hyvä lista, ja se otettiin hyvin vastaan. Kiitos siitä. Sen jälkeen vain jotenkin tuntui, että se jätettiin meikäläisen leirin myös toteutettavaksi, kun se kuitenkin on tarkoitettu lähinnä kahden suuren blokin (propakko vs. VKV) väliseksi kompromissiksi, jonka hyväksi jokainen voisi ottaa jonkun puhelinsoiton ja lähettää pari meiliä, enkä vain minä.

[Jan-Erik Andelin]

Et sinäkään ole oikeasti pakkoruotsia tuolla argumentillasi puolustanut vaan ruotsinkielisten oikeutta tulla toimeen omassa maassaan.

Juuri näin. Olisin voinut kirjoittaa sen auki myös näin:

JEA: Kaikki suomenruotsalaiset eivät tule suomen taidoillaan toimeen arjen kaikissa toiminnoissaan, jolloin kansakunnan tulee solidaarisesti pyrkiä siihen, että se olisi mahdollista.

Silloin voit pohtia sitä argumenttina myös määrätynasteisen pakkoruotsin puolesta, ja päättää onko argumentti huono vai hyvä. Itse yritin korvata sitäkin estettä vapaalle kielivalinnalle mahdollisuudella saada kätevästi maahan vierasta työvoimaa näihin tehtäviin, jos sellaisia syntyy.

[NRR]

Olisin voinut kirjoittaa sen auki myös näin:

JEA: Kaikki suomenruotsalaiset eivät tule suomen taidoillaan toimeen arjen kaikissa toiminnoissaan, jolloin kansakunnan tulee solidaarisesti pyrkiä siihen, että se olisi mahdollista.

Silloin voit pohtia sitä argumenttina myös määrätynasteisen pakkoruotsin puolesta, ja päättää onko argumentti huono vai hyvä. Itse yritin korvata sitäkin estettä vapaalle kielivalinnalle mahdollisuudella saada kätevästi maahan vierasta työvoimaa näihin tehtäviin, jos sellaisia syntyy.

Ok

[NRR]

Otin sen kompromissin uudelleen tähän, vähän toisin muotoiltuna:

1. Toteutetaan valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia.
2. Ruotsinkielisillä on oikeus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin koko maassa, opetusryhmien minimien puitteissa.
3. Jotta ruotsia edelleen osattaisiin Suomessa, ruotsia tarjotaan koko maan kouluissa valinnaisena A- ja B-kielenä.
4. Pyritään takaamaan toimivat ruotsinkieliset palvelut
- parantamalla ruotsinkielisten palveluomavaraisuutta,
- lisäämällä viranomaisten kielikoulutusta ruotsin kielessä,
- valvomalla kaksikielisillä alueilla virkamiesruotsin toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus),
- helpottamalla vieraan ruotsinkielisen työvoiman palkkaaminen kaksikielisten alueiden julkiselle sektorille (mm. keventämällä suomen kielen tasovaatimuksia).

Kysymyksiä

Oliko tuo A- JA B-ruotsia kaikissa kouluissa, ei vain esim. A-ruotsia joka kunnassa? Nythän suurin osa kouluista ei pysty tarjoamaan A-ruotsia (koulut on yleensä jaettu tarjottavien kielten mukaan kaupungeissa niin, että kaikkialla on kohtuulähellä koulu, jossa alkaa esim. A-saksa tai A-ranska tai A-ruotsi. Muuten nämä kielet saattavat syödä toisiaan. Entä A-, B- ja C-ruotsi lukiossa?

Entä ruotsinkielinen jatkokoulutus, miten se turvataan?

Oliko virkaruotsin valvonta siis viranomaisen tasolla vai yksittäisen työntekijän tasolla? Yksilövaade voi tehdä tiukkaa aloilla, jonne on nytkin vaikea saada työvoimaa. Tosin naiset opiskelevat mielellään kieliä, jos työnantaja järjestää koulutuksen osaksi työtä. Toisaalta esim. hoitoaloilla täytyy jatkossa olla myös muita vähemmistökieliä edustavia ja heille räätälöityjä palveluja.

[Eero Nevalainen]

RKP on pian tilanteessa, jossa se, tekisi se mitä tahansa, voi menettää kolmanneksen äänestäjistään, Jos se myöntyy muutokseen se menettää ydinjoukkoaan, jos se on myöntymättä se antaa kuvan itsestään uusiin tilanteisiin huonosti sopeutuvana puolueena.

Millä ihmeen perusteella? Minusta pakkoruotsi ja RKP ovat vahvemmilla kuin koskaan eläissäni...

[Eero Nevalainen]

Itse pidän kyllä yhtä suomenruotsalaisten assimilaation aaltoa aika lähellä - tilanteessa, jossa ruotsinkielinen koulu ei enää vedä vertoja suomenkieliselle koululle.

Yleensähän ruotsinkielinen koulu on ollut pienemmässä ryhmässä jolloin teillä on ollut tietty lähtökohtainen etu. Onhan se mielenkiintoista ajatella miksi ruotsinkieliset oppilaat itse asiassa tekevät huonompia tuloksia kuin suomenkieliset kaikista kliseistä huolimatta...

Kun su/ru-kaksikieliset lapsiperheet ovat yleisiä - pääkaupunkiseudulla jopa 70-80 % kaikista kodeista jossa puhutaan ruotsia - niin on erittäin lähellä, että nämä perheet valitsevat lapsilleen suomenkielisen koulun, sen sijaan että valitsisivat heille elävän kaksikielisyyden mutta huonomman koulun.

Minulle on kyllä hekumoitu että 70% suru-perheistä tekevät nykyään lapsistaan ruotsinkielisiä, ja tämän takia tulevaisuudessa ruotsinkielisiä palveluita tarvitaan lisää.

Tuntuu jotenkin vähän oudolta että lapsen äiti on näissä tapauksissa tyypillisesti täysin suomenkielinen ja että perheessä korostetaan että lapset ovat täysin ruotsinkielisiä, vaikka lapset puhuvat täydellistä suomea...

Eräitä foorumilaisia mahdollinen assimilaatio ei haittaa lainkaan. He näkevät sitä vanhan rosvo- ja valloittajakulttuurin viimeisinä katoavina rippeinä, laittavat pahimmillaan Brahmsia soimaan ja jatkavat italialaisen romaaninsa lukua alkuperäiskielellä ja pitävät koko pakettia isänmaallisuutena, sivistyksenä ja historian oikeudenmukaisuutena.

Voi... oliko tuo minuun suuntautunut kohteliaisuus... kiitos

Mutta mutta -- totuus nyt on sitä että kaikesta historiallisesta tilanteesta huolimatta minä nyt vaan voin tehdä asioita, ja koska Suomessa iso osa väestöstä nyt vaan puhuu suomea äidinkielenään, niin jos ja sitten kun he kouluttautuvat ja niin pois päin, niin yhteiskunta vaan näyttää siltä että me voimme tehdä asioita ihan siitä riippumatta mikä sovinnainen tilanne 1800-luvulla oli. Minä ihan oikeasti en ala anteeksipyytelemään tätä asiantilaa.

[Jan-Erik Andelin]

Oliko tuo A- JA B-ruotsia kaikissa kouluissa, ei vain esim. A-ruotsia joka kunnassa? Nythän suurin osa kouluista ei pysty tarjoamaan A-ruotsia (koulut on yleensä jaettu tarjottavien kielten mukaan kaupungeissa niin, että kaikkialla on kohtuulähellä koulu, jossa alkaa esim. A-saksa tai A-ranska tai A-ruotsi. Muuten nämä kielet saattavat syödä toisiaan. Entä A-, B- ja C-ruotsi lukiossa?

Täytyy myöntää, että en tunne suomenkielistä koulurakennetta niin hyvin mm. oppilasvolyymit ovat paljon suuremmat + hajaseuduilla etäisyydet toista luokkaa kuin etelässä. Mutta kriteerini olisi, että jokainen voisi valita ruotsin vaihtamatta kokonaan koulua ja kaveripiiriä. Mikä on sitten "kohtuulähellä" oleva toinen koulu on kai sitten jopa joissakin säädöksissä määritelty.

Ajattelen, että se joka haluaa kaksikieliselle palvelualalle, aavistaa tämän viimestään toisella asteella/lukiossa, ja voisi silloin myös valita vasta silloin C-ruotsin, joka voisi olla sitten pohjana erityiselle palvelu- tai virkaruotsin opiskelulle työn yhteydessä. Jos kunnalle olisi liian raskasta ylläpitää A-, B- ja C-kieliä, se voisi kenties päättää tarjoaako näistä vain kahta, A+B tai B+C.

Entä ruotsinkielinen jatkokoulutus, miten se turvataan?

Mitä tarkoitat tällä, amis/amk/yliopistoa? Varmaan olisi sitten valinnainen ruotsi myös siellä.

Oliko virkaruotsin valvonta siis viranomaisen tasolla vai yksittäisen työntekijän tasolla? Yksilövaade voi tehdä tiukkaa aloilla, jonne on nytkin vaikea saada työvoimaa. Tosin naiset opiskelevat mielellään kieliä, jos työnantaja järjestää koulutuksen osaksi työtä. Toisaalta esim. hoitoaloilla täytyy jatkossa olla myös muita vähemmistökieliä edustavia ja heille räätälöityjä palveluja.

Yllämainituilla aloilla yksittäisen työntekijän tasolla, muualla yleisessä hallinnossa viranomaisen tasolla. Tässä soisin kyllä määrättyä "kovennusta" niin, että kielitodistus todellakin todistaisi jotakin.

Koko tämän vyyhden perusongelma on kieliunelma, joka ei toimi missään. Koko maa ei opi ruotsia, se ruotsi joka opitaan on joko latentti tai hyödytön, ruotsinkielisille se ei käytännössä tuota niitä palveluja, joita yhteiskunta lupaa, eli kaikille lose-lose-järjestelmä.

Tätä "uutta järjestelmää" pitää luonnollisesti kehittää niin, että siitä saadaan malleja myös muiden kieliryhmien välttämättömien palvelujen rakentamiseen.

[NRR]

Oliko virkaruotsin valvonta siis viranomaisen tasolla vai yksittäisen työntekijän tasolla? Yksilövaade voi tehdä tiukkaa aloilla, jonne on nytkin vaikea saada työvoimaa. Tosin naiset opiskelevat mielellään kieliä, jos työnantaja järjestää koulutuksen osaksi työtä. Toisaalta esim. hoitoaloilla täytyy jatkossa olla myös muita vähemmistökieliä edustavia ja heille räätälöityjä palveluja.

Yllämainituilla aloilla yksittäisen työntekijän tasolla, muualla yleisessä hallinnossa viranomaisen tasolla. Tässä soisin kyllä määrättyä "kovennusta" niin, että kielitodistus todellakin todistaisi jotakin.

Tässä on vain tämä ongelma, että esimerkiksi suorittavan tason työntekijöistä tulee jatkossa olemaan niin suuri osa koulussa vähemmän hyvin pärjänneitä, että toimivaa palveluruotsia heiltä useimmilta ei saa. Nimittäin, jos he pärjäisivät kielissä hyvin, he olisivat valinneet luultavasti paremmin palkatut ammatit. Ihan samat voimat, jotka vievät ruotsinkieliset pois palvelualoilta, vetävät sieltä pois myös koululahjakkaita suomenkielisiä. Ja koululahjakkuus on nimenomaan sidoksissa kykyyn omaksua kieliä.

Voinhan hyväksyä tämän ehdotuksesi osaksi tätä kompromissia ja hiljaa itsekseni ajatella, että siihenpä se sitten käytännössä kaatuu ja kohta sitä joudutaan kumminkin rukkaamaan.

Ehkä tätä kannattaisi siis miettiä vielä.

[NRR]

Entä ruotsinkielinen jatkokoulutus, miten se turvataan?

Mitä tarkoitat tällä, amis/amk/yliopistoa? Varmaan olisi sitten valinnainen ruotsi myös siellä.

Ajattelin nyt ruotsinkielisten omaa jatkokoulutusta. Se jatkunee entisellään.

[NRR]

Oliko tuo A- JA B-ruotsia kaikissa kouluissa, ei vain esim. A-ruotsia joka kunnassa? Nythän suurin osa kouluista ei pysty tarjoamaan A-ruotsia (koulut on yleensä jaettu tarjottavien kielten mukaan kaupungeissa niin, että kaikkialla on kohtuulähellä koulu, jossa alkaa esim. A-saksa tai A-ranska tai A-ruotsi. Muuten nämä kielet saattavat syödä toisiaan. Entä A-, B- ja C-ruotsi lukiossa?

Täytyy myöntää, että en tunne suomenkielistä koulurakennetta niin hyvin mm. oppilasvolyymit ovat paljon suuremmat + hajaseuduilla etäisyydet toista luokkaa kuin etelässä. Mutta kriteerini olisi, että jokainen voisi valita ruotsin vaihtamatta kokonaan koulua ja kaveripiiriä. Mikä on sitten "kohtuulähellä" oleva toinen koulu on kai sitten jopa joissakin säädöksissä määritelty.

Ajattelen, että se joka haluaa kaksikieliselle palvelualalle, aavistaa tämän viimestään toisella asteella/lukiossa, ja voisi silloin myös valita vasta silloin C-ruotsin, joka voisi olla sitten pohjana erityiselle palvelu- tai virkaruotsin opiskelulle työn yhteydessä. Jos kunnalle olisi liian raskasta ylläpitää A-, B- ja C-kieliä, se voisi kenties päättää tarjoaako näistä vain kahta, A+B tai B+C.

Jollei päätetä, että yhden hengen A-ruotsikin perustetaan, siirtymiä väistämättä tulee.

Alakoulun A-ruotsia ei voi tarjota ajantasaisena etäopetuksena tietokoneen välityksellä, jolloin yhden oppilaan ryhmäkin olisi mahdollinen. Yläasteen A- ja B-ruotsin kohdalla tai A/B/C-lukioruotsin kohdalla tällainen etäopetus on jo mahdollinen, toimii nytkin syrjäseutujen lukioissa. Vaatii tietysti järjestelyjä ja maksajan määrittelyä, jos oppilaat tulevat useista kunnista. Lukiossa ruotsin eri tasot eivät ole ongelma, eikä yläkoulussa - mikäli etäopetus on ok. Alakoulut ovat se ongelmakohta, mutta kenties tähän on pedagogeilla tarjota jotain innovaatioita.