Kielivyöhykkeet ja pakkoruotsi

[TMK]

No tässähän ei olisi silloin kyse pakkoruotsista, vaan suomenkielisen oikeudesta omankieliseen koulutukseen, ihan eri asia.

Jos lähdet vaatimaan jokaiseen ruotsinkieliseen kuntaan suomenkielisiä kouluja, tiedät varmaan, että seuraavaksi vaaditaan kaikkiin suomenkielisiin kuntiin ruotsinkielisiä kouluja – kansalliskielten tasavertaisuus, nääs.

Perustuslakia taas on pirun vaikea muuttaa, joten kansalliskielet saavat jäädä sinne toistaiseksi. Paljon helpompi on päästä eroon pakkoruotsista.

1 % suomenkielisistä yhteiskunnallinen pakkoruotsi on minusta paljon pienempi hinta kuin se, että ympäri maan pitää alkaa pykätä ruotsinkielisiä kouluja. Mites sinusta? Tosin jos kuntaliitokset etenevät niin pitkälle, että koko maa koostuisi vain viidestä kunnasta, tuo ei enää olisi paha menoerä…

Suomen yhteiskunta toimii suomeksi, sille nyt ei vain voi mitään, jos se ylipäätään toimii millään kielellä. Kaikki keskustelu käydään valtakunnan tasolla suomeksi, lait kirjoitetaan ensin suomeksi jne. Ei se ainakaan ruotsiksi toimi, koska sitä ei osaa kuin pieni vähemmistö.

Sinä tarkoitat yhteiskunnalla siis eduskuntataloa. Minä tarkoitan yhteiskunnalla sitä, kun ihminen saa viranomaispalveluja jokapäiväisessä elämässään: poliisi ja lupapalvelut jne. Ruotsinkielisillä alueilla se yhteiskunta on ruotsinkielinen.

Lukekaa tuo tarkoin! Me olemme ymmärtäneet yhteiskunta-sanan eri tavalla! Siksi keskustelu on junnannut paikallaan.

Suomi on Suomen pääasiallinen kieli.

Tuo on harhaanjohtavaa, koska se mahdollistaa tulkinnan, että suomi olisi pääasiallinen kieli kaikkialla, mikä on väärä kuvitelma. Pitäisi sanoa: ”suomi on yhteiskunnan kieli suurimmassa osassa Suomea.”

En tunne lakeja niin hyvin, että tietäisin, miten omankielistä koulutusta on järjestettävä/järjestetään. Ruotsinkielinen koulutus ei kuitenkaan ole pakkoruotsia, josta me puhutaan. Suomesta löytyy myös muunkielisiä kouluja (joissa on myös pakkoruotsi).

Minä tarkoitan yhteiskuntaa, josta Wikipedia tietää sanoa: "Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista, josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan muun muassa hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan." Valtio on vain osa, mutta siihen se kuitenkin yleisesti rajoittuu. Esimerkiksi poliisi on osa valtion koneistoa ja suurin osa poliiseista puhuu kuitenkin suomea, elleivät aivan kaikki, mutta ruotsia osaa harva. Jos joku ruotsinkielinen pohjalainen haluaisikin asua täysin erossa suomenkielisestä yhteiskunnasta, hän tuskin pystyisi siihen, koska jo Vaasa tärkeimpine palveluineen on enemmistöltään suomenkielinen. Pienen paikkakunnan asukas ei voi ajatella, että kunnan rajojen ulkopuolella ei olisi mitään tärkeää (kuten joku helsinkiläinen), koska siellä ovat esimerkiksi yliopistolliset sairaalat ja käräjäoikeudet, kaikenlainen koulutus jne. Heihin (poliisi, kunnat, koulut) myös vaikuttavat yhteiskunnan säännöt eli lait, joista päätetään eduskunnassa, jossa keskustelu käydään enimmäkseen suomeksi. Esimerkiksi Quebecin yhteiskunnan voisin sanoa olevan ranskankielinen, sillä heillä on kuitenkin oma hallintonsa JA myös mahdollisuus järjestää kaikki tärkeät palvelut (sairaanhoito, koulutus, oikeuslaitos) itse täysin ranskaksi, koska sieltä esimerkiksi löytyy sellainen pikkukaupunki kuin Montreal. Ruotsinkielisillä ei ole Suomessa vastaavaa mahdollisuutta elää elämänsä täysin ruotsiksi, koska suurimmat kaupungit tärkeimpine palveluineen ovat enemmistöltään suomenkielisiä.

Kansalaisyhteiskunta toimii Suomessa ensisijaisesti suomeksi (kaikki isommat järjestöt jne.), koska suurin osa kansalaisista puhuu suomea äidinkielenään, joten se on luonnollinen valinta. Siitä voi tietenkin vetäytyä syrjään, mutta silloin kärsijä on yleensä vetäytyjä itse, suurin osa sitä ei edes huomaa. (Vähän kuin opiskelijabileissä, joissa on se yksi suomea osaamaton vaihtari. Jonkin aikaa ihmiset jaksavat huomioida ja puhua englantia, mutta kun ilta menee pitemmälle, keskustelu kääntyy suomeksi. Kukaan ei jaksa kääntää kaikkea koko ajan englanniksi, vähän samalla tavalla kuin vain ruotsia osaava suomalainen ei pysty seuraamaan suomenkielistä yhteiskunnallista keskustelua ja on vain käännetyn tiedotuksen varassa. Jos porukassa on useampi suomea osaamaton, kieli pysyy tietenkin englantina, koska haluamme pitää mielenkiintoista keskustelua yllä. 1/20 ei kuitenkaan siihen riitä.) Yhteiskunnassa voi tietenkin olla ruotsinkielisiä yhteisöjä, mutta niillä harvoin on samanlaista merkitystä kuin yhteiskunnalla.

Lisäys: Minun vanhalla kotipaikkakunnallani ei ole enää omaa poliisia eikä muitakaan palveluita vaan ne haetaan lähimmästä kaupungista. Löytyykö Pohjanmaalta edes ruotsienemmistöistä kaupunkia, jolla sellainen olisi, vai käyvätkö hekin Vaasassa tai jossain muualla?

[JV Lehtonen]

Miksi on niin vaikeaa antaa ruotsinkielisten elää ilman suomea? Vastaavanlaista oikeuttahan me vaadimme suomenkielisillekin?

Off topic:
Ruotsiksi voi kyllä elää jo Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Olemmehan kaikki EU-kansalaisia, joten mikä ihmeen pakko
ruotsinkielisellä on asua Suomessa, jos suomen kieli ahdistaa ? Sama arvomaailma kaikkialla EUssa, vapaa liikkuvuus.
Meillä suomenkielisillä ei ole mitään mahdollisuutta elää ruotsitonta elämää EUssa muualla kuin Suomessa..
eikä siis 2014 edes täällä Suomessa! Ruotsi on meille kuin rangaistus siitä, että synnyimme suomenkielisiksi Suomeen.


TK sanoi sinisilmäisyydeksi, jos kuvitellaan, että RKP niin vain luovuttaa nautintaoikeutensa suomenkielisiin..

Testaapa, Jaska, ideasi RKP:llä. Onko siellä minkäänlaista ymmärrystä malliasi kohtaan ?

Olethan ollut tasapuolinen, kohtelias ja kaikkea muuta hyvää ja kaunista..

Kelpaako ehdotuksesi kuitenkaan suomenruotsalaisille, vai keksivätkö he taas jotain uutta venkoilua ?

Mallisi on paras tähän mennessä esitellyistä aluemalleista, huomattavasti parempi kuin Saukkosen alue-ehdotus.

Miten pakottajat suhtautuivat Saukkosen esitykseen. NRR kaiketi löytää nopeimmin reaktiot Saukkosen malliin!

[JV Lehtonen]

Saukkosen koko Sveitsissä on 4 kansalliskieltä, mutta viralliset kielet on määritelty kantoneissa erikseen.
Hän suositteli sitä mallia Suomeenkin.

Melin perusteli pakkoruotsia ja kaksikielisyysmallia, että "on historia" ja että "pohjoismaissa on kotimme" ja
että "suomi on liian pieni kieli". Sivistyksestä hän ei sentään enää kehdannut puhua perusteena.
Uutta oli tuo suomen syyttäminen pieneksi kieleksi.

Melin ei sentään enää kehdannut väittää, että pakkoruotsi olisi perustuslaissa.
Hän sen sijaan sanoi viattomana, että suomenkieliset itse sen ovat peruskouluun ottaneet.
Hän jätti kertomatta, miten se tuli peruskouluun; RKP:n kiristyksen jälkeen, jolloin Johannes Virolaisen piti totella Rkp:tä, muuten se olisi kaatanut hallituksen ja maa olisi joutunut sekasortoon.

Saukkonen sanoi, että pitää pohtia laajasti sitä, mitä pakkoruotsin poistamisesta seuraisi,
viranhoidossa, ja jo korkeakoulujen tutkinnoissa.

Saukkosen mukaan nyt on riski että jos vaan puolustaa juridista kaksikielisyyttä eikä voi tehdä mitään todellisuudelle,
virallinen kaksikielisyys muuttuu yhä enmmän vain lupaukseksi, jolla ei ole katetta.
Tarvitaan realismia, konkretiaa.

Melin haluaisi oikein mielellään, että 3:lla alueella lisättäisiin pakkoruotsia.

Ja muualla säilytettäisiin ennallaan.

Melin käsitti tahallaan väärin että Saukkonen muka halusi yksikielisen Suomen.

Melin kysyi, miten sellaista Suomea sitten voitaisiin "markkinoida" ulkomaille, millainen Suomi olisi kansalivalisessä vertailussa kielipoliittisesti.

Melin ei halua tällaista ajatellakaan, koska kansalliskielikäsite on erilainen ja perustuslaissa, jota ei hänen mukaansa saa sorkkia.
Ruotsin asema perustuslaissa kun turvaa palvelun kaikissa tilanteissa

Historiassa on ruotsalainen historia, pohjoismainen yhteys, ja suomen kieli on pieni kieli,
ja Suomea ei voi markkinoida yhden pienen kielen kautta.

Kolmas syy on Melinin mukaan, että suurin osa ihmisistä haluaa säilyttää ruotsin aseman Suomessa. Magman kyselyn mukaan.

Melin myöntää, että pakkoruotsikysymystä ei voi lakaista enää maton alle.

http://www.youtube.com/watch?v=832Xbbc4G1U

[TK]

Melin käsittääkseni on valmis pitämään pakkoruotsista kiinni niin kauan kuin vain mahdollista. Ja tätä samaa mieltä käsittääkseni ovat muut johtavat pakkoruotsi-surut.

Mitä mieltä Saukkonen sitten lopulta on pakkoruotsista? Siitä ei oikeastaan saa helposti selkoa. Kannattaako Saukkonen nykyisen valuvikaisen kielilain mukaisten ns. kaksikielisten kuntien pakkoruotsia? Sellaisenahan Saukkosen malli usein esitetään.

Saukkonen on aika varuillaan sen suhteen, mitä hän sanoo pakkoruotsista. Olen ainakin saanut sellaisen vaikutelman.

Sveitsin malli ei mielestäni sovellu Suomeen ollenkaan. Jos mallia täytyy hakea muista maista, niin Ruotsi on kyllä paras malli Suomelle. Ruotsissa on selvä pääkieli, kuten Suomessakin on. Ruotsin kielilaki olisi hyvä malli Suomen uuden kielilain kirjoittamiselle.

[NRR]

Miten pakottajat suhtautuivat Saukkosen esitykseen. NRR kaiketi löytää nopeimmin reaktiot Saukkosen malliin!

Valitan, ei ole nyt mistä nyhjäistä.

Minusta asiaa ei ole puitu RKP:n tai edes ruotsinkielisen rahvaan piirissä julkisesti. Jo Saukkosen edellisen opuksen kohdalla tapahtui melkoista muovaamista siinä, mitä Saukkosen sanomisista käännettiin ja nostettiin keskusteluun. Esimerkiksi Saukkonen sanoi taannoin pakkoruotsikeskustelusta, että keskustelulle pitää löytää tilaa eikä kyse ole vihamieilsyydestä ruotsinkielisiä kohtaan - tämä ohitettiin vaieten ja vatvottiin ihan muuta.

Kesällä Porissa Saukkonen oli hyvin kielivapaudenmyötäinen, mutta vältti selkeitä kannanottoja:

Saukkonen halusi puhua kielipoliittisesta keskustelusta, ei pakkoruotsista. Saukkonen ehdotti, että kielipoliittisia malleja voitaisiin hakea ulkomailta. Hän kuvasi edelleen omaa malliaan kirjasta "Erilaisuuksien Suomi", missä ruotsi olisi virallinen kieli Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa ja siellä sen opetusta vahvistettaisiin. (Nyt Saukkonen nosti esiin kuitenkin pienen myönnytyksen kielivapaudelle näissäkin maakunnissa puhumalla myös kuntakohtaisista ratkaisuista - Jaskan tapaan.) Saukkonen esitti ruotsinkielisille kysymyksen, mitkä ovat ne tärkeimmät kielelliset oikeudet, joista halutaan pitää kiinni. (Sasi painotti vastauksessaan terveyspalveluita, mutta kuvasi samalla, että ihmiset voidaan ohjata palvelujen luo sinne, missä ruotsinkielistä palvelua löytyy.) Ruotsinkielisten palvelut tuntuivat kuitenkin nousevan keskeisimmiksi pakon perusteena.

Sasi oli sitä mieltä, että ensin on tutkittava, miten ruotsinkieliset palvelut järjestetään, sitten vasta voidaan katsoa, voidaanko purkaa pakkoa. Sasin mielestä on huomattava määrä ammatteja, joissa kaikkien on osattava ruotsia, esimerkiksi poliisit. Sasi ei kannattanut suoraan Saukkosen mallia, mutta sanoi sovittelevasti kuuntelevansa ehdotusta.

Immonen ihmetteli, miksi vapaaehtoinen ruotsi sulkisi ihmisiltä portteja ja puhui muiden kielten tarpeesta. Saukkonen taas muistutti, että yliopistot ilmaisevat käyttävänsä jo nyt kohtuuttomasti resursseja ruotsin opintoihin. Hän myös sanoi, että puhe ovien avaamisesta ja sulkemisesta on ongelmallinen, koska me tehdään paljon valintoja ja ovet nyt ovat vain enemmän tai vähemmän raollaan erilaisten valintojen suhteen. Saukkonen painotti, ettei hänelle itselleen tämä asia ole tärkeä. (Minusta tämä on perinteinen "en ole feministi mutta" -harhautus)

Saukkonen kertoi olleensa suuressa kielipolitiikan ammattilaisten tapaamisessa Genevessä ja siellä kuulemma oltiin yhtä mieltä siitä, että englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa. Lähimaiden ja kauppakumppanien kielien osaaminen on tärkeää. Saukkonen mainitsi venäjän, ruotsin, viron ja saksan. Tosiasiallisesti kielitaito hankitaan koulun ulkopuolella. Kysymys on Saukkosen mukaan myös siitä, mitä yhteiskunta tarjoaa koulutietojen päälle, jotta ihmiset voisivat omaksua sujuvan kielitaidon.

Saukkonen näyttää siis etääntyneen entisestään pakkoruotsista.

Ei RKP-media tätä Saukkosen viestiä ole levitellyt, ei kesällä eikä vuosi sitten keväällä, kun kirja ilmestyi. Keväällä 2013 Svenska Yle uutisoi niukasti:
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/1 ... stregioner
Ja Myntti kritisoi:
http://www.finlandssvensksamling.org/he ... en-i-borga

[Jaska]

Mutta haluatko ottaa riskin ruotsinkielisten kuntien suomenkielisten asukkaiden syrjäytymisestä antamalla heille OIKEUDEN jättää opettelematta yhteiskunnan kieltä? Ruotsinkielisissä kunnissa ei nimittäin ole välttämättä suomenkielisiä kouluja. Eikä pieniä lapsia voi yksinään heittää pitkien julkisen liikenteen matkojen varaan.

Suomenkielisiä on nyt vuosikymmenet järjestelmällisesti syrjäytetty pakkoruotsilla. Olisiko ihan mahdoton ajatus se, että ihmiset saisivat ihan itse päättää omat tärkeysjärjestyksenä, ja jos ei, niin miksi holhous juuri tässä asiassa?
Samaa toivoisin luonnollisesti molemmille kieliryhmille.

Yhteiskunnallinen pakkokieli on jo käytännössä - miksei sitä voisi laittaa lakeihinkin?
Ja miksei ruotsi olisi yhtä arvokas jokapäiväisen yhteiskunnan kieli kuin suomi?

Tästähän me väännämme.

Se mikä ruotsinkielisiä tuntuu eniten nyppivän on nimenomaan ajatus siitä että suomenkieliset eläisivät edes jossain ilman heidän vaikutusvaltaansa siihen että "eihän suomenkielinen voi... ilman ruotsia".

Tuo juuri sama käänteisesti nyppii monia suomenkielisiä, tälläkin foorumilla!
Miksi on niin vaikeaa antaa ruotsinkielisten elää ilman suomea? Vastaavanlaista oikeuttahan me vaadimme suomenkielisillekin?

Enpä usko, että nyppii ketään. Ruotsinkieliset saavat ihan takuulla meidän puolestamme elää ilman suomea kunhan antavat meidän olla rauhassa.

Et kuitenkaan puhu kaikkien puolesta, kuten nämä ketjut osoittavat.

Se täällä on moneen kertaan mainittu, että Suomessa on vaikea tulla toimeen ilman pääkielen osaamista, kuten tuon Ylen Raasepori-uutisenkin kyselyn voi tulkita. Tai ehkä ruotsinkieliset vain valitsevat sen lapsilleen A1-kieleksi silkasta rakkaudesta suomen kieltä kohtaan.

Tuossa voi nähdä monia taustamotiiveja. Yksi mahdollinen on se, että yritetään aivopestä sikäläiset hyväksymään yhden kaksikielisen kansan ideologia.

[Jaska]

Ruotsinkielisillä ei ole Suomessa vastaavaa mahdollisuutta elää elämänsä täysin ruotsiksi, koska suurimmat kaupungit tärkeimpine palveluineen ovat enemmistöltään suomenkielisiä.

Ihminen voi aivan hyvin elää ilman suurimpien kaupunkien palveluja, tiedät tämän itsekin. Ihminen ei automaattisesti tarvitse suurten kaupunkien "yhteiskunnallisia" viranomaiskontakteja. vaan paikallinen yhteiskunta riittää monelle.

Kukaan ei jaksa kääntää kaikkea koko ajan englanniksi, vähän samalla tavalla kuin vain ruotsia osaava suomalainen ei pysty seuraamaan suomenkielistä yhteiskunnallista keskustelua ja on vain käännetyn tiedotuksen varassa.

Ruotsinkielinen pystyy seuraamaan ruotsinkielistä yhteiskunnallista keskustelua: radiossa, TV:ssä, useissa sanomalehdissä jne.

Lisäys: Minun vanhalla kotipaikkakunnallani ei ole enää omaa poliisia eikä muitakaan palveluita vaan ne haetaan lähimmästä kaupungista. Löytyykö Pohjanmaalta edes ruotsienemmistöistä kaupunkia, jolla sellainen olisi, vai käyvätkö hekin Vaasassa tai jossain muualla?

Vaasa on toimivasti kaksikielinen, siellä on edelleen yli 20 % ruotsinkielisiä. Tällaisissa kunnissa on kaksi yhteiskunnallista kieltä. Niissä siis pärjää sekä suomeksi että ruotsiksi.

[Eero Nevalainen]

Immonen ihmetteli, miksi vapaaehtoinen ruotsi sulkisi ihmisiltä portteja ja puhui muiden kielten tarpeesta. Saukkonen taas muistutti, että yliopistot ilmaisevat käyttävänsä jo nyt kohtuuttomasti resursseja ruotsin opintoihin. Hän myös sanoi, että puhe ovien avaamisesta ja sulkemisesta on ongelmallinen, koska me tehdään paljon valintoja ja ovet nyt ovat vain enemmän tai vähemmän raollaan erilaisten valintojen suhteen.

Valitettavasti tätä ollaan jo kovaa vauhtia ratkaisemassa siten, että ongelmaa ei enää ole olemassa jos lapset ruotsinkielistetään tarpeeksi ajoissa, jolloin heistä ei kasva aikuisia jotka kyseenalaistavat ruotsin asemaa omassa elämässään ja valinnat on jo tehty heitä varten. Tämähän se taktiikka nykyään on.

Saukkonen painotti, ettei hänelle itselleen tämä asia ole tärkeä.

Vaikea käsittää miksi se saa olla Kimmo Sasille tärkeä mutta Saukkosen pitää muistaa huomauttaa että ei itse välitä. Missäkähän vaiheessa hän alkaisi välittämään? Poistetaanko vaikka englanti kokonaan että sen "ylivalta" ei vaan vahingossakaan haasta ruotsin statusta?

[JV Lehtonen]

Miten pakottajat suhtautuivat Saukkosen esitykseen. NRR kaiketi löytää nopeimmin reaktiot Saukkosen malliin!

Valitan, ei ole nyt mistä nyhjäistä.

eikä kyse ole vihamieilsyydestä ruotsinkielisiä kohtaan - tämä ohitettiin vaieten ja vatvottiin ihan muuta.

Aivan, he vatvovat ihan muuta, sama vaikutelma minullekin on tullut.

Yksi yhteiskunnallisen keskustelun aihe voisi olla, mitkä ammatit oikeasti vaativat ruotsin osaamista..
Sellaisia ammatteja ei loppujen ole kovin montaa! Ruotsinopettaja tulee mieleen-
ja ruotsin kielen tulkki, Suomen historian tutkija.. Eipä juuri muuta.

Yksi kriteeri näiden ammattien löytämiseen on se, että selvitetään MINKÄ TUTKINTOJEN
RUOTSIVAATIMUKSESTA ULKOMAALAISET OPISKELIJAT VAPAUTETAAN.

Jos ruotsi kuuluu ammatin kompetenssiin, sen pitäisi olla silloin pakollinen myös ulkomaalaisille opiskelijoille.

Missä tutkinnoissa ulkomaalaista EI vapauteta ruotsivelvollisuudesta ?

Osaisiko Sasi vastata tähän ?

[JV Lehtonen]

Vaikea käsittää miksi se saa olla Kimmo Sasille tärkeä mutta Saukkosen pitää muistaa huomauttaa että ei itse välitä. Missäkähän vaiheessa hän alkaisi välittämään? Poistetaanko vaikka englanti kokonaan että sen "ylivalta" ei vaan vahingossakaan haasta ruotsin statusta?

Aivan, kielipolitiikka ei saa olla suomenkieliselle tärkeä asia. Jos se on tärkeä, kyse on kiihkoilijasta.
Ruotsinmieliselle kielipolitiikka saa olla tärkeä asia, koska se kertoo avarasydämisyydestä ja sivistyksestä
sekä kaikesta muusta hyvästä ja kauniista maan ja taivaan välillä.
Mielenkiintoinen kaksoisstandardi tämäkin.

[NRR]

Se täällä on moneen kertaan mainittu, että Suomessa on vaikea tulla toimeen ilman pääkielen osaamista --- Tai ehkä ruotsinkieliset vain valitsevat sen lapsilleen A1-kieleksi silkasta rakkaudesta suomen kieltä kohtaan.

Tästä ei pääse yli eikä ympäri, näin asia on. Maan pääkieli on ett måste missä tahansa maassa, jossa kielivähemmistön koko on n. 5% ja tästä joukosta valtaosa elää maan pääkielisen väestön joukossa ja haluaa olla osa valtavirran arkea. Vain pieni joukko suomenruotsalaisista ohittaa Finlandin ja joko haluaa keskittyä omaan kotikuntaan tai suuntautua suoraan Ruotsiin tai Eurooppaan - mutta tämäkin siis suotakoon.

Vierastan ajatusta, että pakkokielelle olisi jokin ehdoton peruste. Jos ja kun kehitellään erilaisia virtuaalikuntamalleja, ostopalveluita ja inhimillisesti kestäviä palvelumalleja, voi hyvin olla että kunnan taso palveluiden ja hallinnon osalta hajoaa ja ihmiset saavatkin asioida joko Vi10- tai Me15-tason ylikunnallisten toimijoiden kanssa.

Ehkä siis joudutaan puoltamaan mahdollista pakkokieltä - ei yhteiskunnan kielen avulla vaan - sillä, että alueella tuotetaan niin paljon omaa kulttuuria alueen pääkielellä, että osallisuus paikalliskulttuuriin edellyttää vähintään peruskoulun B-kielen verran kieliopintoja alueen pääkielessä. Tässä ei siis olisi kyse palveluista eikä niiden hinnasta vaan ainoastaan paikalliskulttuurista ja B-kielestä, joka antaa arjessa kyvyn jossain määrin ymmärtää ystävällistä jutustelua hymyn kera tyyliin "kaunis ilma", "otatko pullaa ja kahvia", "pian lauletaan"...

Mutta lähellehän tämä menee pakkoruotsin nykyisiä perusteita. Nyt vaan asia ilmaistaan niin, että maan vähemmistökielellä on sellainen asema maassa, että osallisuus suomalaiseen kulttuuriin edellyttää vähintään peruskoulun B-kielen verran kieliopintoja maan vähemmistökielessä. Mutta suomalaisuus on mosaiikki eikä ihmisillä ole arjessa todellista tarvetta ylläpitää ruotsiaan jonkin "osallisuuden" vuoksi. Sen sijaan paikallisesti ihmiset pyrkivät taitamaan vähintään muutaman sanan oman ympäristönsä valtakieltä.

[NRR]

Missä tutkinnoissa ulkomaalaista EI vapauteta ruotsivelvollisuudesta ?

Hyvä kysymys.
Toisaalta käsittääkseni ulkomailla ei aseteta ammatin ehdoksi kielitaitovaatimuksia. Siis ihminen voi valmistua palomieheksi tai hammaslääkäriksi vaihtelevalla kielitaidolla. Kielitaitovaatimus tulee merkittäväksi vasta haettaessa paikkaa tietyltä alueelta.

Miksi suomalainen ei voisi valmistua ammattiin ilman että joutuu varautumaan työpaikkaan, jossa puhutaan ruotsia? Englantia voidaan vielä vaatia siksi, että koulutuksessa voidaan käyttää englanninkielistä oheismateriaalia, jota ei kannata suomentaa, mutta muiden kielten kohdalla tällaista opintoihin liittyvää vaatimusta ei ole.

[JV Lehtonen]

Missä tutkinnoissa ulkomaalaista EI vapauteta ruotsivelvollisuudesta ?

Englantia voidaan vielä vaatia siksi, että koulutuksessa voidaan käyttää englanninkielistä oheismateriaalia, jota ei kannata suomentaa, mutta muiden kielten kohdalla tällaista opintoihin liittyvää vaatimusta ei ole.

Mutta silti englanti ei ole kansalaisen holhoamisen nimissä LAIN MUKAAN pakollinen...
Ei ole englantivelvollisuutta suomalaisella lainsäädännössä!
Mutta absoluuttinen ruotsivelvollisuus suomenkielisellä on- ilman poikkeuksia, KAIKISSA tutkinnoissa eli
siis samalla kaikissa ammateissa!

Ulkomaalaisella opiskelijalla ei ole ruotsivelvollisuutta missään tutkinnossa,
se on siis suomenkieliseen kohdistuva erityisrasite!

[TMK]

Ruotsinkielisillä ei ole Suomessa vastaavaa mahdollisuutta elää elämänsä täysin ruotsiksi, koska suurimmat kaupungit tärkeimpine palveluineen ovat enemmistöltään suomenkielisiä.

Ihminen voi aivan hyvin elää ilman suurimpien kaupunkien palveluja, tiedät tämän itsekin. Ihminen ei automaattisesti tarvitse suurten kaupunkien "yhteiskunnallisia" viranomaiskontakteja. vaan paikallinen yhteiskunta riittää monelle.

Kyllä minä vain olen tarvinnut, passia on pitänyt hakea, joskus olen tarvinnut sairaalahoitoa, perukirjoituskin on pitänyt tehdä. Veroilmoitus nyt ainakin on pakko tehdä tai ainakin tarkistaa. Jotkut käyvät kouluakin peruskoulua pidemmälle. Tietenkin jos ei käy muuta kuin ruokakaupassa, niin sitten ei ehkä tarvitse avata suutaan kotikuntansa ulkopuolella. (Siihen ei tosin tarvita pakkoruotsia suomenkielisille.)

Kukaan ei jaksa kääntää kaikkea koko ajan englanniksi, vähän samalla tavalla kuin vain ruotsia osaava suomalainen ei pysty seuraamaan suomenkielistä yhteiskunnallista keskustelua ja on vain käännetyn tiedotuksen varassa.

Ruotsinkielinen pystyy seuraamaan ruotsinkielistä yhteiskunnallista keskustelua: radiossa, TV:ssä, useissa sanomalehdissä jne.

Niin, käännettynä. Mutta ketä oikeastaan kiinnostaa, mitä joku kirjoittaa Höblän yleisönosastoon verrattuna siihen kuinka moni lukee päivittäin Hesaria?

Lisäys: Minun vanhalla kotipaikkakunnallani ei ole enää omaa poliisia eikä muitakaan palveluita vaan ne haetaan lähimmästä kaupungista. Löytyykö Pohjanmaalta edes ruotsienemmistöistä kaupunkia, jolla sellainen olisi, vai käyvätkö hekin Vaasassa tai jossain muualla?

Vaasa on toimivasti kaksikielinen, siellä on edelleen yli 20 % ruotsinkielisiä. Tällaisissa kunnissa on kaksi yhteiskunnallista kieltä. Niissä siis pärjää sekä suomeksi että ruotsiksi.

Vaasan käräjäoikeuteen ei saada suomenkieliselle osastolle tuomareita, koska nämä eivät osaa tarpeeksi ruotsia. Voisin kuvitella, että muillakin aloilla on samantapaisia ongelmia. Lisäksi Vaasassa on suomenkielinen enemmistö, joten sekin toimii suomeksi, ehkä jopa ensisijaisesti.

[Jaska]

Se täällä on moneen kertaan mainittu, että Suomessa on vaikea tulla toimeen ilman pääkielen osaamista --- Tai ehkä ruotsinkieliset vain valitsevat sen lapsilleen A1-kieleksi silkasta rakkaudesta suomen kieltä kohtaan.

Tästä ei pääse yli eikä ympäri, näin asia on. Maan pääkieli on ett måste missä tahansa maassa, jossa kielivähemmistön koko on n. 5% ja tästä joukosta valtaosa elää maan pääkielisen väestön joukossa ja haluaa olla osa valtavirran arkea. Vain pieni joukko suomenruotsalaisista ohittaa Finlandin ja joko haluaa keskittyä omaan kotikuntaan tai suuntautua suoraan Ruotsiin tai Eurooppaan - mutta tämäkin siis suotakoon.

Pidättekö ruotsinkielisiä jotenkin tyhminä tai oppimisrajoitteisina, vai miten selitätte sen, että huolimatta siitä, että 80 % ruotsinkielisistä aloittaa suomen jo A1-kielenä, heidän kielitaitonsa tässä koko maassa niin äärettömän tärkeässä ja joka kulman takana vastaan tulevassa kielessä on käytännössä yhtä heikko kuin keskimääräisen suomalaisen B1-ruotsin taito?

Todellisuus näyttääkin olevan sellainen, ettei sitä suomea oikeasti kauheasti tarvitse käyttää ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla. Jospa pikkuhiljaa te ja muutkin keskustelijat yrittäisitte ottaa tämän asian jakeluun...

- Se, että suomi valitaan jo A1-kielenä eikä B1-kielenä, kertoo asenteista ja odotuksista suomen kieltä kohtaan.
- Se, ettei suomea silti opita kummoisellekaan tasolle, kertoo ettei suomea käytännössä sitten paljon tarvitse eikä käytetä, koska ruotsi (+englanti?) riittää.

Hyvin tärkeä ero...